Sydämen- ja keuhkonsiirtopotilaiden Euroopan mestaruuskisat

Yli 200 sydämen- ja keuhkonsiirron saanutta henkilöä 16 maasta on ilmoittautunut viidensiin Euroopan mestaruuskilpailuihinsa, jotka suomalainen Sydämen- ja keuhkonsiirtoyhdistys SYKE ry isännöi ensi kesä-heinäkuun vaihteessa Espoossa. Yli 20 kilpailijan joukkueita on tulossa mm. Iso-Britanniasta, Norjasta, Ranskasta, Saksasta ja tietenkin Suomesta.

Tietopaketteja kätkytkuolemasta

Kätkytkuolemaperheiden yhdistys KÄPY on koonnut kolme kätkytkuolemaa koskevaa tietopakettia. Suppeimpaan lehtiseen on koottu keskeiset vauvan äkkikuolemaa koskevat kysymykset ja vastaukset. Toisessa paketissa on tietoa kätkytkuoleman tutkimuksesta sekä surun kulusta; asiaa valotetaan myös kätkytkuolemaperheiden omin sanoin. Kolmas paketti on tarkoitettu uutta lasta suunnitteleville.

Yrittäjävalmennusta lääkäreille

Lääkäriliitto ja Fennomed järjestivät yhteistyössä Helsingin Kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuskeskuksen kanssa toukokuun alussa kahden viikon kestävän yrittäjävalmennuskurssin. Kurssi oli tarkoitettu ensisijaisesti nuorille työttömille tai työttömyysuhan alaisille lääkäreille. Kurssin aikana 15 osanottajaa laativat liiketoimintasuunnitelmaharjoituksen. Toimintamuotoina olivat eri alojen asiantuntijoiden alustukset, ryhmäkeskustelut ja harjoitukset. Kurssin aikana pyrittiin mahdollisimman monipuolisesti kartoittamaan yrittäjyyttä lääkärin tehtävissä ja myös lääkärien perinteisten toimintamuotojen ulkopuolella. Lisäksi kurssin jälkimmäinen puolisko sisälsi mm. kustannus- ja kannattavuuslaskentaa, kirjanpitoa ja markkinointia, mitkä ovat lääkärikoulutuksen saaneille täysin uusia osioita. Kurssin järjestäminen sisältyy yhtenä elementtinä Lääkäriliiton työttömyyden hoidon periaateohjelmaan. Kurssin saama vastaanotto oli hyvin myönteinen ja se uusittaneen jatkossa. (HH)

Pään ja kasvojen "kuvanveistokirurgiaa"

Kallon luutumishäiriöiden hoidossa on neurokirurgin rinnalla työskentelevällä plastiikkakirurgilla suuri merkitys. Vaikeita epämuo-dostumia voidaan korjata kranio-maxillo-fasiaalisella kirurgialla, jossa muotoillaan pään ja kasvojen luustoa sahaamalla ja kiinnittämällä kappaleita levyin ja ruuvein. "Kuvanveistokirurgiaksikin" kutsuttua menetelmää alettiin käyttää 1960- ja 70-luvuilla vaikeiden synnynnäisten epämuodostumien hoidossa. Se on erityisesti parantanut kasvojen yläosan korjausmahdollisuuksia, johon aiemmin on ollut käytössä lähinnä peitemenetelmiä.

Aivoverisuonisairauksien sairaalahoidot Suomessa vuosina 1981-1990

Aivoverisuonisairauksien tilastoissa näkyy samankaltaisia paradoksaalisia kehityssuuntia kuin sepelvaltimotautiluvuissa. Siitä huolimatta että ilmaantuvuus ja kuolleisuus keski-ikäisessä väestössä ovat pienentyneet, tautiryhmän sairaalahoidot ovat väestön ikääntymisen myötä lisääntyneet. Viime vuosikymmenenä aivoverisuonisairauksien sairaalahoitopäivät lisääntyivät 34 %, ja lisäys johtui 75 vuotta täyttäneiden hoidoista. Eniten lisääntyivät aivoinfarktin ja erityisesti iäkkäiden henkilöiden aivoinfarktin hoitopäivät. Varsinkin yli 75-vuotiaiden naisten aivohalvausten hoitoon tarvitaan tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin sairaalakapasiteettia.

Markku Mähönen, Cinzia Sarti, Mats Brommels Anu Molarius, Veikko Salomaa, Juhani Sivenius Pirjo Immonen-Räihä

Tuki- ja liikuntaelinten leikkaukset lisääntymässä

Tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia tehtiin TAYS:ssa vuoden 1993 lopulla 16 % enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Eniten kasvoi uusien ja vaativien toimenpiteiden määrä, jonka lisäys 32 % vastaa neljän kirurgin vuosittaista työpanosta. Mikäli muutossuunta on sama koko maassa ja jatkuu myös tulevaisuudessa, se vaatii kirurgien jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tuo lääketieteellisille tiedekunnille uusia haasteita.

Juha Nevalainen, T. Sam Lindholm

Suomalaisten terveys ja terveydenhuolto eurooppalaisessa vertailussa

1960-luvulta muistetaan käsitys, että suomalaiset ovat poikkeuksellisen sairaita ja Suomen perusterveydenhuollon palvelut poikkeuksellisen niukkoja. Ainoana valoisana piirteenä pidettiin äitien, vastasyntyneiden ja lasten hyvää terveyttä, jotka luettiin neuvolajärjestelmän ansioksi. Samalla ihmeteltiin, miten maailman terveimmistä lapsista voi tulla maailman sairaimpia aikuisia, ottamatta aina huomioon sitä, että silloiset sairaat aikuiset olivat syntyneet ja varttuneet varsin toisenlaisissa oloissa. Miltä tilanne näyttää tänään eurooppalaisen yleisvertailun perusteella?

Arpo Aromaa

Lääkäriliiton valtuuskunta: Työaikakaton mahdollisuudet selvitetään

Lääkäriliiton 7.5. kokoontunut valtuuskunta antoi hallitukselle tehtäväksi selvitellä työaikakaton aikaansaamista lääkäreille. Sen tavoitteena olisi paitsi kohtuuttoman työsidonnaisuuden helpottaminen ennenkaikkea työtilaisuuksien luominen nuorille lääkäreille. Lääkärikyselystä saatujen ennakkotietojen mukaan runsaat 20 % ammattikunnasta kannattaa yleistä ja 60 % vapaaehtoista työaikakattoa.

Lääkärien työttömyyskassalle uusi johtaja

Nopeasti kasvaneen lääkärityöttömyyden takia on työttömyyskassan toiminta päätetty järjestää uudelleen. Aiemmin Lääkäriliiton osana toiminut lääkärien työttömyyskassa on eriytetty omaksi yksikökseen, jonka johtajana on toukokuun alusta lukien toiminut ekonomi Stina Lundstöm. Työttömyyskassaan on myös palkattu uusi korvauskäsittelijä, oik.yo. Carola Ylenius.

Johtavat lääkärit: Kolmas säästösopimuskierros olisi kestämätön

Säästöt on nyt terveyskeskuksissa ja sairaaloissa viety äärimmilleen. Toistaiseksi kustannusten vähentäminen on onnistuttu toteuttamaan työtahtia tehostamalla, toimintoja rationalisoimalla ja lomarahoja leikkaamalla ilman, että potilaita olisi jouduttu jättämään ilman hoitoa. Jos säästöruuvia vielä kiristetään, käyvät seuraukset kuitenkin ylivoimaisiksi niin potilaille kuin henkilöstölle, todettiin Lääkäriliiton johtaville lääkäreille 28.4. järjestämässä neuvottelutilaisuudessa.