Soitto puhelintohtorille 9700- etc.

Haloo ja Päivää Tohtori Puhelintohtori. Täällä soittelee keski-ikäinen mies Pohjois-Pohjanmaalta. Soittelen lähiomaisestani josta olen ollut huolissani jo kauan. Olen itsekin terveydenhuollon ammattilaisia, mutta vaikka olen kahlannut kuinka näitä medisiinan opuksia, en vain ole löytänyt sopivaa nimikettä läheiseni oireille. Hän on kyllä juuriltaan hämäläinen, voisikohan se selittää kaiken?"

Kemian kaavoja mikrolla

Biokemiassa ja lääkeaineiden tutkimuksessa tarvitaan julkaisuihin usein kemiallisia kaavoja tai reaktioyhtälöitä. Yleisten piirustusohjelmien lisäksi tähän tarkoitukseen on olemassa erikoisohjelmia.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Mitä välineitä ja valmiuksia tarvitset tiedonhakuun

Tietopankkien käyttäjäksi ryhtyvän välinelista on lyhyt: tarvitaan vain pääte, modeemi ja kirjoitin. Päätteenä voidaan käyttää tavallista näyttöpäätettä tai mikrotietokonetta. Mikroon tarvitaan lisäksi tietoliikenneohjelma. Sen avulla mikrosta tehdään pääte. Modeemi tarvitaan, jotta tiedonsiirtotienä voidaan käyttää normaalia puhelinlinjaa. Kirjoitin taasen on tarpeen, jotta voit tulostaa tietopankista poimimasi tiedot. Lääkärilehdessä julkaistaan sarja artikkeleita tietopankkien käytöstä. Sarjan ensimmäinen osa oli numerossa 18/93.

Pirkko Eskola

Eturauhanen etualalle

Kesäkuun lopulla kokoontui Pariisiin joukko eturauhasen huippuasiantuntijoita. Kyseessä oli Second International Consultation on Benign Prostate Hyperplasia, ja edustettuina olivat American Cancer Society sekä Japanin, Yhdysvaltain ja Euroopan urologiyhdistykset ynnä kansainvälinen urologiyhdistys. Kokouksen suojelijana oli WHO.

Toimittanut Timo Klaukka

In memoriam Sirkka Viljanen 21.10.1950-19.5.1993

Meilahden sairaalan sydänosastolla, parhaan lääketieteellisen asiantuntemuksen piirissä ja huolellisessa hoidossa kuoli äkillisesti 19.5.1993 yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkka Viljanen, s. Penttinen. Hän oli syntynyt 21.10.1950 Karstulassa, tullut ylioppilaaksi 1969 Orivedellä ja valmistunut lääkäriksi Turussa 1975. Sirkka toimi mm. Salon aluesairaalassa ja terveyskeskuksessa, TYKS sädehoito- ja sisätautiklinikassa, Turun kaupunginsairaalan sisätautiosastolla sekä Turun avoterveydenhuollon lääkärinä. Sisätaudit kiinnostivat, mutta laaja-alainen Sirkka valitsi kuitenkin yleislääketieteen ja suoritti erikoislääkärin tutkinnon 1985. Seinäjoelle perhe muutti 1984. ja Sirkka toimi lähinnä yksityislääkärinä Pohjanmaan Kirurgiasemalla. Hän lomitti tarvittaessa kollegoita keskussairaalassa mm. työterveyshuollossa, lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä ja keuhkopoliklinikalla.

20.7.1993 Kilpailu terveydenhuollossa

Suomessa 1993 alussa voimaan tullut valtionosuusuudistus ja siihen liittyvät lainsäädännölliset muutokset lisäävät merkittävästi kuntien toimintavapauksia ja päätäntävaltaa terveyspalvelujen järjestämisessä. Uudistus mahdollistaa palvelujen rahoituksen ja tuotannon jonkinasteisen eriyttämisen sekä palvelujen tuottajien kilpailuttamisen. Uudistuksen toteutuessa on mahdollista soveltaa markkinatalouden periaatteita myös terveydenhuoltoon. Tämän uskotaan lisäävän toiminnan taloudellisuutta. Kilpailun syntymistä terveydenhuollossa pidetään yleensä ainakin periaatteessa myönteisenä. Terveydenhuollon kehittämisestä käytävässä keskustelussa on kuitenkin muistettava vapaan kilpailun perusperiaatteet ja niiden soveltuminen siihen palvelujärjestelmään, joka on jo kehittynyt maahamme.

20.7.1993 Konkurrens i hälso- och sjukvården

Det reviderade statsandelssystemet och därmed sammanhängande förändringar i lagstiftningen ökar avsevärt kommunernas handlingsfrihet och beslutanderätt vid organisationen av hälso- och sjukvårdstjänster. Nyordningen kommer att medföra att finansieringsfrågorna och produktionen av service i viss utsträckning avlägsnas från varandra. Dessutom kommer den att framtvinga konkurrens mellan serviceproducenterna. När reformen genomförts kommer marknadsekonomiska principer att kunna appliceras även på hälso- och sjukvården. Detta förmodas förbättra verksamhetens lönsamhet. Konkurrens inom sjukvårdssektorn ses som i grunden någonting positivt. I den dialog som förs om utvecklingen inom denna sektor kan man emellertid inte bortse från de basala principerna för begreppet fri konkurrens och hur dessa kan jämkas samman med de serviceformer som har etablerats i vårt land.

Milloin prostatahyperplasiaa on syytä hoitaa?

Eturauhasen liikakasvun tuomat ongelmat yleistyvät väestön ikääntymisen myötä. Eturauhasleikkaukset alkavat olla länsimaissa yleisimpiä miehille tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä. Prostatahyperplasian hoidon aiheita ja valintaa on syytä pohtia entistä tarkemmin jo taloudellisistakin syistä, mutta myös siksi, että potilaat eivät suinkaan aina ole olleet tyytyväisiä tulokseen. Prostatahyperplasian hoito on ehdottomasti aiheellinen, jos sairaus on aiheuttanut rakkoon tai ylempiin virtsateihin tiettyjä muutoksia, mutta valtaosalla potilaista hoitoratkaisu on tehtävä lievempien oireiden ja potilaalle niistä koituvien haittojen perusteella. Potilaan mielipiteellä on tällöin ratkaiseva merkitys.

Matti Kontturi

Hyödyttääkö kolorektaalikarsinooman leikkauksen jälkeinen seuranta?

Kolon- ja rektumkarsinoomaan sairastuvista potilaista 60-80 % voidaan nykyisin leikata radikaalisti. Silti syöpä uusiutuu leikkauksen jälkeen kolmanneksella potilaista. Seuranta tähtää uusiutumisen varhaiseen toteamiseen, jotta uusi radikaalileikkaus olisi mahdollinen. Karsinoembryonaalinen antigeeni (S-CEA) on herkin uusiutumisen osoitin, mutta sen käytön hyöty on varmentamatta. Käytännössä noin 10 % seurannassa olevista voidaan leikata uudelleen radikaalisti, mikä merkitsee ehkä 4 %:n korjausta kokonaisennusteeseen. Vaikka tiheitä S-CEA-määrityksiä ei voida suositella rutiinikäyttöön, on jonkinasteinen vähimmäisseuranta välttämätöntä hoidon tason seuraamiseksi.

Heikki J. Järvinen

Kuinka hoitaa uni-valverytmin häiriöistä johtuvaa unettomuutta?

Uni-valverytmi on yksi ihmisen sirkadisista rytmeistä. Sirkadiset rytmit ovat nykyisin alttiina häiriöille elämäntavoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Uni-valverytmin häiriöt voivat aiheuttaa sekä unettomuutta että liiallista päiväaikaista väsymystä. Niiden tunnistamisessa on apua yksinkertaisista keinoista, kuten uniseurantalomakkeesta. Hoitoina tulevat kysymykseen nukkumaanmenoaikojen sirkadinen siirto, sosiaaliset vihjeet ja oikein ajoitettu kirkasvalohoito sekä melatoniini.

Tiina Telakivi