Lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta maksettava ylimääräinen valtionapu

Tämän vuoden alusta käynnistyneeseen perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen on vuoden 1994 budjetissa varattu yhteensä 32 milj. mk, jonka turvin sosiaali- ja terveysministeriö maksaa lääninhallitusten kautta sairaaloille ja terveyskeskuksille 6 000 mk kuukaudessa lisäkoulutusta suorittavista lääkäreistä. Tämä kohdennettu valtionapu edellytti muutoksia erikoissairaanhoitolakiin ja kansanterveyslakiin.

Hannu Halila

Medioma III -projekti käynnistyi

Lääketieteen Opiskelijoiden Asuntola- ja Tukisäätiön pitkäaikainen hanke rakennuttaa 1960-70-luvun taitteessa rakennettujen Medioma I:n ja II:n lisäksi Medioma III Helsinkiin on toteutumassa. Säätiö teki juuri ennen pääsiäistä urakkasopimuksen Polar-Rakennusyhtymä Oy:n kanssa Pikku-Huopalahteen Helsingin kaupungin vuokratontille toteutettavasta kahden asuintalon kokonaisuudesta. Asuntolat tulevat sijaitsemaan aivan alueen eteläpäässä Mannerheimintien tuntumassa Tilkan sotilassairaalan välittömässä läheisyydessä. Kohteeseen on tulossa 5- ja 7-kerroksiset asuintalot, joista 5-kerroksisessa tulevat sijaitsemaan lähinnä opiskelijoille tarkoitetut pienet yksiöt ja kaksiot, yhteensä 60 kpl, ja korkeammassa talossa 2, 3 ja 4 huoneen perheasunnot, 22 kpl, joissa kaikissa tulee lisäksi olemaan huoneistokohtainen sauna. Lisäksi kohteeseen on tarkoitus toteuttaa yhteiset sauna- ja takkatilat sekä jo vähän mittavampaankin harrastetoimintaan tarkoitetut yhteistilat.

Akava: Veroale ehkäisee inflaatiota

Uuden hallituksen tulee pyrkiä pitkäaikaiseen vakauttamissopimukseen, jotta vältyttäisiin inflaation ryöstäytymiseltä ja talouden jumiutumiselta työttömyys- ja velkaloukkuun, esittää Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne. Akava on valmis neuvottelemaan sellaisesta vakauttamissopimuksesta, jossa oleellinen osa ostovoiman parannuksesta toteutettaisiin veronkevennyksin.

Vankien sairauksista suuri osa liittyy päihteisiin

Suomalainen vanki on tyypillisesti yksinäinen nuorehko mies, jolla on päihdeongelma ja joka on ollut vankilassa ennenkin. Vankien terveydenhuollossa toimiva lääkäri kohtaa asiakkaan, jolla on usein mielenterveysongelmia, alkoholiriippuvuus ja elämäntapaan liittyviä fyysisiä sairauksia. Suomen Lääkäriliitto tutustutti toukokuussa lääketieteen toimittajia vankien terveydenhuoltoon.

Uutiskirje Yhdysvalloista LÄÄKÄRIT MUODOSTAVAT OMIA SÄÄNNELLYN HOIDON RYHMIÄÄN

Säännellyn hoidon ohjelmien vallatessa yhä enemmän alaa monien lääkärien työmahdollisuudet ja tulot ovat kaventuneet. Niinpä lääkärit ovat päättäneet ryhtyä taisteluun asemastaan samoilla aseilla.

Tuula Fabrizio

Hengelliset reaktiot - normaaliuden rajat

Olemme lääkäreinä tottuneet tarkastelemaan ihmistä lähinnä biopsykososiaalisena olentona. Teknisesti ja rationaalisesti painottuneessa lääketieteessä potilaan hengellisiin tarpeisiin ei ole kiinnitetty mainittavaa huomiota. Potilaan maailmankatsomusta on pidetty hänen yksityisasianaan, jota kyllä tulee kunnioittaa, mutta jolla ei ole katsottu olevan hoidollista merkitystä.

Pirkko Viherkoski

Sähkösokkihoidon historiaa

Erilaiset somaattiset hoitomuodot, kuten lobotomia, kestounihoito, insuliinikoomahoito ja lääkkeillä tai sähköllä tehdyt kouristushoidot mullistivat mielisairaalapotilaiden hoidon 1930-1950-luvuilla. Psykofarmakoiden kehittyminen siirsi muut somaattiset hoidot historiaan anekdooteiksi, mutta sähkösokkihoidolla on edelleen tärkeä osa vaikeasti masentuneiden ja maniaa sairastavien potilaiden hoidossa.

Risto Vataja

Pienet kunnat sattuman armoilla?

Lääkärilehden numerossa 25/94 Unto Häkkinen, Miika Linna ja Markku Salonen esittelivät tutkimustaan, miten korvausmenettely sekä kuntakoko vaikuttavat erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin. Tuloksena oli, että 2 000 asukkaan väestöpohjassa variaatioprosentti oli peräti 25, kun se 50 000 asukkaan kohdalla oli vain viisi. Pienen kunnan terveyskeskuslääkärin mieltä asia jäi kaivelemaan. Peruskysymys kuuluu: Mistä vaihtelussa on kyse - sattumastako?

Timo Teinonen

Vastine Timo Teinoselle

Timo Teinonen kommentoi artikkeliamme, jossa olemme tutkineet simulointimallilla laskutusmenettelyn ja kuntakoon vaikutusta erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin. Simulointimalli mahdollistaa satunnaisuuden vaikutuksen arvioimisen sellaisissa tilanteissa, jossa satunnaisuus ilmenee tarkasteltavissa lopputuloksissa monimutkaisten syy-yhteyksien kautta. Erikoissairaanhoidon laskutuksen suuruuteen vaikuttaa keskeisesti kaksi satunnaisprosessia: sairauksien ilmaantuminen ja hoidon kesto. Simulointimallillamme analysoimme siis riskiä, joka johtuu puhtaasta kustannusten satunnaisvaihtelusta. Riskin suuruus riippuu kunnissa väestön määrästä mutta myös käytettävästä laskutustavasta. Kirjoituksessamme ei käsitelty kustannusten odotusarvoon vaikuttavia tekijöitä, vain vaihtelua oletetun odotusarvon ympärillä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen

Quo vadis ars medicorum!

Suomen Lääkärilehden numerossa 10/95 lääkäri Raimo Puustinen ja dosentti Veijo Saano pohtivat antroposofisen lääkinnän ideologiaa ja teoreettisia perusteita. Kahdesta kirjoittajasta varsinkin dosentti Veijo Saano on jo muutaman vuoden ajan osoittanut ihailtavaa sitkeyttä paneutua ns. vaihtoehtohoitoihin. Tutkijan peräänantamattomalla tarmolla hän tuo nyt esille maassamme häviävän pientä vähemmistöä edustavan antroposofisen laajennetun lääketieteen.