Lasten sairaalahoitoa sata vuotta

Lääketieteen eri osa-alueiden historiaa käsittelevät katsaukset ovat tärkeitä historiatieteen kannalta. Kuitenkin eri alojen historiankirjoilla on mielestäni myös jopa keskeistä merkitystä näiden alojen kehittämiselle ja rakentamiselle. Historia opettaa on totuus, jota ei saisi unohtaa.

Toimittanut Timo Klaukka

Turun lääninlasaretti

Ruotsi-Suomen valtakunnan ensimmäinen yleissairaala, Tukholman lääninlasaretti eli Serafiimilasaretti, avattiin vuonna 1752 Tukholmassa. Sen rakentamista ja ylläpitämistä varten tarvittavia varoja oli koottu lahjoituksina mm. kolehtien, arpajaisten ja pelikorttien käyttömaksujen avulla. Huhtikuussa 1753 säädettiin, että häiden ja ristiäisten yhteydessä annetuista vapaaehtoisista lahjoista oli luovutettava puolet Tukholman lääninlasaretille, toisen puolen jäädessä oman seurakunnan vaivaisille. Joulukuussa 1753 velvoitteet ulotettiin koskemaan koko valtakuntaa, siis myös Suomen seurakuntia.

Potilasjärjestöt oikealla asialla

Neljä suurta potilasjärjestöä, Sydäntautiliitto, Keuhkovammaliitto, Reumaliitto ja Diabetesliitto sekä Lääketietokeskus ovat esittäneet julkisuudessa huolestumisensa sairausvakuutuksemme lääkekorvausten toistuvan huonontamisen aiheuttamista seuraamuksista. Järjestöt edustavat yhteensä noin miljoonaa suomalaista pitkäaikaissairasta.

Patientorganisationers agerande är berättigat

Fyra stora patientorganisationer, Hjärtsjukdomsförbundet, Lungskadeförbundet, Reumaförbundet i Finland och Diabetesförbundet samt Läkemedelsinformationscentralen har i offentligheten uttryckt sin oro för konsekvenserna av den fortlöpande försämringen av rätten till ersättning för läkemedel enligt sjukförsäkringslagen. Organisationerna representerar tillsammans omkring en miljon långtidssjuka finländare.

Nivelreuman ja sen lääkehoitojen aiheuttamat munuaistaudit

Munuaissairaudet ovat nivelreumapotilailla melko tavallisia. Reumaan liittyvän kliinisen munuaistaudin taustalla on joukko erilaisia kudosvaurioita, joista nykyisin ovat yleisimpiä amyloidoosi, lievä mesangiaalinen glomerulopatia sekä reuman lääkehoidon aiheuttamat munuaisvauriot. Morfologisia löydöksiä ei voida nivelreumapotilailla tarkasti ennakoida pelkästään kliinisten oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella.

Heikki Helin, Markku Korpela

MBD:n diagnostiikka

MBD-ryhmänimikkeen (minimal brain dysfunction) alle mahtuu monenlaisia oireita, joiden vaikeusaste vaihtelee. Oireyhtymän diagnosointi ei ole yksinkertaista: neurologisten seikkojen lisäksi on otettava huomioon ympäristön ja psyykkisten tekijöiden osuus oireiden syntyyn. Diagnosoinnissa neuvolat, päivähoito ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa. Erikoissairaanhoidon roolin tulisi olla täydentävä.

Matti Koivikko

MBD-lapsen kuntoutus

MBD-lapsen tukitoimien suunnittelu lähtee lapsen ongelmien huolellisesta kartoituksesta. Kuntoutuksen ja hoidon perusta on

Raija Korpela

Paklitakseli - lupaava uusi sytostaatti

Paklitakselia on käytetty Suomessa vajaan vuoden ajan lähinnä metastasoineen syövän hoidossa. Eniten lääkettä on tutkittu laajalle levinneen munasarjasyövän hoitona, Yhdysvalloissa se on nyt hyväksytty myös rintasyövän hoitomuodoksi. Paklitakselivalmiste sai äskettäin myyntiluvan Suomessa. Lääkkeellä on saatu lupaavia tuloksia potilaille, joille muut syöpälääkkeet eivät enää ole tehonneet.

Pentti Klefström, Pentti Gröhn

Narkolepsian hoito

Narkolepsia on potilaalle suurta haittaa aiheuttava uni-valverytmin häiriö, jossa on kaksi pääoiretta, poikkeava nukahtelu ja katapleksia. Se on melko harvinainen sairaus, mutta sen, samoin kuin muiden unihäiriöiden, diagnostiikka on vasta viime vuosikymmeninä tarkentunut. Narkolepsian hoito on haasteellista ja edellyttää kliinikolta kokemusta. Usein potilas tarvitsee useampia lääkkeitä. Suomessa narkolepsian hoidossa eniten käytettyjen lääkkeiden saatavuus on muuttunut, ja näin hoitolinjoja joudutaan jonkin verran tarkistamaan. Hoidossa on tärkeää painottaa myös muiden kuin lääkkeellisten keinojen merkitystä.

Christer Hublin

Suomalaisten ravinnon muutokset vuodesta 1982 vuoteen 1992 FINRAVINTO-tutkimuksen tulokset

Suomalaisten ravinto on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Kansanterveyslaitos on seurannut muutosta vuosina 1982 ja 1992 toteutetuilla työikäisen väestön ravinnonkäyttötutkimuksilla. Suurin muutos on tapahtunut rasvansaannissa, jonka osuus energiasta on pienentynyt 38 %:sta 34 %:iin. Muutos on ollut ensisijaisesti tyydyttyneen rasvan saannin pienenemisen ansiota. Rasvan tilalle on tullut enemmän hiilihydraatteja ja alkoholia. Useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuus ravinnossa on suurentunut. Alueelliset erot ravinnon koostumuksessa ovat varsin pienet.

Pirjo Pietinen, Päivi Kleemola, Satu Männistö, Liisa Valsta Mikko Virtanen