Englannin hikitauti
Vanhan virsikirjan ajantiedon mukaan Suomessa "W. 1529 Liickui se tarttuwainen tauti, joca cutzuttin Engelandin hiexi." Se oli vakava kulkutauti, joka katosi sittemmin jäljettömiin. Ensimmäinen tunnettu epidemia puhkesi elokuussa 1485 kuningas Henry VII:n sotajoukoissa ja levisi pian Lontooseen. Holinshedin kronikan mukaan tuskin yksi sadasta sairastuneesta selvisi hengissä. Taudille oli ominaista voimakas hikoilu, josta se sai nimen "sudor anglicus" tai "sweating-sickness". Seuraava epidemia ilmaantui vuonna 1507, jolloin kuolleisuus tautiin oli vähäisempää. Kolmas ja taas vaikeampi epidemia sattui vuonna 1517. Silloin kerrottiin, että Oxfordissa, Cambridgessä ja eräissä muissa kaupungeissa puolet asukkaista menehtyi tautiin. Tällä kerralla taudin esiintymisestä saatiin tietoja myös mantereen puolelta Calais'sta ja Antwerpenistä.
