Kampylobakteereita kesällä runsaasti

Kampylobakteerilöydöksiä on kertynyt rekisteriin kesä- ja heinäkuussa selvästi enemmän kuin talvikuukausina. Tiedossa ei kuitenkaan ole kampylobakteerien aiheuttamia epidemioita, vaikka lisääntyneiden löydösten vuoksi mm. Auroran epidemiologinen yksikkö on selvittänyt näitä Helsingissä tavallista tarkemmin.

Matti Ristola, Timo Rostila

Vibrio parahaemolyticus -ruokamyrkytyksiä

Ruotsissa noin 300 ihmistä on sairastunut Vibrio parahaemolyticus-bakteerin aiheuttamaan ruokamyrkytykseen syötyään juhlissa Kiinasta tuotettuja, keitettyjä merirapuja. Bakteeri on eristetty sekä ravuista että potilaiden ulostenäytteistä. Tullilaboratoriosta saatujen tietojen mukaan kyseisiä rapuja ei ole tuotu ainakaan suoraan Kiinasta Suomeen, varmuutta niiden tuonnista jostain toisesta EU-maasta ei kuitenkaan ole.

Anja Siitonen

Pogostan tauti - epidemia alullaan

Pogostan tauti leviää hyttysten välityksellä. Sitä aiheuttaa alfaviruksiin kuuluva Sindbis-viruksen lähisukulainen. Pääoireet ovat kuume, makulopapulaarinen ihottuma ja nivelkivut ("nivelrokko"), jotka saattavat kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia akuuttivaiheen jälkeenkin.

Olli Vapalahti

Gonokokkien herkkyystilanne Suomessa

Gonokokin penisilliini- ja tetrasykliiniherkkyys on selvästi heikentynyt viime vuosien aikana. Nyt yli kaksi kolmasosaa kannoista on näille lääkkeille joko resistenttejä tai herkkyydeltään alentuneita. Fluorokinolonit ovat toistaiseksi säilyttäneet tehonsa.

Antti Nissinen, Saara Huovinen, Helinä Järvinen, Pentti Huovinen

Potilasvahingot synnytyksissä

Potilasvakuutusyhdistykselle oli vuoden 1994 loppuun mennessä lähetetty 661 synnytyksiä koskevaa potilasvahinkoilmoitusta. Niiden osuus kaikista ilmoituksista on noin 2 %. Vahinkoilmoituksista joka viides johti korvauksiin, kun kaikista ilmoituksista korvauksiin johtaneiden osuus on kaksinkertainen. Useimmat vahinkoilmoituksiin johtaneet raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan tapahtumat ovat yllättäviä obstetriikalle tyypillisiä hätätilanteita eivätkä korvattavia potilasvahinkoja. Synnytyksiin liittyvät potilasvahingot voivat kuitenkin olla vakavia ja kalliita. Suhteellisesti eniten on korvattu synnytyksen aikaisen sikiöasfyksian seuraamuksia, ja myös näiden korvausten kokonaismäärä, 2,8 miljoonaa markkaa, on suurin. Synnytyksen aikana tulisikin kiinnittää tarkkaan huomiota sikiön hapetuksen valvontaan ja kaikista riskisynnytyksistä olisi hyvä olla tiedossa vastasyntyneen napaverikaasuanalyysin tulos.

Tapio Kurki

Hoitoilmoitusten avulla kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta

Terveydenhuollon laitoksissa vuosia käytössä ollut poistoilmoitusjärjestelmä muuttui viime vuoden alusta hoitoilmoitusjärjestelmäksi. Tämän vuoden alusta hoitoilmoituksin on alettu kerätä tietoja myös sosiaalihuollon laitoksissa. Tiedonkeruun ulottaminen laitoshoitoon ja sitä korvaaviin hoitomuotoihin antaa mahdollisuuden analysoida ja seurata palvelurakennetta kunnittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Olli Nylander, Pekka Ruotsalainen

Lasten ja nuorten mahdollisuudet päästä terveyskeskuksen järjestämään oikomishoitoon vaihtelevat

Hampaiston oikomishoito on vakiintunut olennaiseksi osaksi lasten ja nuorten suun perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskusten järjestämää oikomishoitoa kartoitettaessa löydettiin kuitenkin suuria terveyskeskuskohtaisia eroja mm. hoidon laajuudessa, ajoituksessa, kohdentumisessa ja kustannuksissa.

Terttu Pietilä, Ilpo Pietilä, Eeva Widström, Juha Varrela, Pentti Alanen

Hoitotakuuta kokeillaan neljässä sairaanhoitopiirissä

Jonotusaikojen lyhentämiseen tähtäävää hoitotakuuta aletaan kokeilla neljässä sairaanhoitopiirissä. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä asetti hoitotakuun ensimmäistä kertaa tavoitteeksi viime vuonna, ja nyt järjestelmää ryhdytään testaamaan Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Vastikään julkistettu valtakunnallinen suunnitelma vuosille 1996-99 korostaa muutenkin tuttuja teemoja: ennaltaehkäisyä, avohoitoa ja yhteistyötä, mutta myös työn uudelleenjakamista.

Suvi Sariola

Hoitotakuussa tavoitteena varma ja nopea aikataulu: "Meidän sairaanhoitopiirissä sappikivet leikataan kolmen kuukauden kuluessa"

Hoitotakuukokeilun tavoitteena on pystyä ilmoittamaan potilaalle varma ja mahdollisimman nopea aikataulu, jolla hänen hoitonsa etenee. Kokeiluun osallistuu neljä sairaanhoitopiiriä, ja se yritetään käynnistää ensi vuoden alussa. Kuntaliiton sairaalatoimen päällikön Jorma Backin mukaan kokeilussa katsotaan, saadaanko järjestelmä toimimaan ja missä ovat sen solmukohdat. Kokeilu kestää ainakin vuoden.

Tarvitsevatko lääkärit työterveyshuoltoa?

Työterveyshuollon työnantajakorvaussäännökset ovat muuttuneet vuoden 1995 alusta alkaen. Suuria muutoksia ei tapahtunut, mutta uudet ohjeet painottavat ehkäisevää työterveyshuoltoa; korvausprosentti tästä ja sairauden hoidosta on sama, ainakin tänä vuonna.

Eliisa Mäenpää