Ensimmäinen maksansiirto paviaanilta ihmiselle

Starzlin työryhmä on jo aiemmin yrittänyt siirtää paviaanin munuaisia ja sydämiä ihmiselle, mutta ongelmaksi on muodostunut kuolettava käänteishyljintä. Syynä hyljintään on pidetty veressä kiertäviä liukoisia tekijöitä, joita ei ole osattu poistaa. Nyt nämä pittsburghilaiskollegat raportoivat kokemuksiaan ensimmäisestä maksansiirrosta paviaanilta, jossa he pääsivät tämän liukoisten aineiden aiheuttaman käänteishyljinnän herroiksi. Käänteishyljinnän hallitsemiseksi he käyttivät uutta lääkeprotokollaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Toimiiko puhdas DNA rokotteena?

Uskomattomia asioita tapahtuu maailmassa. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat käyttäneensä koe-eläimillä menetyksellisesti puhdasta influenssaviruksen DNA:ta rokotteena. Tutkijat ruiskuttivat influenssa A -viruksen nukleoproteiinigeenin sisältävää plasmidia suoraan hiiren lihakseen. Injektion jälkeen havaittiin hiirten tuottavan vasta-aineita nukleoproteiinia kohtaan. Tämän jälkeen hiiret altistettiin tappavalle annokselle in-fluenssa A -virusta. 90 % rokotetuista hiiristä selvisi taudista hengissä, verrokeista ainoastaan 20 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Oletko valmis - keuhkotauti tulee taas

Tällä palstalla Octopus on yleensä kylpenyt uusien lääketieteellisten ihmetekojen ja -löytöjen makeassa vedessä. Mutta useimmat taudit ja sairaudet (ainakin tavalliset, so. yleiset) pysyvät samoina vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Kuten tuberkuloosi, josta ovat kärsineet niin Egyptin faaraot, keskiajan munkit kuin nykyajan ihmiset alkaen lentävän keuhkotaudin uhreista meidän päiviemme immuunipuutteisiin ihmisraunioihin. Tuberkuloosi on todellakin ollut ihmisen vitsaus vuosituhansia, ja vasta tehokkaiden antibioottien, eritoten isoniatsidin ja rifampisiinin myötä, on taudin ennuste parantunut oleellisesti. Optimistit ovat tästä loihe lausumaan, että tuberkuloosi olisi kehittyneissä maissa häviävä ilmiö.

Lääkekorvaustyöryhmän muistio valmistunut

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.12.92 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotus siitä, miten sairausvakuutusta olisi kehitettävä siten, että lääkekorvausjärjestelmä turvaisi riittävästi vakuutettujen edut ja että se samalla nykyistä paremmin ohjaisi lääkkeiden määräämistä ja käyttöä asianmukaiseen ja terveydenhuollon kokonaisedun huomioonottavaan suuntaan. Työryhmä jätti yksimielisen muistionsa 23.4.93. Seuraavassa on esitetty erityisesti lääkäreiden kannalta tärkeimpiä näkökohtia ja ehdotuksia.

Typpioksidi ja suolen toiminta

Syyskuussa 1992 pidettiin Wienissä 14. Euroopan parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen kongressi. Kongressin kokonaisanti oli monipuolinen kattaen useimmat ravitsemuksen osa-alueet. Suomalaisten osanottajien määrä on ollut ilahduttavassa kasvussa, ja sama "kantajoukko" tapaa vuosittain tässä Euroopan eri metropoleja kiertävässä tapahtumassa. Koko ESPEN:in elinajan mukana ollut kollega Simon Allison Nottinghamista ravisteli yhteisön jäseniä suuntautumaan yhdistyksen ulkopuolelle ja jakamaan ravitsemustietoa keskinäisen itseihalun asemasta.

Lauri Nuutinen

Kannattaako verisuonikirurgiaa keskittää?

Hoidon keskittäminen parantaa vaativan verisuonikirurgian hoitotuloksia. Vaativaa verisuonikirurgiaa edellyttäviä tapauksia ovat ennen kaikkea vatsa-aortan aneurysman repeäminen, ahtautuneen alaraajavaltimon trombosoitumisesta akutisoitunut krooninen iskemia sekä krooninen kriittinen alaraajaiskemia, joka hoitamattomana johtaa amputaatioon. Kriittisen iskemian hoidon kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä, sillä amputaatio on kalliimpi ja huonompi hoitovaihtoehto kuin verisuonirekonstruktio. Näiden ongelmien hoito vaatii useiden erikoisalojen saumatonta yhteistyötä - myös päivystysaikana. Verisuonikirurgista ja -radiologista kapasiteettia on myös lisättävä. Suomessa tehtiin 1991 noin 4 500 kirurgista tai radiologista toimenpidettä, mutta todellinen tarve lienee 7 500 toimenpidettä vuosittain.

Mauri Lepäntalo

Diabeetikkojen säännölliset silmätarkastukset perusterveydenhuollossa

Neljä viidestä lääkäristä tekee I-tyypin diabetesta sairastaville potilaille silmätarkastuksen säännöllisesti kerran vuodessa. Yli puolet diabeetikkojen silmätarkastuksista tekee diabetesta hoitava lääkäri, yli neljänneksen yksityislääkäri ja 18 % tarkastuksista suorittaa sairaalan silmälääkäri. Eniten kerran vuodessa tehtäviä tutkimuksia tekevät terveyskeskuslääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Kaiken kaikkiaan diabeetikkojen silmätarkastukset hoidetaan varsin pitkälti Diabetesliiton retinopatiatyöryhmän uuden suosituksen mukaisesti, ilmenee lääkäreille lähetetyn kyselytutkimuksen tuloksista.

Maija Mäntyjärvi Aulikki Nissinen Matti Uusitupa Hannes Enlund

Avohoitoon investoitava, jotta laitoshoitoa voidaan purkaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamishankkeen selvitysmiesprojektissa tarkasteltiin viime marraskuussa esitetyn toimenpideohjelman toteuttamista kuntatasolla. Tavoitteena on kalliin laitoshoidon korvaaminen avohoidolla erityisesti vanhustenhuollossa, kehitysvammahuollossa ja psykiatrian palvelujärjestelmässä. Selvitysmiehet toteavat, että muutos on sekä tarpeellinen että mahdollinen - ja kunnilla luulisi olevan siihen myös kiinnostusta nyt, kun valtionosuusuudistus on muuttanut rahoituksen. Palvelurakenteen uudistaminen ei kuitenkaan saa olla lyhyen aikavälin säästämisen väline, vaan laitoshoidon purkaminen edellyttää määrätietoista investointia avohoitoon ja välimuotoisiin palveluihin sekä asuntopolitiikan kytkemistä tukemaan tavoitetta. Muutoksen lähtökohtana tulee olla kunkin kunnan oma väestörakenne ja sen mukainen palvelujen tarve.

EPO, klenbuteroli ja doping

WHO on tehnyt selvityksen dopingaineiden terveydellisistä vaikutuksista (Drug use and sport, WHO/PSA/93.3). Aineista uusimpia ovat erytropoetiini (EPO) ja klenbuteroli. Lihasten tehokas hapetus auttaa parempiin suorituksiin pitkäkestoisissa urheilulajeissa, kuten pyöräilyssä, hiihdossa sekä keski- ja pitkänmatkan juoksuissa. Urheilijat ovat tunnetusti lisänneet punasolujensa määrää harjoittelemalla korkealla vuoris-tossa tai tukeutumalla veridoping-menetelmiin. Geeniteknologisesti valmistettu erytropoetiini tuli lääkekäyttöön eräissä Euroopan maissa vuonna 1987 ja se löysi välittömästi tiensä myös dopingkäyttöön, erityisesti pyöräilijöiden keskuuteen. Laittomasti hankittua erytropoetiinia on annosteltu itse, punasolumassa on saatu lisäänty-mään ja hapenkuljetus rasitettaviin lihaksiin on tehostunut. Urheilijoilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että useimmilla tutkituilla EPO lisää hapenkuljetusta yhtä paljon kuin veridoping.

Toimittanut Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Geneve

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 15.4.93 käsiteltiin mm. seuraavia asioita: