Väitelleitä

LL, TkL Leena Helena Korpinen, Computer-aided decision-making for epilepsy and sleep diagnostics (lääketiede, neurologia), Tampereen yliopisto.

Kuolleita

Egmont Herbert Grönberg, Siinto Paavo Olavi Jäykkä, Tauno Antero Kalaja, Mikko Vilhelm Olki, Sten Gösta Knut Wahlström.

20.4.1993 Huuli- ja suulakihalkioiden hoitoa ei saa hajottaa

Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut valtionosuuslain muutos lisää kuntien mahdollisuuksia ostaa sairaanhoitopalvelunsa valitsemastaan paikasta. Positiivista tässä on pyrkimys entistä taloudellisempaan ja tehokkaampaan toimintaan, samoin kuin laadun tarkkailu ja vapaa kilpailu.

20.4.1993 20.4.1993 Behandlingen av läpp-gomspaltpatienter får inte splittras

Den ändring av statsandelssystemet som trädde i kraft i början av detta år ger kommunerna större möjligheter att köpa sjukvårdstjänster där de själva vill. Detta är positivt så till vida att man strävar efter en mer lönsam och effektiv verksamhet, kvalitetsövervakning och fri konkurrens.

Lääkärinpalkkion määräytyminen

Lääkäriliiton hallitus luopui antamasta itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien lääkäreiden lääkärinpalkkioita koskevia suosituksia 15.10.1992. Syynä luopumiseen olivat maaliskuun alussa 1993 voimaan tullut uusi kilpailunrajoituslaki sekä Kilpailuviraston ja Kilpailuneuvoston kielteinen suhtautuminen suosituksiin.

MBD-oireyhtymän myöhäisennuste

MBD-oireyhtymä on yleisnimitys sangen monimuotoisille motoriikan, hahmottamisen ja oppimisen häiriöille, joihin usein liittyy ylivilkkaus. Oirekuvaan vaikuttavat neurologisen häiriön lisäksi psyykkiset ja sosiaaliset seikat. Lapsena MBD-diagnoosin saaneiden myöhemmästä elämäntilanteesta tehdyt selvitykset ovat huonosti vertailukelpoisia aineistojen valikoituneisuuden ja diagnoosien kirjavuuden vuoksi. Yleensä kuitenkin lapsuuden ylivilkkaus ja käyttäytymishäiriöt ennustavat keskimäärin heikompaa kehitystä. OYKS:n lastentautien klinikassa tehdyssä jälkitarkastustutkimuksessa suurin osa lapsena MBD-diagnoosin saaneista nuorista aikuisista oli selvinnyt ammatillisesti ja sosiaalisesti vähintään kohtuullisesti, mutta neljäsosalla tutkituista elämänhallinta oli heikkoa.

Jorma Kokkonen Anna-Liisa Saukkonen Satu Winqvist

Vaikean ihopsoriaasin lääkehoito

Suun kautta otettavat lääkkeet ovat psoriaasin hoidossa sopiva vaihtoehto, kun paikallishoitojen teho ei riitä tai potilas väsyy työlääseen rasvaamiseen ja hoitokäynteihin. Sisäisesti käytettävien lääkeaineiden vaikutustavoissa, sivuvaikutuksissa sekä hinnassa on eroja, ja hoito sovitetaan potilaan yksilöllisten ominaisuuksien ja tilanteen mukaan. Paras menetelmä on hoitojen vuorottelu, jolla voidaan tasata eri elimiin kohdistuvaa rasitusta ja vähentää lääkkeiden pitkäaikaisriskejä. Psoriaasilääkkeitä kehitellään aktiivisesti.

Leena Koulu Christer Jansén

Diabetespotilaan jalkahaavauman hoito

Jalkahaavaumat ovat diabeetikoilla yleisiä ja niiden hoito aikaa vievää ja kallista. Mahdollisimman hyvään tulokseen pääsemiseksi tarvitaan sisätautilääkärin, jalkojenhoitajan ja diabeteshoitajan sekä kirurgin yhteistyötä. Meilahden sairaalan jalkavastaanotolla hyödynnetään eri asiantuntijoiden erityisosaamista. Vastaanoton kahden ja puolen ensimmäisen toimintavuoden tulokset osoittavat, että diabeetikon jalkahaavauma paranee konservatiivisessa hoidossa hyvin ja amputaatio on harvoin tarpeen.

Timo Sane Eija Puhalainen Veikko Koivisto Hanneli Hietanen Ville Valtonen

Päänsäryn diagnostiikka ja hoito

Lähes puolet kaikista päänsäryistä on migreeniä, lähes puolet lihasjännityspäänsärkyä eri alalajeineen. Muut päänsäryt ovat harvinaisia mutta silti merkityksellisiä, sillä joukossa on vaarallisiakin. Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa päänsäryt jaotellaan 14 luokkaan, joissa jokaisessa on taas puolestaan omat alaluokkansa. Esimerkiksi migreenialaryhmiä on peräti 14.

Hannele Havanka

Äkillinen hengitysvajaus amyotrofisen lateraaliskleroosin ensi oireena

Artikkelissa kuvataan potilas, jonka äkillisen hengitysvajauksen syyksi ilmeni aiemmin diagnosoimaton amyotrofinen lateraaliskleroosi. Potilas oli ylävatsakipujen takia sairaalatutkimuksissa, kun hänet äkillisen hengitysvajauksen vuoksi jouduttiin siirtämään tehostetun valvonnan osastolle hengityslaitehoitoon. Hengityslaitteesta vieroittaminen epäonnistui toistuvasti riittämättömän keuhkotuuletuksen vuoksi. Neurologisen tutkimuksen ja elektroneuromyografian perusteella potilaalta diagnosoitiin amyotrofinen lateraaliskleroosi. Tapaus korostaa äkillisen hengitysvajauksen harvinaisten syiden huomioon ottamisen tärkeyttä.

Markku Kuisma Kari Saarinen