Kaihen syyt, esiintyvyys ja hoito

Kaihen hoito on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän pohdintaa herättävä kysymys terveydenhuollossa. Suuri osa kaihitapauksista liittyy vanhenemiseen, ja väestön ikääntymisen myötä kaihileikkausten tarve kasvaa. Ns. lyhyen viillon leikkaustekniikka on olennaisesti muuttanut kaihen leikkausaiheita: ennen leikkausta lykättiin mahdollisimman pitkään, nyt siihen ryhdytään heti, kun kaihi alkaa häiritä toimintaa. Kaihileikkaus ei ole hengen pelastava toimenpide, mutta sen vaikuttavuus on vertaansa vailla, kun ajatellaan potilaan elämän laatua. Leikkauksen kustannuksiakaan ei voida pitää suurina, kun niitä verrataan kustannuksiin, joita näkövammaisena eläminen aiheuttaa.

Erkki Tuovinen

Brittiläisten gastroskopiasuositus

Britanniassa on laadittu konsensuslausunto gastroskopian aiheista ja siitä, milloin gastroskopiaan ei tulisi ensi sijassa turvautua. Lausunto pohjautuu kirjallisuustietojen lisäksi kyselyyn, jossa esitettiin eräitä kliinisiä tilanteita 1 297 lääkärille (66 % vastasi) ja heidän tuli ottaa kanta tähystyksen aiheellisuuteen näissä tilanteissa. Lisäksi työryhmä vielä tarkasti 390 potilaskertomusta ja arvioi yhtenäisin kriteerein, milloin skopia olisi ollut aiheellinen, milloin ei.

Ruokatorvisyövän riski ja alkoholinkäytön lopettaminen

Vanhastaan tiedetään, että runsas alkoholinkäyttö altistaa ruokatorven syövälle. Hieman vaikeaselkoisessa mutta luotettavantuntuisessa hongkongilaistutkimuksessa on tehty varsinainen suururakka, kun on pystytty epidemiologisesti arvioimaan, miten tämä riski muuttuu, kun alkoholinkäyttö lopetetaan.

Alzheimerin tauti ja koulutustaso

Rotterdamissa on käynnissä Euroopan kenties laajin väestöpohjainen dementiatutkimus, otoksena on 7 528 yhden kaupunginosan yli 55-vuotiasta asukasta. Tutkimuksessa on selvitetty mm. dementian eri alatyyppien esiintyvyys suhteessa ikään ja koulutustasoon. Dementiapotilaiden kokonaismäärä oli 474 (6,3 %).

Hietakärpänen ei ollutkaan sotilaiden riesana

Yhdysvaltain sotilasoperaatio Irakissa 1990-91 tuottaa edelleen tieteellisiä julkaisuja. Laivaston tutkimuskeskuksen tutkijat raportoivat 697 000 yhdysvaltalaisen sotilaan sairastumisen syistä Aavikon kilpi ja myrsky -operaatioiden aikana.

Infektioiden hoito vasta-aineilla

Mikrobilääkkeiden aikakausi on kestänyt 60 vuotta. Tultaessa 2000-luvulle infektioiden hoitoa komplisoi yhä enemmän bakteerien lääkeresistenssin lisääntyminen, immuunipuutteisten potilaiden kasvava määrä, uusien ja muuntuneiden mikrobien leviäminen ja vanhojen mikrobien uusi nousu.

Äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijät ja oireet

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes kaikkia lapsiperheitä koetteleva sairaus, sillä Suomessa dia-gnosoidaan vuosittain yli 200 000 tapausta. Kun taudin hoitoon kuuluu primaarikäynnin lisäksi jälkitarkastukset ja usein myös uusintakäynnit, nousee vuosittaisten lääkärikontaktien määrä yli puolen miljoonan. Lisäksi kustannuksia aiheutuu lääkkeistä, vanhempien työstä poissaoloista ja tyhjillään olevista päivähoitopaikoista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nenänielun ja hampaiston rakennetta ja imemistottumuksia välikorvatulehduksen vaaratekijöinä sekä tutkia, mitkä oireet liittyvät välikorvatulehdukseen.

Marjo Niemelä

EKG:n T-aallon amplitudimuutokset anestesiassa

EKG on tärkeimpiä potilasseurannan välineitä anestesian aikana. Rytmihäiriöiden lisäksi iskeemisten muutosten havainnointi kuuluu rutiinianestesiaan. EKG:n antamaa informaatiota ei kuitenkaan hyödynnetä optimaalisesti leikkaussalissa. EKG:n T-aalto kuvastaa sähköisesti häiriöaltista repolarisaatiotapahtumaa, eikä T-aallon nopeiden amplitudimuutosten merkitys ole selvä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin T-aallon amplitudimuutosten kliinisen merkityksen selvittämiseen anestesian aikana.

Päivi Annila

Dopplerkaikututkimus-löydökset naispuolisilla lapsettomuuspotilailla

Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä, joissa on tutkittu kohdun ja munasarjoien verenkiertoa Dopplerkaikututkimuksella.

Helena Tinkanen

Kohdunpoistoon liittyvien leikkausten jälkivaikutuksista

Gynekologinen kirurgia on tällä hetkellä yleismaailmallisesti murroksessa johtuen videoavusteisen tähystystekniikkaan perustuvan kirurgian nopeasta lisääntymisestä perinteisen avokirurgian rinnalle. Kuudesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirja antaa kuvan maassamme käytetyistä gynekologisista leikkauksista ja luo sekä pohjan että haasteen uudelle laparoskooppiselle kirurgialle.

Heikki S. Virtanen