75780 osumaa

Migreenin diagnostiikka ja hoito

Migreenin ehkäisevä hoito ei ole viime vuosina muuttunut, mutta viime vuosikymmenellä kehitetyt uudet serotoniinireseptoriagonistit (5-HT-agonistit) tarjoavat mahdollisuuksia migreenikohtausten entistä tehokkaampaan hoitoon. Uusin migreenilääke, sumatriptaani, hakee tällä hetkellä paikkaansa migreenin hoidon lääkevalikoimassa. Lääke on hyvin spesifinen 5-HT1-tyypin reseptorin agonisti eikä se tehoa muuhun päänsärkyyn kuin migreeniin ja sarjoittaiseen päänsärkyyn. Tällaisen uuden täsmälääkkeen käyttö asettaa uusia vaatimuksia migreenin diagnostiikalle. Vuonna 1988 on julkaistu uudet diagnostiset kriteerit päänsärylle. Nämä kriteerit on hyvä tuntea, jotta eri päänsärkymuotojen hoito paremmin onnistuisi.

Reijo Salonen, Markus Färkkilä

Alaraajavaltimoiden angioplastia

Perkutaaninen angioplastia tarjoaa aikaisempaa helpomman tavan alaraajan verenkierron palauttamiseen valtimotaudeissa. Endovaskulaariset laajennus- ja kanavointitoimenpiteet rasittavat hyvin vähän potilasta, ja hän on työkykyinen muutaman päivän hoidon jälkeen. Noninvasiivisin laboratoriotutkimuksin voidaan selvittää hemodynaamisesti oleelliset valtimomuutokset radiologisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Samoin on paineenmittauksin mahdollista tarkistaa angioplastialla aikaansaatu hemodynaaminen tulos ja seurata sen pysyvyyttä.

Björn L. Lindström, Mauri Lepäntalo, Tiina Sarparanta, Johan Edgren

Molemminpuolinen rintasyöpä - harvinainen tauti

Kaksi erilaista primaaria rintasyöpää on harvinainen yhdistelmä. Molemminpuolinen kasvain ei silti välttämättä tarkoita etäpesäkettä toisessa rinnassa. Artikkelissa kuvataan potilas, jolla seulontamammografiassa todettiin molemminpuolinen ja histologisesti erilainen primaarisyöpä molemmissa rinnoissa samanaikaisesti. Oikean rinnan kasvain osoittautui histologisessa tutkimuksessa invasiiviseksi lobulaariseksi karsinoomaksi, vasemman rinnan kasvain oli duktaalinen karsinooma.

Tapani Tikkakoski, Jarmo Turunen, Timo Myllymäki

Munuaisten vajaatoiminnan jatkuvatoimiset ekstrakorporeaaliset hoitomenetelmät tehohoidossa

Munuaisten äkillinen vajaatoiminta on kriittisesti sairaiden potilaiden vakava ja yleinen ongelma, johon liittyy varsin suuri kuolleisuus. Munuaisten toimintaa korvaavista tekniikoista tehohoitoon soveltuvat erityisesti ns. jatkuvatoimiset tekniikat, joista yleisimpiä lienevät jatkuva arteriovenoosi hemofiltraatio, CAVH, tai sama tekniikka dialyysinestekierrolla tehostettuna, CAVHD. Varsin yleisesti käytetään myös verensuodatusta laskimosta laskimoon joko dialyysikierron kanssa tai ilman sitä (CVVHD, CVVH). Koska suodatus on näitä menetelmiä käytettäessä jatkuvaa, perinteisessä dialyysissa ilmeneviä neste- ja elektrolyyttitasevaihteluita ei esiinny. Verenkiertoelimistön stabiliteetti on näin parempi ja mahdollistaa verensuodatuksen myös hemodynaamisesti labiileille potilaille. Neste-, happoemäs- ja elektrolyyttitasapaino voidaan ylläpitää helposti ja näin mahdollistaa myös tehokas parenteraalinen ravitsemus. Hoito voidaan antaa muun tehohoidon ohessa ilman erityiskoulutettua henkilökuntaa, vaikka sairaalassa ei olisikaan dialyysivalmiutta.

Erkki Saarela

Auttaako varhaiskuntoutus selkävaivaista metsuria selviytymään työssään?

Varhaiskuntoutuksen tuloksellisuutta tutkittiin selkävaivoja poteneilla miespuolisilla metsureilla. Kuntoutusmuotona oli viikon pituinen vapaa-ajan liikuntaan aktivoiva kurssi seurantajaksoineen. Kurssilaisten tulokset lihasvoimatesteissä paranivat puolen vuoden aikana. Ennen kursseja ja vuoden kuluttua niistä tehtiin kysely sekä kurssilaisille että vertailuryhmälle. Koettu terveydentila, fyysinen kunto, kuormittuneisuusoireiden esiintyvyys ja koettu työkyky kehittyivät kurssilaisten keskuudessa myönteisemmin kuin vertailuryhmässä.

Päivi Leino, Jukka Kivekäs, Kari Hänninen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030