Kaksi kysymystä sepelvaltimokuolleisuuden selityksistä

Kollega Strandberg työtovereineen esittää Suomen Lääkärilehden vappunumerossa tarkempaa analyysiä maailmankuulusta sepelvaltimosairauksien ennaltaehkäisytyöstään (1). Kirjoituksessaan he tuovat vastaansanomattomalla tavalla esiin, että tähänkin asti vaaratekijöinä pidetyt ominaisuudet todella osoittautuivat sellaisiksi myös heidän aineistossaan.

Ohitusleikkaus tupakoitsijalle?

Arvostettu BMJ kertoo 17.4.93 numerossaan thoraxkirurgin suulla masentavia ennusteita tupakoin-

Vastaus Rauno Heikinheimolle

Kiitämme kollega Heikinheimoa kiinnostuksesta tutkimustamme kohtaan. Hänen aikaisemmankin kommenttinsa Suomen Lääkärilehdessä olemme toki lukeneet, mutta vastine sopinee paremmin tässä yhteydessä, vastauksena hänen nyt esittämiinsä kysymyksiin.

Vielä Helicobacter pylori -vasta-aineista

Kollega Risto Julkusen katsaus Ylävatsavaivojen tutkiminen (SLL 17/93) oli ansiokas katsaus koko dyspepsian entiteetistä.

Oiva käsikirja neurologisten sairauksien lääkehoidosta

Varsinaiset neurologian oppi- ja käsikirjat painottuvat diagnostiikkaan ja käsittelevät lääkehoitoa useimmiten ylimalkaisesti. Toisaalta monet perinteisen neurofarmakologian kirjat selvittelevät hermoston toimintoja ja lääkeaineiden vaikutusmekanismeja selittäviä ja jättävät kliinisen puolen käsittele-mättä. Tämä kirja on tarkoitettu paikkaamaan kliinisen neurofarmakologian oppikirjan puutetta, ja se täyttääkin tehtävän varsin hyvin.

Toimittanut Timo Klaukka

Kortteinen yliopistolta, päivää

Sosiologi Matti Kortteisen eximialla hyväksytty väitöskirja Kunnian kentät on maalaislääkärille hämmentävää luettavaa. Ei siksi, että tutkimuksen kohde, koneistajien ja pankkitoimihenkilöiden työ, sen rakenteet ja sen toimintaa kannattava eetos, on medisiinarille vieras, vaan siksi, että Kortteisen tapa lähestyä ja analysoida tutkimuskohdettaan on erityisellä tavalla tosi ja jäsentää monia potilasvastaanotolla esiintulevia ilmiöitä.

Toimittanut Timo Klaukka

Mikael Agricola ja lääkintätaito

Suomen kirjakielen perustaja Mikael Agricola (n. 1510-57) on myös ensimmäisenä julkaissut suomeksi lääkintätaitoon liittyvää tekstiä vuonna 1544 Tukholmassa painetussa teoksessaan "Rucouskiria". Tuolloin oli tapana liittää mm. rukouskirjojen ja virsikirjojen alkuun ns. ikuinen kalenteri ja muuta ajanlaskuun liittyvää tietoa. Astrologian suosion vuoksi kalentereiden yhteydessä selostettiin laajasti tähtitaivaan vaikutuksia ihmisen terveyteen ja tautien hoitoon. Jo ensimmäisessä Suomea varten painetussa kirjassa "Missale Aboense" vuodelta 1488 oli ikuinen kalenteri ja siinä kaksi latinan kielistä parisäettä suoneniskun ohjeiksi. Agricola seurasi vain yleistä tapaa, kun hän otti ikuisen kalenterin ja astrologiset ohjeet omaan rukouskirjaansa. Sitäpaitsi Agricolan pyrkimyksenä oli muutenkin tuoda aikansa yleistä tietämystä maanmiestensä ulottuville.

Pienten sanojen todistamisen vaikeus

Erään kansainvälisen organisaation johto opetti uusille työntekijöilleen viestinnän fundamentteja. Annettiin tehtäväksi laatia raportti. Aluksi oppilaat kirjoittivat ummet lammet läjäpäin A-nelosia. Homma hyväksyttiin vasta kun oppilas kykeni rutistamaan oleellisen yhteen selkokieliseen sivuun.

Professori Väinö K. Havu 60 vuotta

Turun yliopistollisen keskussairaalan iho- ja sukupuolitautien klinikan ylilääkäri, professori Väinö K. Havu täyttää 60 vuotta 3.11.1993. Työtovereiden ja ystävien laaja piiri on päättänyt tämän johdosta maalauttaa hänen muotokuvansa yliopiston kokoelmiin liitettäväksi. Olemme saaneet hänen suostumuksensa, ja taiteilija Raimo Aarras on lupautunut maalaamaan muotokuvan.Väinö K. Havu on urallaan ehtinyt olla sekä teoreettisen että kliinisen alan oppituolin haltijana. Toimittuaan pitkään anatomian apulaisprofessorina Turun yliopistossa hänet nimitettiin anatomian professoriksi Oulun yliopistoon, ja täältä hän siirtyi v. 1973 Turun yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin professoriksi ja Turun yliopistollisen keskussairaalan iho- ja sukupuolitautiklinikan ylilääkäriksi.

Nimityksiä

Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston apulaislääkärin määräaikaiseen toimeen työterveyshuollon erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo 1.6.93 lähtien (hakijoita 22).