Vuorovaikutuksen toimivuus suuressa sairaalaorganisaatiossa

TAYS:n henkilökunnalle tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa yksi osa koski työyhteisön vuorovaikutussuhteita. Arviot vuorovaikutuksen sujuvuudesta painottuivat keskimäärin hyvin toimivien ja avoimien suhteiden puolelle. Muita kielteisemmin vuorovaikutuksen arvioi hallinto- ja taloushenkilöstö. Myös henkilöstön ja potilaiden vuorovaikutusta sairaalassa pidettiin hyvänä. Tutkimuskokonaisuudesta julkaistiin työn rutiineja koskeva osa Lääkärilehdessä 9/96.

Marita Paunonen, Hilkka Laakso, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Sepelvaltimotautipotilaiden hyperkolesterolemian tutkimus ja hoito laiminlyöty

Kuusankosken terveyskeskuksessa otettiin vuonna 1995 tavoitteeksi sydän- ja verisuonitautien keskeisten riskien vähentäminen. Yksi osa projektia oli sepelvaltimotautiin sairastuneiden sekundaaripreventio. Sepelvaltimotautia sairastavia potilaita oli kaikkiaan 631. Vain vajaalta neljäsosalta heistä oli tutkittu veren kolesterolipitoisuus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkituista miehistä 98 %:lla kolesteroliarvo oli yli 5,0 mmol/l ja yli 40 %:lla yli 6,5 mmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 94 % ja 49 %. Lipidilääkitys oli terveyskeskuksessa uusittu tai kirjoitettu vain 26 potilaalle.

Seppo K. Tuominen, Paavo Romppanen, Ari Rosenvall

Töölön sairaalassa tehtiin yli 5 000 ortopedista ja traumatologista leikkausta vuonna 1993

HYKS:n I kirurgian klinikka Töölön sairaalassa on Suomen suurin yliopistollinen ortopedis-traumatologinen sairaalayksikkö. Viisivuotiskautena 1989-93 ortopedis-traumatologisten leikkausten määrä klinikassa lisääntyi 11 %, niin että vuonna 1993 niitä tehtiin yli 5 100. Koska myös päiväkirurgia ja lyhythoitoinen kirurgia yleistyi, hoidettujen potilaiden määrä kasvoi merkittävästi.

Pentti Rokkanen, Anneli Pohjanen, Aimo Tommila, Ole Böstman

Rintasyövän mammografiaan perustuva seulonta Uutta toivoa nuoremmille naisille

Falunissa Ruotsissa pidettiin hiljan kansainvälinen kongressi, jossa käsiteltiin pelkästään yhtä kysymystä: hyötyvätkö myös 40-49-vuotiaat naiset mammografiaseulonnasta? Vastaus oli selkeä: kyllä hyötyvät.

Peter B. Dean, Martti Pamilo

KT:n Saipio: Lääkärit uuden työaikalain piiriin

- Uusi työaikalaki tulee koskemaan pääosaa lääkärikunnasta, totesi lain valmisteluun kiinteästi osallistunut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Heikki Saipio Lääkäriliiton luottamusmiespäivillä 21.3.96. Hän arvioi uudistuksen merkitsevän lääkäreille työsidonnaisuuden vähenemistä, mutta samalla kokonaisansioiden laskua. Eniten uuden lain mukainen työaikakatto tulee muuttamaan työjärjestelyjä nykyisissä raskaissa päivystyspisteissä, joihin Saipio ennakoi tarvittavan noin 300 lääkäriä lisää.

Juha Kiehelä Namibiaan

Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Juha Kiehelä on lähtenyt työlomalle liitosta toimiakseen terveydenhuollon kehitysyhteistyöprojektissa Namibiassa. Työloma jatkuu 15.9.97 asti.

Kuopiossa tehdään merkkigeeninsiirrot viidelle potilaalle tänä keväänä

Kuopiossa aloitetaan aivan lähiaikoina geeninsiirrot merkkigeenein alaraajojen vaikeaa valtimonkovettumatautia sairastaville potilaille. Merkkigeeninsiirrot tehdään viidelle potilaalle. Kuopion yliopiston erillislaitoksen, A.I. Virtanen -instituutin, ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tavoitteena on päästä hoidollisiin geeninsiirtokokeisiin ehkä vielä tänä vuonna.

Lastenpsykoterapian ja lastenpsykoterapian kouluttajan erityispätevyydet perustettu

Suomen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 26.1.96 Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen lastenpsykiatrit -alaosaston yhteisen esityksen lastenpsykoterapian ja lastenpsykoterapian kouluttajan erityispätevyyksistä.

Jorma Piha

Kudosinsinöörit tulevat

Tutkijat yrittävät rakentaa keinotekoisia elimiä in vitro kasvattamalla tukisäikeistön varaan soluviljelmissä monistettuja soluja. Näin voitaisiin syntetisoida elinsiirroissa tarvittavia kudoksia.

Erkki Karjalainen

Terveydenhuollon menetelmien arviointi Isossa-Britanniassa Vahva panostus tutkimukseen ja sen hyväksikäyttöön

Tietämykseen perustuva terveydenhuolto (evidence based medicine) on Ison-Britannian kansallisen terveyspalvelun (NHS) kehittämisstrategian johtava periaate. Terveydenhuollon menetelmien eli teknologian arviointi on strategian kuudesta kehittämisalueesta suurin. Arviointiohjelma perustettiin huhtikuussa 1993. Sen tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja resurssit mittavat. Ensimmäiset arviointihankkeet käynnistyivät keväällä 1995. Projekteja on hyväksytty yhteensä 54 ja niiden kustannukset ovat 5,8 miljoonaa puntaa.

Pekka Karp