Urologista diagnostiikkaa patologeille

Kirja on alkujaan tarkoitettu jatkoksi WHO:n kirjasarjalle Renal Disease: Classification and Atlas. Se ilmestyi kuitenkin itsenäisenä teoksena. Toimittajina on kliinikko ja patologi ja kirjoittajina seitsemän patologia neljästä maasta. Kirjan otaksuttu lukijakunta ovat ensisijaisesti käytännön patologit.

Toimittanut Timo Klaukka

Kaksi kiloa uutta urologista tietoa kuudessa vuodessa

Tutun kolmiosaisen tiiliskivimäisenä tunnetun oppikirjan kuudes uudistettu painos muistuttaa ulkoasultaan kolmea katulaattaa. Se on kaksi kiloa raskaampi kuin edellinen, vuonna 1986 ilmestynyt kahdeksankiloinen järkäle. Kuudessa vuodessa perustutkimuksessa, farmakologiassa, kuvantamisessa, instrumenteissa, leikkaustekniikassa, hoitovaihtoehdoissa, siis lähes koko urologiassa on tapahtunut sen asteinen mullistus, että paitsi välttämätöntä laajentamista, kirjan entisetkin osat on jouduttu kirjoittamaan kokonaan uudelleen. Vielä edellisessä painoksessa kirjoittajat esittivät mielellään aiheena olevasta asiasta oman käsityksensä. Uudessa versiossa kukin aihe on käsitelty tietosanakirjamaisemmin, puolueettomammin, antaen palstatilaa muillekin kuin kirjoittajan itsensä suosimille näkökohdille.

Toimittanut Timo Klaukka

Säästää, säästyä vai säätää?

Olemme pakkosäästöporsastelleet. Nyt pitäisi olla säästymisen aika. Kaiken suostuttelun jälkeen.

Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu Pääerikoisalat

Erikoislääkärikuulustelun kuulusteluvaatimuksia uusitaan taas seuraavaa kaksivuotiskautta varten. Uusitut vaatimukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä sekä kesällä ilmestyvissä yliopistojen erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaissa. Pääerikoisalojen vaatimuksista jäävät ennalleen vain kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, neurologian ja syöpätautien ja sädehoidon vaatimukset. Kirjoista käytetään viimeisintä painosta, lehdistä luetaan yleensä kolme viimeistä vuosikertaa. Uudet kuulusteluvaatimukset tulevat voimaan 1.9.1993.

In memoriam Mikko Olki 29.9.1920-13.3.1993

Ylilääkäri Mikko Olki kuoli 13.3.93 menehtyen äkilliseen ja odottamattomaan sairauskohtaukseen Lahdessa.

Käsikirjoitukset levykkeillä toimitukseen

Niitä kirjoittajia, joiden käytössä on mikrotietokone, pyydetään toimittamaan käsikirjoitus Lääkärilehden toimitukseen levykkeellä ja ottamaan huomioon seuraavat seikat:

10.4.1993 Tarvitaanko vuoden 1993 Suomessa varhaiskuntoutusta?

1980-luvun lopussa varhaiskuntoutuksen järjestämistä perusteltiin pääasiassa kolmella seikalla: työntekijät pysyvät sen avulla toimintakykyisinä ja motivoituneina pitempään kuin muuten, se auttaa torjumaan tulevaisuuden työvoimapulaa ja sen avulla säästetään eläkekustannuksissa.

10.4.1993 Behövs tidig rehabilitering i Finland år 1993?

I slutet av 1980-talet förespråkades insatser för tidig rehabilitering framför allt av tre skäl: arbetstagarna skulle förbli arbetsföra och arbetsmotiverade under en längre tid, risken för brist på arbetskraft i framtiden skulle minska och pensionskostnaderna skulle kunna hållas nere.

10.4.1993 Elvytystaito sydämenasiaksi sydänpotilaiden omaisille

Sepelvaltimotautia sairastavan riski saada kammiovärinä on moninkertainen oireettoman riskiin verrattuna. Tehostuneesta sekundaaripreventiosta huolimatta äkkikuolemaa ei voida ennustaa eivätkä sen ehkäisemiskeinot ole kovin tehokkaita tai soveltuvia laajamittaiseen käyttöön. Sitä paitsi yli kolmasosalla potilaista kammiovärinän aiheuttama äkkikuolema on ensimmäinen ja ainut sydäninfarktin oire. Kaikista sepelvaltimotautikuolemista puolet on äkillisiä.

Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta

Asbestisairaudet ovat lähivuosikymmeninä lisääntymässä, kun 70-luvun työperäisten altistumisten seuraukset tulevat esiin. Asbestisyöpiin sairastuu tänä vuonna Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan ainakin 150 henkilöä (keuhkosyöpään 100 ja mesotelioomaan 50), ja vuonna 2010 asbestisyöpiä todettaneen noin 300. Sen jälkeen asbestin aiheuttamat sairaudet alkavat vähetä.

Matti S. Huuskonen Antti Karjalainen Kari Koskinen Antti Tossavainen Jorma Rantanen