Goda utvecklingsförslag om statsandelar

Några förslag till ändringar av systemet med statlig s.k. specialersättning till universitetssjukhusen togs upp till debatt förra sommaren då några tydligen hastigt utarbetade utkast till budgetlagar för detta år offentliggjordes. Förslagen åstadkom stort rabalder vid universitetssjukhusen och kanslichefen vid social- och hälsovårdsministeriet Markku Lehto drog tillbaka lag-utkasten för vidare beredning. Den påbörjades i november då Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttunen fick i uppdrag att också lägga ett förslag om hur specialsersättningssystemet skulle byggas ut. Jussi Huttunen har offentliggjort sina förslag denna vår.

Suun infektiot ja yleissairaudet

Dentogeenisten infektioiden ja yleissairauksien välisiä yhteyksiä on viime aikoina käsitelty useasti julkisuudessa. Hengenvaarallisia hammasperäisiä infektioita sairastaneiden potilaiden määrän yllättävä lisääntyminen viime vuosina on saanut erityisen runsaasti palstatilaa. Myös suun kroonisten infektioiden tilastolliset yhteydet moniin yleissairauksiin ovat olleet esillä.

Jukka H. Meurman

Estääkö asetyylisalisyylihappo raskaustoksemian kehittymisen?

Suuret satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset eivät ole lunastaneet pienempien tutkimusten lupausta asetyylisalisyylihapon tehosta raskaustoksemian ehkäisyssä. Ilmeistä kuitenkin on, että pieniannoksinen hoito asetyylisalisyylihapolla on turvallista raskauden aikana ja että tietyt riskiryhmät voivat hyötyä siitä.

Juhani Mäenpää, Merja Vainio

Liikunnan harrastajan ylähengitystietulehdukset

Kohtuullinen liikunnanharrastus pienentää ylähengitystieinfektioiden riskiä, kun taas raskas harjoittelu suurentaa sitä. Liikunnan ja levon suhteen tulisi olla sopiva, jotta vastustuskyky ei heikkene liikarasituksen vuoksi. Toistuvien ja huonosti paranevien ylähengitystietulehdusten yhteydessä lääkärin on selvitettävä ylirasituksen ja ylikunnon osuus sairastamisessa. Paraneminen tulee varmistaa ennen harjoittelun uudelleen aloittamista, ja liikunnan määrää lisätään vasteen mukaan. Kyse on pikemminkin sairastumisriskien kartoittamisesta ja fyysisen, psyykkisen ja immunologisen toimintakyvyn palauttamisesta kuin perinteisestä taudin määrittämisestä ja hoidosta.

Seppo Kuttila

Masennuslääkettä masentuneelle?

Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.

Erkki Isometsä

Fibromyalgian hoitoja koskeva tutkimustieto

Fibromyalgian hoitotuloksia koskeva kirjallisuushaku antoi laihahkon tuloksen. Lukuisia menetelmiä on tutkittu, osaa kontrolloiduilla kaksoissokkokokeillakin. Mutta kokeet ovat olleet lyhytkestoisia, tutkimusmenetelmät epäyhtenäisiä ja potilaiden myöhempi seuranta on puuttunut. Tutkijoita on yllättänyt myös lumehoitojen hyvä teho. Uusissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia käyttäytymishoidoilla. Kirjoittaja suosittelee, että niistä etsitään ratkaisua kipu-uupumuspotilaiden ongelmaan.

Markku T. Hyyppä

Selkäydinnesteen suodatus Guillain-Barrén oireyhtymän hoidossa

Kirjallisuudessa on raportoitu viime vuosina tuloksia Guillain-Barrén oireyhtymän uudesta hoitomuodosta, selkäydinnesteen suodatuksesta, jolla on päästy nopeasti hyvään tulokseen silloinkin, kun muut keinot eivät ole auttaneet. Guillain-Barrén oireyhtymä on todella vakava neurologinen sairaus, jonka hoidossa potilas toivoo käytettävän kaikkia mahdollisia keinoja. Miksi emme tarttuisi tähän tilaisuuteen?

Matti A.K. Mattila

Antibioottiprofylaksiasta hyötyä murtumakirurgian yhteydessä

Hollantilaiskollegat ovat lähteneet oikein tosissaan etsimään vastausta iänikuiseen kiistakysymykseen antibioottiprofylaksian hyödyllisyydestä suljettujen murtumien kirurgisen hoidon yhteydessä. Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa hoidettiin lähes 2 200 potilasta neljässätoista traumayksikössä vuosina 1989-91. Potilaille annettiin operaation yhteydessä 2 gramman kerta-annos keftriaksonia tai lumelääkettä. Pinnallisten tai syvien haavainfektioiden ilmaantuvuus neljän kuukauden seuranta-aikana keftriaksonia saaneilla 3,6 % ja lumetta saaneilla 8,3 %. Ero on tilastollisesti erittäin merkittävä.

Matti Viljanen

Vaste pneumokokki- rokotteelle heikkenee B12-vitamiinin vajauksessa

Pneumokokkirokotetta suositellaan mm. vanhuksille suojaksi vakavia pneumokokki-infektioita vastaan. Rokote suurentaa pneumokokin kapselia vastaan kehittyvää vasta-ainetitteriä, kun immunoglobuliinisynteesi on normaali. Vanhuksista kuitenkin noin neljänneksellä ei jostain syystä kehity riittävästi vasta-aineita rokotuksen jälkeen. Normaali proteiinisynteesi edellyttää riittävää B12-vitamiinipitoisuutta. Tutkijat esittivät hypoteesin, että osalla vanhuksista todettava heikko rokotevaste liittyy B12-vitamiinin vajaukseen.

Robert Paul

Katse Tanskaan

Piilevä eturauhassyöpä on tunnetusti tavallinen löydös ruumiinavauksessa, ja noin 30 %:lta yli 50-vuotiaista miehistä voidaan löytää piilevä, eturauhassyöväksi tulkittava muutos. On pelätty, että dia-gnostiikan tarkentuessa löydetään näitä piileviä syöpiä yhä lisää, mikä johtaisi ylihoitoon ja turhiin hoitojen aiheuttamiin komplikaatioihin. Radikaalia prostatektomiaahan saattaa seurata mm. virtsainkontinenssi tai impotenssi, ja sädehoitokin voi joskus aiheuttaa komplikaatioita.

Heikki Joensuu