75780 osumaa

Vastaus Mauno Härköselle ja Kirsi Skogbergille

Kiitämme kollegoita aktiivisesta kiinnostuksesta tutkimustamme kohtaan. Mielestämme kommentit varsin osuvasti täydentävät raporttiamme. On ehkä kuitenkin syytä korostaa, että tutkimuksemme rajautui nimenomaan avohoitopotilaisiin. Tuloksia ei voi välttämättä suoraan soveltaa huonokuntoisiin sairaalapotilaisiin, joiden hapetusongelmat varmasti voivat olla merkityksellisimpiä. Yhtä kaikki, hapenantoa ei varmaankaan ole syytä säästellä, mikäli vähänkin arvelua sen tarpeesta on.

Vastaus avoimeen kysymykseen

Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosasto on lähettänyt lääkäreille, sairaaloille ja terveyskeskuksille 14.5.1993 päivätyn kirjeen, jossa on selostettu vuoden 1993 alusta voimaan tulleen uudistetun STVOL-lainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamisesta johtuvia soveltamisohjeita. Kirjeen sisältö on yhdenmukainen niiden ohjeiden kanssa, jotka Kansaneläkelaitos on antanut Kelan paikallistoimistoille ja joista on ennen niiden antamista neuvoteltu kuntien keskusjärjestöjen (kuntaliiton) kanssa. Kuntaliitto on puolestaan antanut samasta asiasta 17.5.1993 päivätyn yleiskirjeen, joka on osoitettu kaupungin- ja kunnanhallitukselle, kansanterveystyön kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille.

Lääkäreiden koulutus Turun akatemiassa

Suomen lääketieteen voidaan katsoa alkavan vasta vuodesta 1640, jolloin Turun akatemia ja sen lääketieteellinen tiedekunta perustettiin. Lääketieteen ja anatomian professorin virka saatiin täytetyksi vuonna 1641. Viran ensimmäinen haltija oli ruotsalainen Eric Achrelius (1604-1670). Fysiikan professori toimi osaltaan lääketieteen opettajana, sillä fysiikka käsitti tuolloin myös fysiologian. Sen lisäksi fysiikan professori vastasi lääkkeenvalmistukseen olennaisesti liittyvän kasvitieteen opetuksesta vuoteen 1665 saakka, minkä jälkeen se kuuluikin lääketieteen professorille.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030