Lääketieteellisen lausunnon tekstin tulkinnasta

Seuraavassa kommentteja Lääkärilehdessä 15/95 olleeseen P. Nokso-Koiviston ja H. Järvisen kirjoittamaan artikkeliin "Lääketieteellisen lausunnon tekstin ymmärtäminen ja tulkinta. Miten asiantuntijalääkärit arvioivat lääkärien B-lausunnot?" Puuttumatta artikkelin metodologiseen pätevyyteen totean seuraavaa:

Jaakko Hakula

Vastaus Jaakko Hakulalle

Kollega Jaakko Hakula kommentoi artikkeliamme, jossa olemme Peircen semiotiikkaan ja Austinin Speech act -teoriaan nojautuen analysoineet ja tulkinneet lääkärien arvioita lääkkeiden erityiskorvausta varten kirjoitetuista B-lausunnoista. Kiitämme häntä keskustelun aktiivisesta jatkamisesta ja yhdymme hänen käsitykseensä lausuntojen kirjoittamisen ja tulkitsemisen ongelmien tärkeydestä. Artikkelimme tarkoitus oli juuri herättää tällaista pohdintaa, koska lääkärin työ nykyisin on suurelta osin lausuntojen laatimista. Lausunnot vaikuttavat ihmisten todellisuuteen joko parantavasti tai heikentävästi siinä missä lääkityskin. Lääkärinlausuntojen tuottamat tulonsiirrot kaikkiaan ovat moninkertaiset suhteessa lääkekustannuksiin.

Pekka Nokso-Koivisto, Hanna Järvinen

Myyräkuumeen historiasta

Arno Forsiuksen kirjoitus Myyräkuumeen historiaa (SLL 16/95) tuo ansiokkaasti esiin monia tämän taudin historiaan liittyviä asioita. Seuraavat lisäykset ja korjaukset ovat kuitenkin mielestäni aiheellisia.

Juhani Lähdevirta

Lapamadon historiaa

Madoista ihmisen suolistoloisina on mainintoja jo noin 6 000 vuoden takaa. Silloiset tiedot eivät tosin anna mahdollisuuksia määritellä tarkemmin sisälmysmatojen laatua. Varsin varhain on kuitenkin tunnettu kolme eri matotyyppiä: pyörömadot, heisimadot ja rihmamadot. Lapamadolla tarkoitetaan nimenomaan leveää heisimatoa, mutta aikaisemmin sen nimikkeen alle kuuluivat niin leveät kuin kapeatkin heisimadot.

Selkävoittoon tarvitaan tutkimusta

Selkäsairaudet aiheuttavat teollistuneissa maissa suuria taloudellisia menetyksiä. Suomessa selkäsairauksien hoidon vuotuisiksi kustannuksiksi on eri laskutavoilla arvioitu 10-20 miljardia markkaa. Ruotsalaisen arvion mukaan selkäsairauksien hoitokustannukset ovat miljoonaa asukasta kohti vuodessa noin 150 miljoonaa markkaa, sairauslomista aiheutuvat kustannukset noin 1 500 miljoonaa markkaa ja ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuvat kustannukset noin 850 miljoonaa markkaa. Kustannusten jakauma on selvästi erilainen kuin muissa sairauksissa, joissa suorat hoitokustannukset ovat yleensä noin 30 % ja epäsuorat kustannukset 70 % kokonaiskustannuksista. Selkäsairauksien hoidossa suorien kustannusten osuus on vain 5 %.

Hilkka Riihimäki, Hannu Alaranta

Forskning - ett vapen i kampen mot ryggsjukdomar

Den industrialiserade världen åsamkas stora ekonomiska förluster genom ryggsjukdomar i befolkningen. I Finland har man genom olika sätt att räkna kommit fram till att vården av individer med ryggproblem kostar samhället 10-20 miljarder mark årligen. Enligt en svensk kalkyl är behandlingskostnaderna vid ryggsjukdomar cirka 150 miljoner mark för varje miljon invånare och år, sjukskrivningarna kostar cirka 1 500 miljoner mark och förtidspensionerna slukar cirka 850 miljoner mark. Dessa kostnader fördelas på ett helt annat sätt än vid andra sjukdomar - man brukar räkna med direkta behandlingskostnader på cirka 30 procent och indirekta kostnader på 70 procent totalt sett. Vid behandling av ryggsjukdomar är andelen direkta kostnader endast 5 procent.

Uusia muotoja lääkärien täydennyskoulutukseen?

Lääkärien jatkuva täydennyskoulutus (CME, Continuous Medical Education) on hyvin ajankohtainen keskustelunaihe meillä ja muualla. Siihen kaivataan parempaa systemaattisuutta ja turvattua rahoitusta. CME:n tulisi perustua vapaaehtoisuuteen; ammattitaidon ylläpitäminen on lääkärin eettinen velvollisuus. CME:ltä kaivataan myös uusia yksilöllisiä oppimisen muotoja.

Pirjo Kannisto, Hannu Halila

Periytyvä syöpä

Tieto siitä, että syöpä saattaa joskus olla periytyvä, on ollut käytettävissämme jo useita kymmeniä vuosia. Vasta viime vuosina on varmistunut, että periytyvä alttius saattaa liittyä myös yleisiin syöpätyyppeihin, kuten rinta- ja paksusuolisyöpään sekä melanoomaan. Tämän alan tutkimus on lisääntynyt nopeasti ja samanaikaisesti tieto ihmisen perimän koostumuksesta alkaa hahmottua.

Jukka-Pekka Mecklin, Päivi Peltomäki, Lauri Aaltonen, Helena Kääriäinen

Työhönpaluu sepelvaltimoahtauman pallolaajennuksen jälkeen

TAYS:ssa selvitettiin keväällä 1993 kirjekyselyllä 529 pallolaajennuksella hoidetun potilaan työhönpaluuta, työkykyisyyttä seurannan jälkeen sekä muita pitkäaikaistuloksia. Kyselyyn vastasi potilaista 94 %. Pallolaajennuksen jälkeen työkykyisiksi kuntoutui 77 % potilaista. Työhönpaluun kannalta tärkeimmät ennustetekijät olivat työssäolo ennen toimenpidettä, alle 50 vuoden ikä ja pallolaajennuksen onnistuminen.

Markku Eskola, Kari Niemelä, Heini Huhtala

Astma ja syöpä

Tutkimustulokset allergian ja syövän välisestä yhteydestä ovat olleet vaihtelevia, mutta voittopuolisesti on arvioitu allergian pystyvän suojaamaan syövältä. Astman patofysiologia saattaa vaikuttaa syövänvaaraan. Suomessa on tutkittu syövän ilmaantuvuutta eräässä allergisessa sairaudessa, astmassa. Tulokset osoittavat, että astmaan liittyy sekä suurentuneita että pienentyneitä syöpäriskejä; suurentunut keuhkosyövän riski ja pienentynyt leukemiariski ovat tutkimuksen tärkeimmät havainnot. Tutkimus osittain kumoaa aikaisemmin esitettyä käsitystä, että astma ja muut allergiset sairaudet suojaisivat syövältä.

Erkki Vesterinen