75780 osumaa

10.6.1993 Mitä Helsingin vanhustutkimus opetti?

Vuonna 1989 käynnistynyt Helsingin vanhustutkimus, jossa tutkittiin satunnaisotannalla valittuja helsinkiläisiä 75-, 80- ja 85-vuotiaita henkilöitä, oli alku laajalle Etelä-Suomen vanhustutkimukselle. Tutkimuskokonaisuuteen on sittemmin liitetty kaikkien vantaalaisten 65-vuotiaiden ja turkulaisten 70-vuotiaiden sekä kaikkien suomalaisten yli satavuotiaiden tutkimukset. Keskushermoston normaalia vanhenemista on lisäksi tutkittu edustavalla 55-85-vuotiaiden aineistolla. Yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa on selvitetty monipuolisesti vanhusväestön terveydentilaa, toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Perinteiseen kliiniseen tutkimukseen on yhdistetty uusia korkean teknologian menetelmiä. Esimerkiksi geeniteknologian ja aivojen magneettikuvauksen avulla on selvitetty normaalia ikääntymistä, sairauksien patogeneesiä ja diagnostiikkaa.

10.6.1993 Lärdomar för äldresjukvården

I Helsingfors påbörjades år 1989 en undersökning av ett slumpmässigt urval av stadens invånare i åldrarna 75, 80 och 85 år. Denna undersökning var inledningen till en bred åldringsundersökning i södra Finland. Till materialet har sedermera fogats undersökningar av alla 65-åringar i Vanda, 70-åringar i Åbo och av alla finländare som fyllt hundra år. Centrala nervsystemets normala åldrande har dessutom undersökts hos en representativ grupp 55-85-åringar. I samarbete med primärvården och specialsjukvården har de äldres hälsotillstånd, funktionsförmåga och servicebehov utretts mångsidigt. Avancerad teknik har kombinerats med vedertagen klinisk undersökningsmetodik. Med hjälp av t.ex. genteknologi och magnetröntgenundersökningar av hjärnan har man utrett det normala åldrandet samt olika sjukdomars uppkomst, utveckling och diagnostik.

10.6.1993 Väestövastuu ja omalääkärit

Väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut (VPK) olivat jatkoa 1980-luvun perhe- ja omalääkärikokeiluille. VPK:n keskeisimpiä tavoitteita olivat lääkäripalvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen sekä eri ammattiryhmien yhteistyön kehittäminen. Kyse oli toimeenpanevasta kokeilusta, jossa pyrittiin tukemaan paikallisesti toimivien väestövastuisten toimintamallien suunnittelua. Terveyskeskusten, työpaikkaterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä pyrittiin alueellisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseen.

Ylävatsavaivojen tutkiminen

Ylävatsavaivojen eli dyspepsian etiologiaa pidetään yleensä hankalasti selvitettävänä. Dyspepsian käsitettä on viime vuosina pyritty tarkentamaan. Etenkin toiminnallisten ylävatsavaivojen oiretyyppien määrittely ja luonnehdinta on auttanut diagnosoimaan dyspepsian taustan järjestelmällisemmin. Anamneesin ja yksinkertaisten peruslaboratoriotutkimusten perusteella voi usein tehdä valinnan vaativimpien tutkimusten ja hoitokokeiluvaihtoehdon välillä.

Risto Julkunen

Gastroskopiatutkimuksen aikaiset EKG-muutokset vanhuksilla

Vaikka gastroskopia on ylävatsavaivaisen potilaan perustutkimuksia, sen käyttö vanhuksilla saattaa arveluttaa, ei vähiten sydämen kannalta. Tässä tutkimuksessa vanhusten sydämen reagointia gastroskopiaan selvitettiin Holter-laitteistolla. Kliinisesti merkittäviä vaikutuksia sydämen rytmiin tai sydänsähkökäyrän ST-segmenttiin ei todettu.

Timo Strandberg, Lauri Toivonen, Matti Vuoristo, Martti Färkkilä Reijo Tilvis

Herpes zoster ophthalmicus

Varicella zoster -viruksen primaari-infektio aiheuttaa vesirokon, jonka jälkeen virus jää latenttina sensorisiin ganglioihin. Sen aktivoituminen uudelleen hermosolmukkeessa aiheuttaa vyöruusun, josta voi seurata suurtakin neuronituhoa sekä perifeeristen kudosten, kuten ihon ja silmän etuosan hermoissa että itse tuntohermoganglioissa ja niiden sentraalisissa ratayhteyksissä. Asikloviiri on ensimmäinen turvallinen avohoidossakin systeemikäyttöön soveltuva viruslääke. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että riittävän nopealla ja tehokkaalla asikloviirihoidolla voidaan merkittävästi vähentää silmänalueen vyöruusun aiheuttamia oftalmologisia komplikaatioita.

Timo Tervo

Magneettikuvaus vai tietokonetomografia selkäsairauksien kuvantamiseen?

Alaraajoihin säteilevän kivun syyn selvittelyssä on maassamme jo totuttu käyttämään tietokonetomografiaa. Se onkin hyvä menetelmä diskusprolapsin, fasettiniveltautien ja spinaalistenoosin diagnostiikassa. Magneettikuvaus tuo oman lisänsä selkäkipujen tutkimiseen. Koska siinä leikesuunnan valinta on vapaa, se antaa varsinkin sagittaalisuunnassa hyvän kokonaiskäsityksen selkärangasta. Menetelmät ovat usein diagnostiselta arvoltaan valinnaisia, mutta esimerkiksi leikkausarven erottaminen uusiutuneesta prolapsista onnistuu gadoliniumtehosteisella magneettikuvauksella paremmin ja se on myös varmempi harvinaisten tautien, kuten tulehdusten ja kasvainten diagnostiikassa. Ongelmatapauksissa saatetaan joutua käyttämään molempia menetelmiä.

Tero Haltiala, Jyrki Jääskinen, Hannu Suoranta, Matti Valle

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030