Valtakunnallinen keuhkosyöpäryhmä perustettu
Suomen Onkologiayhdistys r.y. teki syksyllä 1993 aloitteen yleisimpien syöpätautien valtakunnallisten yhteistyöryhmien perustamisesta. Rintasyövän valtakunnallinen yhteistyöryhmä on toiminut noin 2 vuotta. Päätös keuhkosyöpäryhmän perustamisesta tehtiin tammikuussa 1994 ja maaliskuussa valittu hallitus piti ensimmäisen kokouksen. Tätä ennen Suomessa toimi 1980-luvulla Finnish Lung Cancer Study Group, jonka toiminta kuitenkin päättyi yhden monikeskustutkimuksen jälkeen. Valtakunnallisen yhteistyöryhmän perustamista puoltavat monet seikat: tietotaidon lisääntyminen, paremmin suunnitellut ja mahdollisimman laajat monikeskustutkimukset, tutkimusten tehokkaampi ja nopeampi toteutus, mahdollisuus yhtenäistää hoitokäytäntöjä, tutkimustyön aktivoiminen ja paremmat mahdollisuudet taloudelliseen tukeen. Suomen keuhkosyöpäryhmän hallitukseen valittiin edustajat onkologian, keuhkosairauksien ja thoraxkirurgian erikoisaloilta. Puheenjohtajana toimii dos. Väinämö Nikkanen TYKS:n onkologian klinikalta, sihteerinä dos. Kari Liippo TYKS:n keuhkosairauksien klinikasta ja muina jäseninä ovat dos. Karin Mattson HYKS:n keuhkosairauksien klinikasta, LKT Ulla-Stina Salminen HYKS:n III kirurgian klinikasta, dos. Antti Ojala TAYS:n syöpätautien klinikasta, erikoislääkäri Maija-Liisa Romppainen OYKS:n sädehoidon ja syöpätautien klinikasta sekä apulaisylilääkäri Markku Viren KYS:n sädehoidon ja syöpätautien klinikasta. Suomen keuhkosyöpäryhmä on alustavasti suunnitellut keskeisiksi tavoitteikseen kliinisten monitutkimusten suunnittelun ja toteuttamisen, keuhkosyöpää tutkivien ja hoitavien erikoisalojen keskusteluyhteyden lisäämisen sekä koulutuksen. Tavoitteena on järjestää keuhkosyöpää käsittelevä koulutustilaisuus maaliskuussa 1995. Kirurgisella hoidolla on selvä asema paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa ja sytostaateilla taas pienisoluisessa keuhkosyövässä. Sädehoidolla voidaan tuhota paikallinen keuhkosyöpä sekä lievittää merkitsevästi metastaasien aiheuttamia oireita. Hoitolinjat kuitenkin vaihtelevat, koska yleistettäviä hoitolinjoja hyvin dokumentoiduilla tutkimuksilla on vähän osoittaa. Kireä taloudellinen tilanne, osittain terapeuttinen nihilismi, hoitoihin liittyvät kustannukset, sytostaattien toksisuus ja elämän laadun huomioon ottaminen velvoittavat entistä selkeämmin kriittisiin kannanottoihin hoitovalintoja tehtäessä. Vaikka valtaosa keuhkosyöpäpotilaista jääkin palliatiivisten hoitojen varaan, on tutkimuksella paljon tehtävää. Keuhkosyöpäryhmän tarkoitus on toimia kaikille kiinnostuneille lääkäreille avoimena foorumina, ja keuhkolääkärien, thoraxkirurgien ja onkologien lisäksi jokainen keuhkosyöpää ja mesotelioomaa tutkiva ja hoitava lääkäri on tervetullut mukaan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä joko allekirjoittaneeseen tai hallituksen jäseniin.
