75773 osumaa

Nivelrikon ja rustotautien geneettinen tausta

Väitöskirjatyö käsittelee nivelrikon ja rustotautien geneettistä taustaa. Nivelrikko vaivaa tuhansia ihmisiä (Suomessa arviolta noin 200 000). Se on sairaus, jonka esiintyminen tunnetusti lisääntyy iän myötä ja joka johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Nivelrikolle altistavat monet erilaiset tunnetut tekijät, kuten esim. liikapaino ja nivelvammat, mutta usein taudin aiheuttaja jää kuitenkin epäselväksi. Erityisesti tällaisissa tapauksissa yksilön perintötekijät vaikuttavat ratkaisevalla tavalla taudin ilmenemiseen.

alfa2-adrenergiset agonistit vähentävät opiaattien tarvetta

Kyseessä on englanninkielinen väitöskirja kliinisen farmakologian ja anestesiologian alalta. Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä ja yhteenveto-osasta. Väitöskirja on kliininen tutkimus noin 600 leikkauspotilaasta, jotka ovat saaneet alfa2-adrenergistä agonistia, klonidiinia tai dexmedetomidiinia, pre-, intra- tai postoperatiivisesti. Työt ovat tehty kaksois-sokeasti, plasebo-kontrolloidusti ja aktiivisena vertailulääkkeenä on käytetty joko fentanyyliä, oksikonikloridia, diklofenaakkia, midatsolaamia tai isofluraanianesteettia. Potilaat saivat tutkittavia lääkeaineita joko yksittäisenä suonen sisäisenä (iv) tai lihakseen annettuna (im) kerta-annoksena tai toistettuina iv annoksina tai läpi leikkauksen jatkuvana infuusiona.

Terveydenhuollon alueellinen suunnittelu ja kehittäminen vuonna 1992

Terveydenhuollon uudistukset ja talouskriisi asettivat sairaanhoitopiirit vuonna 1992 uudenlaiselle koetukselle. Yleisesti kuitenkin peruskunta-, terveyskeskus- ja sairaanhoitopiiritasolla päästiin toimintojen kehittelyssä ja suunnittelussa huomattavan pitkälle ja muutosprosesseista selvittiin kohtalaisen hyvin. Yhteistyö hallintosektorien välillä tiivistyi, seurantajärjestelmiä luotiin ja asioiden kehittämiseksi suunniteltiin monia uusia visioita lähivuosien varalle. Kokonaisnäkemys näyttää hiljalleen lisääntyvän eri puolilla, ja se onkin edellytys muutosprosessin onnistumiselle ja tulokselliselle toiminnalle tulevina vuosina.

Raimo Anttila

Syöpäpotilaiden seuranta hoitoyksikössä takaa laadun ja kehityksen

Erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhoidon työnjakoa ollaan organisoimassa uudelleen valtionosuusjärjestelmän muutoksen ja kiristyneen taloudellisen tilanteen myötä. Viime aikoina on keskusteltu syöpäpotilaiden hoitoon liittyvien seurantakäyntien keskittämisen purkamisesta ja siirtämisestä entistä enemmän pois onkologisesta hoitoyksiköstä avoterveydenhuollon piiriin. Hoidon porrastuksessa on kuitenkin otettava huomioon syöpäpotilaiden seurannan erityisluonne: jotta syövän hoito pysyy korkeatasoisena ja jotta sitä voidaan kehittää, hoidon antaneella yksiköllä tulee olla mahdollisuus välittömään potilasseurantaan ja seurantatietojen analysointiin taudin kulun ja hoidon vaikutusten kartoittamiseksi.

Eeva Salminen

Elokuvan Lorenzon öljy sanomaa kannattaa miettiä

Georg Millerin elokuva Lorenzon öljy on saanut ensi-iltansa Suomessa 26.3.93. Oltakoon elokuvista yleensä mitä mieltä hyvänsä, ne muokkaavat ihmisten mielipiteitä tehokkaasti. Populismin paineissa tieteeseen sitoutunutta lääkäriä ja tutkijaa ajetaan yhä ahtaammalle, tällä kertaa elokuvan keinoin. Lorenzon öljy-elokuvan peitelty sanoma luo vision, jota on syytä käsitellä myös ammattilehdissä.

Terveellinen ympäristö

Lääkärit joutuvat nykyisin yhä useammin tekemisiin ympäristön aiheuttamien terveysvaikutusten kanssa. Erilaiset ympäristöongelmat heijastuvat ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden häiriöinä. Lääkäriliitto pitääkin tärkeänä ympäristöterveydenhuollon aseman vahvistamista ja alan koulutuksen tarjoamista lääkäreille. Liiton hallituksen asettama työryhmä on nyt saanut valmiiksi raportin, jossa esitetään linjaukset liiton ympäristöpoliittisille kannanotoille.

Toimenpidepalkkaus tehostanut terveyskeskusten toimintaa

Toimenpidepalkkiojärjestelmä on muuttanut terveyskeskusten toimintaa tehokkaammaksi ja vaikuttanut myönteisesti hoidon porrastukseen, ilmenee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastikään valmistuneesta selvityksestä. Terveyskeskuksissa tehdään aiempaa enemmän ja entistä vaativampia toimenpiteitä, minkä seurauksena sairaalalähetteiden määrä on vähentynyt. Tutkimus kumosi julkisuudessa esitetyt väitteet, että lääkärit palkkauksellisista syistä olisivat ryhtyneet tekemään hoitajille kuuluneita tehtäviä. Lääkärien lisäksi myös talous- ja hoitajahallinnon edustajat kannattavat yleisesti toimenpidepalkkausta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030