75957 osumaa

Milloin käytän asikloviiria?

Mitä heikompi on potilaan vastustuskyky, sitä vaarallisempia ovat herpesryhmän virukset. Tämä koskee sekä piilemään jääneiden infektioiden aktivoitumista että uusia tartuntoja. Koska immuunipuutteisten potilaiden määrä on kasvamassa, myös herpesinfektioiden ja varsinkin vaikeiden sairastumisten määrä lisääntyy. Vaikeita vesirokkotapauksia oli ainakin Turun seudulla viime vuonna poikkeuksellisen monta. Asikloviiri-viruslääke tehoaa osaan herpesryhmän viruksista - varicella-zoster-virukseen ja herpes simplex -virukseen. Lääkkeen mielenkiintoisuudesta kertoo se, että sitä koskevien julkaisujen määrä on jo tuhansissa. Pääosa herpesryhmän infektioista on lieviä eikä vaadi antiviraalista lääkehoitoa, mutta joissakin tapauksissa asikloviiri on välttämätön ja saattaa jopa pelastaa potilaan hengen.

Pentti Hänninen

Istukka ja vieraat aineet

1960-luvun alun talidomiditragedia osoitti, ettei istukka suojaa sikiötä lääkkeiden tai muiden kemikaalien haitallisilta vaikutuksilta. Istukan entsyymit voivat osallistua esim. kemiallisten karsinogeenien bioaktivaatioon. Ennen kuin uusia kemikaaleja otetaan käyttöön, aineiden testauksiin tulisi sisällyttää istukan metabolia in vitro. Näin voitaisiin pienentää aineen metaboliasta johtuvan katastrofin riskiä.

Markku Pasanen

Sumatriptaanin sivuvaikutus: sydäninfarkti?

Sumatriptaani on serotoniini-1-reseptorin antagonisti, joka on osoittautunut erittäin tehokkaaksi migreenin kohtaushoidossa ja cluster-päänsärkyyn eli Hortonin neuralgiaan. Painon tunnetta rinnassa esiintyy noin 3 %:lla potilaista, jotka nauttivat lääkettä suun kautta (100-300 mg), ja peräti 5 %:lla niistä, jotka käyttävät sitä ihonalaisesti (4-8 mg). Toistaiseksi ei ole varmuudella voitu osoittaa tämän rintavaivan syytä, sillä esimerkiksi EKG-muutoksia ei rintatuntemuksiin ole liittynyt kuin yhdessä julkaistussa tapauksessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Automaattilansettien hepatiittivaara

New England Journal of Medicinen palstoilla on keskusteltu sormiverinäytteiden ottamisessa käytettävien automaattilansettilaitteiden hepatiittiturvallisuudesta. Näitä laitteitahan käyttävät monet potilaat kotioloissa ja ehkä jotkut julkisenkin terveydenhuollon toimipisteet. Laitteiden valmistajat ja kliinikot ovat kisailleet lehden palstoilla siitä, kenen on vika, että eräässä sairaalassa todennäköisesti juuri tällainen laite aiheutti hepatiitti B -epidemian. Oli syy kenen tahansa, on syytä ottaa tarkoin huomioon, että automaattilansetitkin saattavat levittää B-hepatiittia. Vaikka itse pistoterä on kertakäyttöinen, on mahdollista, että laitteen kärkeen roiskahtaa vähäisiä verimääriä, ja juuri tätä kautta on infektioriski olemassa. Itse asiassa erään laitteen kärki kontaminoitui lähes joka kolmannen pistoksen jälkeen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Pienen intraduktaalisen rintasyövän hoito

Lisääntyneen mammografian käy-tön seurauksena intraduktaalisia (in situ) rintasyöpiä löytyy ny- kyään enemmän kuin aiemmin. Näiden syöpien (tai ehkä oikeammin syövän esiasteiden) ennuste on yleensä hyvä. Hoidot sen sijaan ovat vaihdelleet paikallisesta poistosta mastektomiaan ja bilateraalisen syövän vaaran takia jopa bilateraaliseen mastektomiaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mitokondrioiden geenivirheet

Jokainen solumme sisältää satoja mitokondrioita, joiden pääasiallinen tehtävä on soluhengitys: tuottaa ravintoaineista solulle hapen avulla energiaa. Mitokondrioiden toiminnassa on runsaasti piirteitä, jotka viittaavat niiden bakteerialkuperään. Ilmeisesti esihistoriallinen anaerobinen solu pyydysti happea käyttävän bakteerin solulimaansa, ja evoluution myötä tästä bakteerista kehittyi soluorganelli, mitokondrio.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030