Laillistetut lääkärit

Riikka Kaarina Hahl, Riitta Aulikki Myyry, Elina Marjatta Rauch-Toskala, Katri Irma Hannele Seppälä

Erikoislääkärin oikeudet

Jussi Kustaa Haapala, kirurgia; Juha Pekka Ilmari Huttunen, kliininen neurofysiologia

Suppeat erikoisalat

Jouko Päiviö Pirhonen, perinatologia (naistentaudit ja synnytykset)

Väitelleitä

LL Riitta Kaarina Parkkola, MRI of the lumbar discs and paraspinal muscles - a study of low back pain patients and healthy controls (radiologia), Turun yliopisto.

Kuolleita

Thure Gunnar Lahermaa, Kaarina Touru-Kaisila, Runar Leonard Wilenius, Sirkka Viljanen.

20.6.1993 Kroonisten tautien ehkäisyn painopisteitä

Kroonisten kansantautien keskeinen merkitys Suomen ja useimpien teollistuneiden maiden kansanterveyden kannalta on jokaisen tiedossa. Uusimmat tiedot osoittavat, että krooniset taudit ovat jo nyt useissa kehitysmaissa keskeinen terveysongelma, ja ongelma pahenee nopeasti länsimaisen elintavan yleistyessä. Tähän liittyy mm. kansainvälisen tupakkateollisuuden mittava markkinointityö. WHO onkin kuuluttanut kehitysmaihin todellista ehkäisyä (primordial prevention), jotta näiden maiden ei tarvitsisi käydä läpi teollistuneiden maiden kokemaa kroonisten tautien epidemiaa.

20.6.1993 Förebyggande av kroniska sjukdomar

Var och en är medveten om vilken betydelse de kroniska folksjukdomarna har för folkhälsan i Finland och de flesta andra industrialiserade länder. Fakta visar också att de kroniska sjukdomarna redan nu utgör ett centralt problem i många utvecklingsländer och att problemet snabbt växer då västerländskt levnadssätt sprider sig. I detta sammanhang kan man hänvisa till den internationella tobaksindustrins omfattande marknadsföring. WHO satsar därför på grundläggande prevention (primordial prevention) i utvecklingsländerna för att försöka undvika att dessa länder skall behöva uppleva sådana epidemier av kroniska sjukdomar som de industrialiserade länderna drabbats av.

20.6.1993 Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikka

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 18.12.1991 toimikunnan, jonka tehtävänä oli arvioida terveydenhuollon maksupolitiikkaa ja määritellä sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan periaatteet tulevalle 5-10 vuoden ajanjaksolle. Toimikunnan puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Kimmo Leppo. Toimikunnan jäseninä oli kuusi ministeriön ja virastojen virkamiestä, sekä edustajat Suomen Kunnallisliitosta, Kaupunkiliitosta, Tammisaaren kaupungista ja Kehitysvammaliitosta. Toimikunta sai työnsä päätökseen maaliskuun lopussa.

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja se on tärkein sydänperäisen embolisaation syy. Akuutti eteisvärinä kääntyy useimmiten sinusrytmiin spontaanisti, lääkkeiden avulla tai kardioversiolla, mutta eteisvärinän uusiutumisen estohoito on ongelmallinen. Käytettävissä olevat rytmihäiriölääkkeet ovat melko tehottomia, ja ne saattavat jopa lisätä henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden riskiä. Kroonista eteisvärinää sairastavat tarvitsevat rytmihäiriön etiologiasta riippumatta antikoagulanttihoitoa.

Heikki Huikuri

Rabdomyolyysi - huonosti tunnettu oireyhtymä

Laajan lihastuhon yhteys hengenvaaralliseen munuaisvaurioon on tunnettu jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Poikkijuovaisen lihaksen tuhoutumisen, rabdomyolyysin, patofysiologista mekanismia ei kuitenkaan vieläkään täysin tunneta, ja sen seurauksena kehittyvän munuaisten vajaatoiminnan mekanismi on myös osin tuntematon. Paitsi murskavammojen seurauksena, rabdomyolyysi voi syntyä myös mm. kovasta lihasrasituksesta ja tajuttoman ihmisen maatessa pitkään kovalla alustalla. Suomessa alkoholin tai lääkkeen aiheuttama tajuttomuus on rabdomyolyysin tavallisin syy.

Heikki Saha