Helsingin psykiatrian kehittäminen

Suomen Lääkärilehden päätoimittaja Taito Pekkarinen, joka on myös Helsingin terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, kuvasi 10.7.95 pääkirjoituksessaan Helsingin psykiatristen sairaaloiden näkemystä psykiatrian kehittämisestä. Kirjoituksessa esitetty näkemys ei vastaa Helsingin psykiatristen sairaaloiden yksikön näkemystä ja vaatii siksi tarkennuksen.

Pirkko Turpeinen

Vastine pääkirjoitukseen 10.7.1995

Suomen Lääkärilehden 20-21/95 Helsingin psykiatrisen sairaanhoidon köydenvetoa koskevan osin ansiokkaan, osin asiasisällöltään harhautuneen pääkirjoituksen johdosta haluan kollegojen pyynnöstä tuoda esiin seuraavia näkökohtia:

Armas Turunen

Jäitä hattuun, Hesperian kollegat

En oikeastaan yllättynyt pääkirjoitukseni herättämästä kritiikistä. Helsingin psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelyistä on pienessä ajassa kirjoitettu 20-30 cm:n paperipino. Jokaista esitettyä mielipidettä tai yksityiskohtaa ei ole mahdollista tässä yhteydessä ruotia. Yritän puolestani ottaa esille joitakin näkökohtia, joille käsitykseni mukaan Helsingin terveyslautakunnan ratkaisut perustuivat.

Taito Pekkarinen

Me emme osaa käyttää mikrobilääkkeitä

Suomessa myydyistä mikrobilääkkeistä 90 % käytetään perusterveydenhuollossa. Vuonna 1993 antibiootteja myytiin noin 600 miljoonalla markalla. Sairaaloiden 10 %:n osuus kokonaiskulutuksesta on vähäinen, mutta mikrobilääkkeiden osuus sairaaloiden lääkekuluista on kasvanut jatkuvasti, ja nämä lääkkeet ovat infuusioliuosten jälkeen kallein sairaaloiden lääkeryhmä. Sairaaloiden mikrobilääkkeiden käyttöä on julkisuudessa pohdittu vähän.

Mauja Rummukainen

Vaihtoehtolääkinnän kriittinen esittely

Potilastyössä tulee lääkärin eteen yhä useammin kysymys suhtautumisesta vaihtoehtohoitoihin, kun potilas ilmoittaa käyttävänsä niitä tai kysyy lääkärin mielipidettä jostain kuulemastaan hoidosta tai parantajasta. Käytettävissä ei ole ollut tiivistä asiallista esitystä, josta lääkäri saisi perustietoa vaihtoehtohoidoista. Saanon ja Vertion kirja korjaa tämän puutteen.

Antti Marttila

Jaarittelua pehmeissä kansissa

Älä usko kirjan nimeä! Tämä "handbook" ei ole käsikirjaa koskaan nähnytkään! Teos on painettu selvästi tekijöitä itseään varten, mutta ei muille.

Juhani Mattila

Richard Faltin - suomalaisen kirurgian uranuurtaja

Richard Wilhelm Gottlieb Faltin syntyi vuonna 1867 Viipurissa, jossa hänen saksalaissyntyinen isänsä Friedrich R i c h a r d Faltin (1835-1918) silloin asui. Perhe siirtyi vuonna 1869 Helsinkiin, jossa isä Richard Faltin toimi urkurina, musiikinopettajana, kapellimestarina, kuoronjohtajana ja säveltäjänä.

Arno Forsius

Janusten viimeiset kasvot

Rotuhygieniaoppi johti holokausteihin. Aktiivisen eutanasian ja sariinin haju hermostuttavat jälleen.

EVO-rahat kuuluvat yliopistosairaaloille

Valtio korvasi vuoteen 1993 saakka yliopistosairaaloille lääketieteellisestä tutkimuksesta ja lääkärikoulutuksesta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja maksamalla 12 % näiden sairaaloiden käyttökustannuksista erityisvaltionosuutena (EVO-raha). Vuoden 1994 alusta erityisvaltionosuuden maksuperusteet muutettiin laskennallisiksi. Lääketieteelliset tutkinnot ja tieteelliset julkaisut pisteytetään ja kertyneiden pisteiden määrä ratkaisee yliopistosairaalan saaman EVO-rahan määrän. Vuosille 1994-96 säädettiin turvamääräys, jonka mukaan sairaalan valtionosuus ei saa pienentyä kuin korkeintaan 3 % vuodessa. Tänä vuonna valtio maksaa EVO-rahaa 670,2 miljoonaa mk, josta HYKS saa noin 240 miljoonaa mk, muut yliopistosairaalat 100-110 miljoonaa mk ja Lastenlinna 11,4 miljoonaa mk.

Specialersättningen till universitetssjukhusen

Fram till år 1993 betalade staten universitetssjukhusens extra kostnader för medicinsk forskning och utbildning genom en särskild statsandel som uppgick till 12 procent av sjukhusens driftskostnader. Från år 1994 betalas statsandelarna dock på kalkylmässiga grunder. Antalet medicinska examina och medicinska publikationer vid sjukhuset poängsätts och antalet poäng avgör storleken på universitetssjukhusets s.k. specialersättning. För åren 1994-96 tillkom en bestämmelse enligt vilken sjukhusets statsandelar inte får minska med mer än 3 procent om året. I år utbetalar staten 670,2 miljoner mark i specialersättning av vilka HUCS får c. 240 miljoner medan övriga universitets-sjukhus får 100-110 miljoner och Barnets Borg 11,4 miljoner mark.