78828 osumaa

HNK-1 hiilihydraattiepitooppi silmän etuosissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää solujen kiinnittymiseen, vuorovaikutukseen ja vaellukseen liittyvän molekyylirakenteen, ns. HNK-1 epitoopin, esiintymistä silmässä. Työssä tutkittiin eri ikäisiä sikiöiden, lasten ja aikuisten silmiä immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä käyttäen tämän epitoopin tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi tutkittiin aikuisten silmiä, joissa oli tiettyjä silmäsairauksia, ja eri eläinlajien silmiä.

Marita Uusitalo

Skitsofreniapotilaan hoidon ja tuen tarve

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden selviytymistä avohoidossa aikana, jolloin psykiatrisia sairaansijoja on maassamme voimakkaasti vähennetty. Aineistoon valittiin yhteensä 123 Pirkanmaalla vuonna 1986 avohoitoon siirtynyttä 15-64-vuotiasta skitsofreniapotilasta (DSM-III-R). Tutkimuksessa selvitettiin potilaitten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kolmen vuoden seuranta-aikana. Potilaitten kliininen tila ja sosiaalinen toimintakyky sekä hoidon ja tuen tarve arvioitiin seuranta-ajan jälkeen vuosina 1989-90. Lisäksi arvioitiin, millainen on sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito- ja elämäntilanne heidän lähiomaistensa kokemana.

Teija Honkonen

Metalli-ionien ja fluorokinolonien farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Fluorokinoloneilla on yleisesti ottaen moderni ja edullinen farmakokinetiikka. Ne imeytyvät nopeasti ja niiden hyötyosuus suun kautta annosteltuna on lähes 100 %. Konsentroituminen tulehdussoluihin mahdollistaa tehokkaan kulkeutumisen tulehdusalueille. Kun lisäksi useimpien fluorokinolonien eliminaation puoliintumisaika on pitkä, on annostelu helppoa ja lääkkeiden bakterisidinen vaikutusmekanismi huomioon otettuna myös tehokasta. Fluorokinoloneilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa niiden farmakokinetiikkaan.

Pasi Lehto

Ruokavalio tehokas tautien ehkäisyssä ja hoidossa

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun ensimmäiset ravitsemusterapeutit aloittivat työnsä maamme terveydenhuollossa. Ravitsemusneuvonnalla on neljännesvuosisadan aikana saavutettu hyviä tuloksia monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Alan tutkimustyö tuo uutta tietoa kliinisestä ravitsemuksesta ja myös ravitsemushoidon tehosta.

Jaana Laitinen, Essi Sarkkinen, Vuokko Tuononen

Terveyden eriarvoisuus - haaste terveydenhuollolle

Väestöryhmien välillä on suuria terveyseroja. Esimerkiksi keski-ikäisten miesten keskuudessa perusasteen koulutuksen saaneilla kuolleisuus on lähes kaksinkertainen, työkyvyttömyyseläkeläisten osuus kolminkertainen ja akuuttien ja kroonisten sairauksien yleisyys kaksinkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna. Jotkut terveyserot, kuten ikäryhmien ja sukupuolten väliset erot, johtuvat osittain väistämättömistä biologisista lainalaisuuksista. Monessa tapauksessa väestöryhmän huono terveys johtuu kuitenkin sellaisista elinoloihin ja elintapoihin liittyvistä altisteista, joita luultavasti voitaisiin vähentää. Tällöin on kyse eriarvoisuudesta. Terveyden eriarvoisuus on keskeinen haaste terveyspalvelujärjestelmälle, joka voi pahimmillaan kärjistää terveyseroja mutta parhaimmillaan supistaa niitä.

Seppo Koskinen

Viestinnän ja vuorovaikutuksen sujuminen suuren sairaalan työyhteisössä

Hierarkkisessa sairaalaorganisaatiossa avoimelle viestinnälle ja vuorovaikutukselle on monia esteitä. Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilöstölle tehdyssä tutkimuksessa todettiin, kuten aiemminkin terveyden- ja sosiaalihuollon alalta tehdyissä vastaavissa töissä, tiedon kulkevan ammattirajojen sisällä paremmin kuin niiden yli. Esimiesten ja alaisten välinen viestintä sen sijaan sujui keskitasoa paremmin. Yhteistyön perusehtoja, työntekijöiden välistä luottamusta ja tasa-arvoa pidettiin yleisesti hyvinä, joskin hierarkkian ylätasoilla niistä oli selvästi myönteisempi kuva kuin sen alaportailla. Tutkimus sisältyy TAYS:n laajempaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, johon liittyviä tuloksia esiteltiin myös Lääkärilehden viime numerossa.

Hilkka Laakso, Marita Paunonen, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Helikopteri ensihoidossa - kokemuksia Medi-Helistä

Lääkärihelikopteri Medi-Heli on toiminut pääkaupunkiseudulla syksystä 1992 alkaen. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden 1993 aikana Medi-Helillä oli 1 107 hälytystä ja 701 puhelinkonsultaatiota. Helikopterilääkärin arvion perusteella ensihoito tai nopea kuljetus pelasti potilaan hengen sadassa tapauksessa, joista noin 40:ssä tarvittavan hoidon pystyi antamaan vain helikopterilääkäri. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies piti kesäkuussa 1995 jättämässään muistiossa Medi-Helin toimintaa hyödyllisenä.

Pia Pajunen, Ari Kinnunen, Olli Takkunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat