Onko irtisanominen psyykkinen kriisi?

Irtisanomisen ja sitä seuraavan työttömyyden psyykkisiä vaikutuksia selvitettiin suomalaisen puunjalostustehtaan henkilöstöstä. Vertailuryhmänä oli samanlaista työtä tekeviä puunjalostustehtaan työntekijöitä. Puolen vuoden kuluttua irtisanomisesta työttömien miesten psyykkinen hyvinvointi oli heikompi kuin työssäkäyvien. Huono sosiaalinen tuki ja niukka taloudellinen toimeentulo heikensivät irtisanottujen psyykkistä hyvinvointia. Työttömyyden pitkittyessä vielä vuoden irtisanottujen psyykkinen hyvinvointi heikkeni edelleen eikä työttömyyteen sopeutumista ollut tapahtunut. Erityisesti vaikeasti masentuneiden määrä lisääntyi. Irtisanotuista puolella todettiin kliinisessä haastattelussa psykiatriset diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden heikkeneminen puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Psykiatrinen diagnoosi ja epäkypsä persoonallisuus ennustivat myös seurannassa huonoa psyykkistä selviytymistä.

Heimo Viinamäki, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Ajankohtaiset influenssarokotukset

Influenssaepidemia on jokavuotinen, mutta vaikeusasteeltaan vaihteleva vitsaus. Se voi lamauttaa työpaikkoja ja kouluja muutaman viikon ajaksi ja pahimmillaan aiheuttaa myös kuolemantapauksia; tavallisin kuolinsyy on sekundaarisen bakteeri-infektion aiheuttama keuhkokuume. Influenssarokotusten antama suojateho on melko hyvä, mutta niiden suuntaaminen kattavasti oikeisiin kohderyhmiin on ollut ongelmallista. Koska influenssavirukset muuntuvat nopeasti, rokotteiden koostumus on tarkistettava vuosittain, ja siksi rokotetuotanto on jatkuvassa ajolähtötilanteessa. Rokotteen valmistamiseen kuluu kuitenkin aikaa puolisen vuotta, ja tänä aikana epidemian aiheuttaja on joskus ehtinyt muuntua edelleen. Epidemian aiheuttaja voi myös edustaa viruksen vähemmän epideemistä muuntumislinjaa. Tällaisissa tapauksissa rokotteen antama suoja jää tavallista heikommaksi. Rokotuksista saatavaa hyötyä voidaan parhaiten lisätä parantamalla niiden kattavuutta kohderyhmässä.

Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Pekka Honkanen, Juhani Eskola, Tapani Kuronen, Leila Litmanen, Pirjo Mäkelä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1995

Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain epidemioita, joiden huiput osuvat sydäntalveen ja alkukevääseen. Influenssan taudinkuva on vaihteleva, valtaosa tapauksista on lieviä. Myös epidemian voimakkuus vaihtelee vuosittain. Keskivaikea epidemia aiheuttaa useita satoja kuolemantapauksia, joiden syynä ovat influenssainfektio tai sekundaarinen keuhkokuume. Kuolemanvaara on selvästi suurentunut iäkkäillä henkilöillä sekä potilailla, joilla on krooninen keuhko-, sydän- tai verisuonitauti.

Tarkka glukoositasapaino estää polyneuropatian

Kolmasosa insuliinidiabeetikoista sairastaa polyneuropatiaa jossakin tautinsa vaiheessa. Neuropatia on tyypillisimmin distaalista sensorimotorista tyyppiä, mutta kuvassa voi olla mukana myös autonomista neuropatiaa tai fokaalisia muutoksia, kuten hermopinteitä. Diabetes Control and Complications Trial (DCCT) on yhdysvaltalais-kanadalainen 29 keskuksen tutkimus, jossa seurattiin 1 441:n I tyypin diabeetikon komplikaatioiden kehittymistä. Potilaat jaettiin sovinnaisen insuliinihoidon ryhmään ja intensiivisen insuliinihoidon ryhmään, jossa päämääränä oli tiukka glukoositasapaino, mikä mm. edellytti monipistos- tai insuliinipumppuhoitoa sekä neljää glukoosimittausta päivässä. Seuranta kesti 3-9 vuotta, keskimäärin 6,5 vuotta. Seurantatiedot saatiin upeasti 99 %:lta potilaista.

Hydroksiurea on hyvä lääke essentielliin trombosytoosiin

Essentielli trombosytoosi kuuluu myeloproliferatiivisten verisairauksien ryhmään. Tautiin liittyy suurentunut aivoverisuonten, sepelvaltimoiden ja ääreisvaltimoiden tukosriski, vaikka valtaosa potilaista onkin oireettomia, trombosyyttiluvusta riippumatta. Pari tromboosille altistavaa riskitekijää on todettu: yli 60 vuoden ikä ja kerran sairastettu tromboosi.

Hyödyttääkö rintasyövän hoidon keskittäminen?

Lasten leukemioiden hoidon, ruokatorvisyövän hoidon, paksusuolisyövän leikkaushoidon ja mahalaukun syövän kemoterapian tulosten on raportoitu olevan paremmat, kun hoitava lääkäri hoitaa vuosittain paljon näitä sairauksia potevia potilaita, kuin jos lääkärille osuu näitä potilaita vain harvoin. Mutta päteekö sama myös kaikkein tavallisimpaan syövistä eli rintasyöpään? Asiaan on nyt saatu ensi kertaa valaistusta.

Poistetun nielurisan bakteriologia 1977-93

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti poistettujen nielurisojen sisältämiä bakteereita vuosina 1977-78 (jakso 1), 1984-85 (jakso 2) ja 1992-93 (jakso 3). Kunakin jaksona tutkittiin 50 nielurisaa. Risat poistettiin lapsilta (keski-ikä 7 v 10 kk), jotka asuivat samalla alueella. Lisäksi samat tutkijat tekivät työn jokaisena ajanjaksona.

Kampylobakteeri ja linnut

Kampylobakteeri on Britanniassa, niin kuin meilläkin, yleisin ulostenäytteistä eristetty patogeeni. Sen tartuntareittejä ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin.

Hammastuki ja uusiutuva A-streptokokki-infektio

A-streptokokki-infektioista kohtalaisen suuri osa uusiutuu. Uusiutumisen on katsottu ainakin osassa tapauksista johtuvan bakteerin eradikaation epäonnistumisesta.

Kokemuksia paklitakselin käytöstä levinneen rintasyövän hoidossa

Paklitakseli on suuria odotuksia herättänyt lääke levinneen rintasyövän hoitoon. Sen tehoa on tutkittu pienillä potilasmäärillä, eivätkä tulokset sen vuoksi ole vielä varmoja. Seitsemästä syövänhoidon keskuksesta kootut tiedot osoittavat paklitakselin tehon vaatimattomaksi. Vain 7 %:lle hoidetuista potilaista saatiin osittainen hoitovaste.

Guillermo Blanco, Väinämö Nikkanen, Mirja Heikkinen, Pekka Kangas, Marita Turunen, Asta Lantto, Lars Lindholm, Leena Helle, Abdel Maiche, Antti Jekunen, Martti Flander