75925 osumaa

10.6.1993 Väestövastuu ja omalääkärit

Väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut (VPK) olivat jatkoa 1980-luvun perhe- ja omalääkärikokeiluille. VPK:n keskeisimpiä tavoitteita olivat lääkäripalvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen sekä eri ammattiryhmien yhteistyön kehittäminen. Kyse oli toimeenpanevasta kokeilusta, jossa pyrittiin tukemaan paikallisesti toimivien väestövastuisten toimintamallien suunnittelua. Terveyskeskusten, työpaikkaterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä pyrittiin alueellisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseen.

Ylävatsavaivojen tutkiminen

Ylävatsavaivojen eli dyspepsian etiologiaa pidetään yleensä hankalasti selvitettävänä. Dyspepsian käsitettä on viime vuosina pyritty tarkentamaan. Etenkin toiminnallisten ylävatsavaivojen oiretyyppien määrittely ja luonnehdinta on auttanut diagnosoimaan dyspepsian taustan järjestelmällisemmin. Anamneesin ja yksinkertaisten peruslaboratoriotutkimusten perusteella voi usein tehdä valinnan vaativimpien tutkimusten ja hoitokokeiluvaihtoehdon välillä.

Risto Julkunen

Gastroskopiatutkimuksen aikaiset EKG-muutokset vanhuksilla

Vaikka gastroskopia on ylävatsavaivaisen potilaan perustutkimuksia, sen käyttö vanhuksilla saattaa arveluttaa, ei vähiten sydämen kannalta. Tässä tutkimuksessa vanhusten sydämen reagointia gastroskopiaan selvitettiin Holter-laitteistolla. Kliinisesti merkittäviä vaikutuksia sydämen rytmiin tai sydänsähkökäyrän ST-segmenttiin ei todettu.

Timo Strandberg, Lauri Toivonen, Matti Vuoristo, Martti Färkkilä Reijo Tilvis

Herpes zoster ophthalmicus

Varicella zoster -viruksen primaari-infektio aiheuttaa vesirokon, jonka jälkeen virus jää latenttina sensorisiin ganglioihin. Sen aktivoituminen uudelleen hermosolmukkeessa aiheuttaa vyöruusun, josta voi seurata suurtakin neuronituhoa sekä perifeeristen kudosten, kuten ihon ja silmän etuosan hermoissa että itse tuntohermoganglioissa ja niiden sentraalisissa ratayhteyksissä. Asikloviiri on ensimmäinen turvallinen avohoidossakin systeemikäyttöön soveltuva viruslääke. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että riittävän nopealla ja tehokkaalla asikloviirihoidolla voidaan merkittävästi vähentää silmänalueen vyöruusun aiheuttamia oftalmologisia komplikaatioita.

Timo Tervo

Magneettikuvaus vai tietokonetomografia selkäsairauksien kuvantamiseen?

Alaraajoihin säteilevän kivun syyn selvittelyssä on maassamme jo totuttu käyttämään tietokonetomografiaa. Se onkin hyvä menetelmä diskusprolapsin, fasettiniveltautien ja spinaalistenoosin diagnostiikassa. Magneettikuvaus tuo oman lisänsä selkäkipujen tutkimiseen. Koska siinä leikesuunnan valinta on vapaa, se antaa varsinkin sagittaalisuunnassa hyvän kokonaiskäsityksen selkärangasta. Menetelmät ovat usein diagnostiselta arvoltaan valinnaisia, mutta esimerkiksi leikkausarven erottaminen uusiutuneesta prolapsista onnistuu gadoliniumtehosteisella magneettikuvauksella paremmin ja se on myös varmempi harvinaisten tautien, kuten tulehdusten ja kasvainten diagnostiikassa. Ongelmatapauksissa saatetaan joutua käyttämään molempia menetelmiä.

Tero Haltiala, Jyrki Jääskinen, Hannu Suoranta, Matti Valle

Terapeuttinen amenorrea henkisesti kehitysvammaisten naisten hoidossa

Progestiinit ovat yleisin, halvin ja helppokäyttöisin menetelmä kuukautiskierron pysäyttämiseksi henkisesti kehitysvammaisilta naisilta. Lynestrenolista 5-10 mg:n päiväannoksina on tässä käytössä kokemuksia kohta kolmenkymmenen vuoden ajalta. Hoidon on todettu paitsi parantavan henkilökohtaista hygieniaa myös vähentävän epileptisiä kohtauksia ja psyykenlääkkeiden tarvetta. Tähän lynestrenoliannokseen liittyy kuitenkin lisääntynyt ateroskleroosiriski yli 35-vuotiailla. Siksi sen käyttöä naisilla, joilla on muita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, tulisi välttää. Jos lääkitys ei johda toivottuun tulokseen, amenorrea voidaan saada aikaan myös kirurgisin menetelmin.

Kari Huovinen

Nichts neues

Palstantoimittajan suuria iloja on, kun lukijat reagoivat kirjoitettuun tekstiin. Näin on tehnyt kunnioitettu kollegamme professori Lauri Autio, joka on kiinnittänyt huomionsa Lääkärilehdessä 14/93 referoimaani työhön. Siinä göteborgilais-uppsalalaisena yhteistyönä todettiin matalan verenpaineen aiheuttavan kurjaa oloa (Br Med J 1993;306:243-246). Kirjoittajat väittävät, että kyseessä olisi aivan uusi havainto, ja antavat ymmärtää, että heidän havaintonsa olisi jotenkin uutuudessaan mullistava. He kirjoittavat jopa diskussio-osan ensimmäisessä lauseessa, että sen enempää Skandinaviassa kuin anglosaksisessa kirjallisuudessakaan ei matalaa verenpainetta pidetä sairautena ja että lääketieteen oppikirjat ohittavat hypotonian vain maininnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ulkustaudin kolmoishoidon kaksoishoitoversio

Helicobacter pylorin ja pohjukaissuolihaavauman välinen syy-yhteys ei ole aivan selvä, mutta tiedetään, että bakteerin eradikointi ennustaa pitempää residiivitöntä aikaa kuin sellainen hoito, jossa bakteeria ei häädetä. Vismutin rooli tässä yhteydessä on epäselvä, mutta klassiseksi käynyt kolmoishoitohan sisältää vismutin lisäksi amoksisilliinia tai tetrasykliiniä sekä metronidatsolia. Tällaisessa hoidossa on melkoinen määrä tabletteja ja siten myös sivuvaikutuksia, mikä vaikeuttaa hoidon toteuttamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vesirokko raskauden aikana

Kaksi prosenttia aikuisväestöstä sairastaa vesirokon yli 20-vuotiaana. Vaikka vesirokon komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, ne voivat kuitenkin olla fataaleja. Neljäsosa varicellan aiheuttamista kuolemista (pääosin pneumonioita) tapahtuu yli 20-vuotiaille. Immuunipuutteiset potilaat ovat tietysti riskiryhmänä kärjessä. Suomessa monet infektiolääkärit suosittavatkin kaikkien yli 16-vuotiaiden vesirokon hoitoa asikloviirillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030