26 % ei ole joka viides

Pirkanmaan mikrobilääketutkimuksen (SLL 10/95) yksi tärkeä havainto oli, että 26 % infektiopotilaista toivoi tai vaati lääkäriltä mikrobilääkitystä. Tarkka lukija lienee havainnut , että otsikossa ja tekstissäkin oli tässä suhteessa tutkijaryhmän ajatuskömmähdys: 26 % on suunnilleen sama kuin joka neljäs eikä joka viides.

Kehitysvammaisten kuolemantapaukset eivät lisääntyneet

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kehitysvammaisten siirtäminen laitoksista kotikuntiin on sujunut pääosin hyvin. Ministeriön tutkija teki vastikään asiasta koko maan kattavan tilastoselvityksen, jonka mukaan kuolemantapaukset eivät ole lisääntyneet, kun laitoshoitoa on supistettu ja kehitysvammaisia siirretty avohoitoon. Hämeessä tapauksia tosin oli poikkeuksellisen paljon vuonna 1993.

Severi Mattila soveltaisi auditointia harkiten Ulkopuolinen arvio käy päästötodistuksesta

Jos joku epäilee HYKS:n hoitotuloksia tai marisee rahankäytöstä, Severi Mattilalla on nyt mustaa valkoisella. III kirurgian klinikka sai ruotsalaiselta arvioijaryhmältä hyvän päästötodistuksen. Vaikka auditointi hyödytti Mattilan klinikkaa, hän ei lähtisi soveltamaan sitä sokeasti kaikkialle.

Terveystutkimus Oy pureutuu palveluun

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ohella auditointia on harrastettu muuallakin. Kun HYKS:ssa keskityttiin professionaaliseen puoleen, muissa hankkeissa pääpaino on ollut palvelujärjestelmän toimivuuden ja asiakaspalvelun laadun arvioinnissa. Nämä hankkeet on toteuttanut Suomen Terveystutkimus Oy.

Neuvolan on keskitettävä voimansa eniten apua tarvitseviin

Neuvolan tehtäviä on rajattava ja työlle etsittävä painopistealueet. Nyt tavoitteista ei puutu laaja-alaisuutta, mutta käytäntö kertoo mittauksista, punnituksista ja määräaikaistarkastuksista. Voimavarat olisikin suunnattava niille asiakkaille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Työssä on myös otettava huomioon sekä asiakkaiden koulutustason että itsetunnon kohentuminen. Suomalaiskansallista ylpeydenaihetta, neuvolaa, tuuletettiin Lääkäriliiton seminaarissa.

Nuorten huumeidenkäyttö Suomessa

Suomessa 1970-luvun alussa alkanut huume-epidemia saatiin katkaistua muutamassa vuodessa puuttumalla ongelmaan tehokkaasti kaikilla tasoilla, niin ehkäisyn, hoidon, lainsäädännön, tiedotuksen kuin poliisin ja tullinkin toimin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vastassa on uuden sukupolven huumeongelma. Miksi nyt?

Pirkko Turpeinen

Oikaisu artikkeliin Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Lääkärilehden numerossa 7/95 julkaistiin artikkeli "Pohjoismainen vertailu: Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja" (Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti). Taulukossa 2 (s. 750) oli virhe: Norjan kohdalla olevat arvot kuvaavaat virheellisesti lukumääriä kaikissa Pohjoismaissa. Todellisuudessa Norjan yliopistosairaaloissa tehtiin vuonna 1989 radikaaleja prostatektomioita 36, TURP-toimenpiteitä 106 ja orkiektomioita 112.

Vapautta asosiaaliseen tapaan

Sekä länsimaisessa oikeudenkäytössä että myös nykyisissä kriminologisissa, psykiatrisissa ja oikeuspsykiatrisissa tutkimuksissa on vallitsevana yksilökeskeinen lähestymistapa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna jäävät kuitenkin rikokseen läheisesti liittyvät sosiologiset ja sosiaalipsykologiset ilmiöt selvittämättä. Kuvaamme mielentilatutkimuslausuntojen ja poliisitutkintapöytäkirjojen avulla yhden asosiaalisen pienryhmän toimintaa 76 päivän aikana. Pienryhmän 18 jäsentä teki tämän lyhyen ajanjakson aikana huomattavan paljon rikoksia. Asosiaalisen pienryhmän ilmiöt ovat tämän tarkastelun valossa tärkeitä kriminogeenisiä tekijöitä, ja niiden vaikutus olisi otettava huomioon kriminaalipolitiikassa, vankeinhoidossa ja oikeuspsykiatriassa.

Anu Putkonen, Panu Hakola

Uusi tupakkalaki muuttaa tupakointitapakulttuuria

Maaliskuun alussa voimaan tullut uusi tupakkalaki muuttaa tupakointitapakulttuuria voimakkaasti. Lain kekseisiä tavoitteita ovat lasten ja nuorten tupakoinnin vähentäminen ja savuttoman hengitysilman takaaminen jokaiselle suomalaiselle.

Olli Simonen

Lääkäriliiton hallitus 23.3.95: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä korjattava

Heinäkuussa 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä tulee lääkäreitä koskevien säännösten osalta pikaisesti korjata, totesi Lääkäriliiton hallitus kokouksessaan 23.3.95. Uuden lain mukaan lääketieteen lisensiaatit laillistetaan, mutta he saavat oikeuden toimia vain toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisina, kunnes ovat suorittaneet kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen. Tämä EU-direktiiviin perustuva koulutus, jota muualla Euroopassa edellytetään vain yleislääkärin uralle ryhtyviltä, on lähivuosina pitenemässä kolmivuotiseksi, mikä tekee järjestelmän entistä hankalammaksi suomalaisille lääkäreille.