75925 osumaa

Uusi pahoinvointilääke vastaan vanhat

Uudet pahoinvointilääkkeet, jotka ovat serotoniinin antagonisteja, estävät tehokkaasti solunsalpaajahoitoon liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Keskustelua on käyty toisaalta näiden melko kalliiden lääkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Mutta tarvitaanko uusia serotoniinin antagonisteja, jos hoitoon ei kuulu kaikkein emetogeenisimpia solunsalpaajia, kuten usein on asian laita?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Meflokiiniprofylaksi Itä-Afrikassa

Tällä palstalla on usein käsitelty malariaa. Vaikka se ei suomalaisia kovin paljon hetkautakaan, maailmanlaajuisessa mittakaavassa se on yksi infektiotautien keskustelluimpia aiheita. Tehokasta rokotetta ei ole vielä saatu aikaan, ja lääkeresistenssi on johtanut lääkevalikoiman olennaiseen kaventumiseen. Meflokiinia on pidetty eräänlaisena reservilääkkeenä malariaprofylaksissa. Sitä joudutaan kuitenkin käyttämään entistä enemmän, koska resistenssi klorokiinille on malaria-alueille laajalle levinnyt. Toisaalta meflokiini on tehokkain käytettävissä oleva lääke. Siirryttäessä sen laajaan käyttöön uusia vaihtoehtoja ei juuri enää ole. Meflokiinilla on lisäksi raportoitu harvinaisia keskushermostosivuvaikutuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Herkkyyselektro- ja magnetokardiografia sydäninfarkti- ja WPW-syndroomapotilailla

Uusien sydämen sähköistä toimintaa tutkivien noninvasiivisten menetelmien kliinistä käyttökelpoisuutta tutkittiin yhteensä 157 potilaalla, joilla oli lisääntynyt riski hengenvaarallisiin rytmihäiriöihin. Herkkyyselektrokardiografiassa (herkkyys-EKG) tutkitaan voimakkaasti vahvistettuja mikrovolttiluokan signaaleja, joiden rekisteröinti tapahtuu vähäkohinaisilla EKG-laitteilla ja erikoiskytkennöillä. Magnetokardiografia (MKG) tutkii sydämen synnyttämän magneettikentän muutoksia, joista saadaan periaatteessa EKG-kartoitusta vastaava informaatio nopeasti, helposti ja täysin noninvasiivisesti.

Yläraajan hermovammojen jälkitilojen kvantitatiivinen luokittelu

Invalidisäätiön ortopedisessa sairaalassa on vuosina 1970-86 hoidettu 422 potilasta yläraajan hermovamman jälkitilan takia. Näistä potilaista jälkitutkittiin 322 keskimäärin 11,5 (2-20) vuoden kuluttua leikkauksesta. Tavoitteena on ollut hyödyntää tämä laaja aineisto tilastollisesti ja luoda kvantitatiivinen luokittelu, joka kuitenkin olisi vertailukelpoinen aikaisemman kvalitatiivisen luokittelun kanssa. Tunnon palautuminen on tutkittu neljällä kliinisellä testillä: staattinen 2 pistetunto, liikkuva 2 pistetunto, Poppenin sensitometri sekä filamentti-testi. Sudomotoriikka on evaluoitu mittaamalla lämpötila, kuuman ja kylmän kynnysarvot sekä ihon sähköinen vastus.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030