Priorisointikeskustelu käyntiin myös potilasjärjestöissä

STAKESissa vuoden alussa käynnistyneen priorisointiprojektin tavoitteena on ollut keskustelun herättäminen niin lääkärikunnassa, hoitohenkilökunnan järjestöissä, potilasyhdistyksissä, tiedotusvälineissä kuin poliitikkojenkin keskuudessa. Potilasjärjestöjen edustajat kutsuttiin huhtikuun alussa keskustelutilaisuuteen Lääkäriliittoon pohtimaan terveydenhuollon säästötoimien perusteita ja priorisointia.

Sairaalan tulos

Viime aikoina sana "tulos" on muodostunut hyvin yleiseksi ja paljon käytetyksi terveydenhuollon piirissä. Tulosjohtaminen ja tulosyksiköt ovat tuttuja termejä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jossain määrin taka-alalle on kuitenkin ehkä jäänyt se, mitä lopultakin pitäisi tehdä ja minkälaisia mittareita käyttää, kun terveydenhuollon yksiköissä tulosta mitataan. Keskeiseksi muodostuu tällöin, mitä tulosta tarkoitetaan. Puhutaanko markoista vai jostain muusta vaiko näiden yhdistelmistä. Uutena käsitteenä tässä yhteydessä on esitetty mm. hoidettu potilas (hopo). Lisäksi on pyritty kehittelemään diagnoosipohjaisia luokitteluja, esimerkiksi DRG-sovellutuksia. Mutta ovatko nämä ajatukset uusia ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun innovatiivisuuden tuotteita?

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Oikaisu

Tällä palstalla numerossa 10/93 sivulla 946 julkaistun kirjoituksen kirjoittaja oli Pertti Kekki. Nimi oli jäänyt pois epähuomiossa.

Vallanvaihto ei tuonut rauhaa eikä terveyttä Afganistaniin

Valta vaihtui Afganistanissa, mutta terveydenhuollon ongelmat eivät kadonneet: 300 000 ihmisen asuinalueella Keski-Afganistanissa toimii kolme lääkäriä, hyvin alkanut rokotusohjelma uhkaa keskeytyä ja aliravittu lapsi on yhä yleisempi näky.

CD-kirjoittimet

Tavanomaisten CD-levyjen valmistaminen äänilevytehtaan tapaan ei vielä onnistu kotimikrolla. CD-ROM-levyjä sen sijaan voi nykyisin jo kirjoittaa itse.

Lomaraha vs. pakkoloma

Markku Äärimaan vastaus oli sujuvan ympäripyöreä kuin poliitikon suusta ja hän kutakuinkin väisti kysymyksen itsekkyydestä, moraalista ja saavutetuista eduista tinkimisestä. Jos kerran jotenkin on pakko säästää, miksei vastikkeeton lomarahasta luopuminen käy? Positiivista mainettakin voi tulla. Lomautukset tuntuvat tätä hullummalta vaihtoehdolta kun tekemättömiä hommia on vaikka kuinka paljon. Mikähän mahtaa olla liiton jäsenien enemmistön kanta?

Kenellä on varaa alentaa palkkaansa?

Lääkärilehden numerossa 10/93 kollega Lauri Kantele, kuten lehtitietojen mukaan myös AKAVAn puheenjohtaja, ehdottaa yleistä palkanalennusta lomarahasta luopumalla ja pitää tästä palkanosasta kiinni pitämistä "meille hyväosaisille tyypillisenä itsekkyytenä".

Lääketietokeskus nuukailee

Aikani ihmeteltyäni miksi en ollut saanut tämän vuoden Pharmaca Fennicaa, soitin Lääketietokeskukseen kysyen syytä. Siellä vastattiin, että minut oli pantu eläkeläisten rekisteriin, ja heille ei kirjaa lähetetä.

Pharmaca Fennican saa myös eläkeläinen

Lääketietokeskuksen lääkärirekisterissä on n. 1 000 eläkkeellä olevaa lääkäriä. Heistä noin 500 saa Pharmaca Fennican joka vuosi.

Ultraäänistetoskooppiko syvän trombin diagnostiikkaan?

Lääkärilehdessä 7/93 julkaistiin tutkimus ja tekniikka -palstalla Ilkka Kunnamon kirjoitus doppler-stetoskoopin käyttömahdollisuuksista. Mielenkiintoisessa artikkelissa pisti silmään Kunnamon käsitys laitteen soveltuvuudesta syvän trombin diagnostiikkaan. Hän toteaa aivan oikein, että matala tukos, joka sijaitsee polvitaipeen alapuolella, voi jäädä dopplerstetoskoopilla havaitsematta. Seuraavassa lauseessa hän toteaa, että tällaisen tukoksen kliininen merkitys on vähäinen, koska emboliavaara on huomattavan pieni. Tietääkseni kuitenkin Suomessa on tapana suhtautua vakavuudella myös polvitaipeen alapuolella sijaitseviin syviin laskimotukoksiin. Ainakin TYKS:ssa hoidetaan kaikki syvät laskimotukokset sairaalassa pienimolekyylisen hepariinin kanssa ja jälkihoitona käytetään antikoagulanttihoitoa. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa on jostain syystä pidetty säären alueen laskimotukoksia varsin vaarattomina.