Perusteita lisävitamiinin tarpeelle ei löydy Hyperkolesterolemia ja ravinnon rasvat

Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran työryhmä julkisti vuonna 1988 suosituksen "Hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoito aikuisilla". Mm. Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa (1) ja parissa muussa artikkelissa (2,3) arvioitiin suositusta ja esitettiin siihen korjausehdotuksia. Uusi suositus ilmestyi viime joulukuussa (4).

Nimimerkille Dos Quixote

Painittuani Jungin, Freudin, Millerin, Kleinin, Buddhan ja Muhammedin teosten kanssa aloin ihmetellä sitä, kuinka keskeiseksi oikean kielen oikea käyttö, oikeat termit ja ilmaisut nousevat. Jopa niin että näiden kaikkien kirkkaiden ajattelijoiden sanomat hukkuvat 'onko on on vaiko eikö' -pohdiskeluihin. Aivan kuin tärkeintä olisi kuulua esikuvan hoviin eikä niinkään se, pystyykö selittämään tai ymmärtääkö itsekään, mitä oppi-isä ajattelee. En ole psykiatri, pappi enkä profeetta, mutta työssäni joudun saattelemaan ihmisiä tuntemattoman porteille tämän tästä. Kasvien taksonomiaa muistuttavasta psykiatriasta ei tässä ole työkaluksi, joten lähdimme työyhteisössä sorvaamaan tarkoitukseen sopivampaa kampea.

Vastine Kari Salmisen kirjelmään Kandidaattitason allergiakonsensusta

Kesäkuun puolivälissä posti toi luettavaksi 44-sivuisen kirjasen "Allergian ja muun yliherkkyyden tutkiminen". Kyseessä on syksyllä 1992 Tukholmassa pidetyn kolmipäiväisen konsensuskokouksen julkilausuma. Hankkeen takana oli Lääketieteellisen tutkimustyön pohjoismainen yhteistyöneuvosto (NOS-M).

Huolellista johdatusta endokrinologian sokkeloihin

Endokrinologian salat ovat huikeat ja vaikeasti omaksuttavat. Tämän totesin jo sisätautitenttiin lukiessani. Onneksi Duodecim oli juuri julkaissut ensimmäisen suomenkielisen endokrinologian oppikirjan. Aikaa on vierähtänyt, ja tuosta kullanarvoisesta opuksesta on ilmestynyt 4. uudistettu painos.

Toimittanut Timo Klaukka

Kaksi tiivistä EKG-kirjasta

Kirja on paksuhko vihkonen, joka on tarkoitettu yleislääkäreille, lääketieteen opiskelijoille, sydänvalvontaosastojen hoitajille ja ambulanssihenkilökunnalle.

Toimittanut Timo Klaukka

Painava teos tarkkaavaisuuden psykofysiologiasta

Attentio - tarkkaavaisuus, huomion kohdistaminen - on kognitiivisen psykologian peruskäsitteitä. Attentiivisen toiminnan yhteydessä on yleensä kyse tahdonalaisesta, valikoivasta toiminnasta, liittyipä valikointi sitten ulkoisiin ärsykkeisiin, ajatteluun tai suoritukseen. Attention luonteen ymmärtäminen on siis avain aivojen kognitiivisiin toimintoihin.

Toimittanut Timo Klaukka

Onko potilaalla oikeus hyväksi havaitun hoidon jatkuvuuteen?

Mielenterveysasetus 1247 pykälä 2 ja laki potilaan asemesta ja oikeuksista pykälä 3 aiheuttavat jatkuvaa ristiriitaa potilaan hyvän hoidon jatkuvuuteen pyrittäessä.

10.7.1993 Näkövammaisten kuntoutusta pohdittava uudelleen

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa myös kuntoutuksen resurssit ovat vähentyneet. Noin 40 000-50 000 näkövammaisen ryhmä on siksi suuri, että heidän kuntoutuksensa laatua ja organisaatiota tulisi pohtia tässä tilanteessa uudelleen.

10.7.1993 Rehabiliteringen av synskadade måste omprövas

Resurserna för olika slag av rehablilitering har minskat i det rådande ekonomiska läget. Vårt lands 40 000-50 000 synskadade utgör en så stor grupp att rehabiliteringen av dem nu borde övervägas på nytt såväl i fråga om kvalitet som organisation.

Migreenin diagnostiikka ja hoito

Migreenin ehkäisevä hoito ei ole viime vuosina muuttunut, mutta viime vuosikymmenellä kehitetyt uudet serotoniinireseptoriagonistit (5-HT-agonistit) tarjoavat mahdollisuuksia migreenikohtausten entistä tehokkaampaan hoitoon. Uusin migreenilääke, sumatriptaani, hakee tällä hetkellä paikkaansa migreenin hoidon lääkevalikoimassa. Lääke on hyvin spesifinen 5-HT1-tyypin reseptorin agonisti eikä se tehoa muuhun päänsärkyyn kuin migreeniin ja sarjoittaiseen päänsärkyyn. Tällaisen uuden täsmälääkkeen käyttö asettaa uusia vaatimuksia migreenin diagnostiikalle. Vuonna 1988 on julkaistu uudet diagnostiset kriteerit päänsärylle. Nämä kriteerit on hyvä tuntea, jotta eri päänsärkymuotojen hoito paremmin onnistuisi.

Reijo Salonen, Markus Färkkilä