Skandinaavisen Lääkäripankin lähettämänä Keniassa

Etelänristi kilottaa tummalla taivaalla, apinoiden mäkätys ja heinäsirkkojen huumaava siritys täyttävät frangipaanikukkien tuoksuisen ilman, kun jousipyssyllä varustettu yövahti saattaa minut asunnolle leikkaussalista. On ollut sektiota, ascariasis-adheesioiden aiheuttamaa suoligangrenaa ja täkäläisille tyypillistä sigmavolvulusta - kaikki turhan kauan viivytelleitä meikäläisittäin ajatellen. Laboratorio ei anna edes hemoglobiiniarvoja - siinä on vanhan lääkärin kliininen silmä arvossaan! Anestesiat annetaan ketamine-eetteri-kombinaatiolla; muistuupa mieleen, millaista meilläkin oli vielä 1950-luvulla. Mutta kun instrumentit ovat ruosteisia, saksien terät eripituisia, sairaalatekstiileissä on eriväristen vanhojen eritteiden tahroja impregnoituneina autoklavisoinnin jälkeen, ei voi kuin ihmetellä, miten nämä aliravitut, sit-keäihoiset ja harvoin peseytyneet potilaat kuitenkin selviävät.

Kuuliaiset tietokoneet

Uusimmat mikrotietokoneet ymmärtävät puhuttuja käskyjä. Vakiomikroon voidaan liittää videokamera ilman lisäkortteja. Erilliset modeemit jäävät pian historiaan. Modeemia simuloidaan ohjelmalla.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Päätöksentukijärjestelmät käytännön lääkärin apuvälineinä

Tietokoneet ovat välttämättömiä päivittäisiä apuvälineitä useissa potilaiden tutkimiseen, hoitoon ja potilasasiakirjojen ylläpitoon liittyvissä toiminnoissa. Tietokoneiden mahdollisuuksia auttaa diagnostiikassa ja hoitopäätösten teossa on tutkittu jo 50-luvulta lähtien. Käytännössä toimivat sovellukset ovat kuitenkin jääneet harvinaisiksi ja odottavat edelleenkin varsinaista läpimurtoaan.

Vastine Tauno Ekforsille: Patologian nimikkeistö vasta tiensä alussa

Osastonylil. Tauno Ekfors ihmettelee (SLL 22-23/93, s. 2142), miksi patologian nimikkeistöä on turhaan paisuteltu ja monimutkaistettu.

Sähköhoito ja neuroleptioireyhtymä

Hannu Somer kirjoitti Lääkärilehden numerossa 18/93 malignista neuroleptioireyhtymästä ja sen hoidosta. Haluaisin huomauttaa sinänsä hyvään artikkeliin liittyen seuraavaa.

Vastine: Sähköhoito yksi mahdollinen lisähoito

Kiitän erikoislääkäri Seppo Hietasta neuroleptioireyhtymän hoitoa koskevista arvokkaista kommenteista. Oireyhtymän harvinaisuudesta ja heterogeenisyydestä johtuen ei sen hoidosta ole tehty vertailevia prospektiivisia tutkimuksia, ja parhaasta hoitomuodosta ei ole varmuutta. Oleellista on kuitenkin oireyhtymän nopea tunnistaminen ja välitön hoidon aloitus, mikä varmaan on keskeinen tekijä yleisesti todettuun kuolleisuuden alenemiseen. Sähköhoito puolustanee hyvin paikkaansa yhtenä mahdollisena lisähoitona, edellyttäen että hoidon toteutus on asiantuntevissa käsissä. Kommentissa esitetty kahden vuorokauden aikaraja vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta mahdollisuudelta.

Lääkärien erityispätevyys-järjestelmä

Viitaten kollega Ilkka Tieralan kirjoitukseen Suomen Lääkärilehdessä 16/93 haluaisin esittää seuraavia kommentteja. Mitä hyötyä tämän tyyppisen ylimääräisen erityispätevyysjärjestelmän luomisesta on nykyisessä lääkärien työllisyystilanteessa? Olisiko kyseessä erikoistumisjärjestelmälle rinnakkainen järjestelmä vai onko tarkoituksena romuttaa koko erikoislääkärikoulutus, joka käsittääkseni on lailla säädetty ja asetuksilla spesifioitu? Miksi tarvitsisimme erityispätevyyden omaavia lääkäreitä?

Vastine erityispätevyys-järjestelmästä

Kollega Kari Salminen esittää edellä huolestuneisuuttaan Lääkäriliiton uudesta aloitteesta lääkärien erityispätevyysjärjestelmäksi. Onneksi kaikki kollega Salmisen huolet ovat aiheettomia. Huolellisempi pääkirjoitukseni ja samassa numerossa julkistettujen erityispätevyysjärjestelmän sääntöjen lukeminen olisi jo vastannut kollega Salmisen kysymyksiin. Kyseessä ei ole ylimääräinen, vaihtoehtoinen tai korvaava systeemi nykyiselle erikoislääkärikoulutukselle vaan sitä täydentävä järjestelmä.

Hyvä yleiskatsaus nielemishäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon

Kompendiumi on omistettu Johns Hopkinsin dysfagiakeskuksen potilaille. Johns Hopkins -sairaala (Baltimore, Maryland, USA) on nielemishäiriöiden diagnostiikan ja hoidon johtava keskus maailmassa.

Toimittanut Timo Klaukka

Rautaisannos tietoa ARDS:stä

Tämän runsaat 500 sivua sisältävän teoksen lukemisessa kliinikon kannattaa noudattaa malttamattoman dekkarilukijan tyyliä: ensimmäiset yhdeksän sivua sisältävän osuuden jälkeen on hyvä lukea kirjan viimeinen luku. Molempiin tutustuttuaan lukija saa selkeän kuvan aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymän etiologiasta, kliinisistä löydöksistä ja ennusteesta.

Toimittanut Timo Klaukka