Fyysinen aktiivisuus ei häiritse vitamiini- tai kivennäisainetasapainoa

Fyysisesti aktiiviset ihmiset, erityisesti urheilijat, arvelevat tarvitsevansa päivittäisen ruoan lisäksi ylimääräisiä vitamiineja ja kivennäisaineita. Ravintoainelisien käyttöä perustellaan liikunnan aiheuttamalla lisätarpeella; urheilijoiden ja valmentajien mukaan ihanteellista suorituskykyä ei saavuteta ilman suojaravintoainelisiä. Tieteelliset tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue tätä uskomusta. Itse asiassa fyysistä aktiivisuutta ja sitä seuraavaa energian- ja ravintoaineiden saannin lisäystä voi pitää pikemminkin edullisena elimistön ravitsemustasapainon kannalta.

Mikael Fogelholm

Muutoksia lääkekorvauksiin 15.4.1993 Kokonaan korvattava lääkehoito munuaisperäiseen anemiaan ja vaikeaan haiman vajaatoimintaan

Kokonaan korvattavaan lääkehoitoon oikeuttavien sairauksien määrä lisääntyy 15.4.93. Näiden sairauksien joukkoon lisätään munuaisten vajaatoiminnan aiheuttama vaikea anemia (sairaus 138). Tässä tilassa korvataan erytropoietiinihoito nefrologin tai keskussairaalan dialyysi-/nefrologisesta toiminnasta vastaavan sisätautilääkärin B-lausunnon perusteella. Lausunnosta tulee käydä riittävän selvästi ilmi eytropoietiinin tarpeen syyt sekä tutkimustulokset, joilla muut vakavan anemian syyt on poissuljettu. Yleensä erytropoietiinihoitoa tarvitsevat ne uremiapotilaat, jotka ovat riippuvaisia toistuvista verensiirroista tai joiden anemia rajoittaa selvästi jokapäiväistä suorituskykyä. Hoidon tavoite on yksilöllinen, mutta useimmiten maksimaalinen hyöty saadaan hemoglobiinitason ollessa 100-120 g/l.

Sairaanhoitopiireissä hinnoitteluhysteriaa

Markkinamekanismia ollaan innolla tuomassa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Riittävästi ei ole kuitenkaan pohdittu, kuka tai mikä on asiakas ja mikä on tuote, eli mitä asiakkaalle halutaan myydä. Vapaan kilpailun sijasta voitaisiin puhua sopimusvapaudesta irtauduttaessa keskitetystä ohjauksesta. Sopijaosapuolet voivat yhdessä määritellä, mitä tuotetaan ja mitä siitä maksetaan.

Olli Nylander

Virkamiehet tarvitsevat lain erityissuojaa väkivaltaa vastaan

Virkamieheen kohdistuvasta henkirikoksesta tai sen yrityksestä on rikoslaissa säädetty tavallista ankarampi rangaistus. Rikoslakikomitean ehdotuksessa lain uudistamiseksi tätä erityissuojaa kuitenkin kavennetaan niin, että mm. terveydenhuollon henkilökunnasta vain murto-osa kuuluisi sen piiriin. Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehiin ja poliiseihin kohdistuneista henkirikoksista ja niiden yrityksistä osoittaa, että erityissuojaa tarvitaan edelleen, sillä tällaiset vakavat väkivallanteot näyttävät viime vuosina lisääntyneen.

Jarmo Paanila Markku Eronen Jari Tiihonen Panu Hakola

Jos jäät työttömäksi - toimi näin

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä kotipaikkakunnan työvoimatoimistoon. Työvoimatoimistoon voi toisaalta ilmoittautua milloin hyvänsä jo työssäoloaikana, kun on työttömyysuhan alaisena. Erorahaoikeuden turvaamiseksi työvoimatoimistoon ilmoittautumisen tulee tapahtua viimeistään kuuden viikon kuluessa irtisanomisilmoituksen tiedoksisaannista.

Akavan ehdotukset akateemisen työttömyyden helpottamiseksi

Akavalaisista kaksi kolmannesta työskentelee julkiselle alalla, joten kuntien ja valtion säästötoimet ovat nopeasti huonontaneet korkeakouluista valmistuvien mahdollisuuksia työnsaantiin. Työttömyys uhkaa etenkin naisvaltaisia opetus-, terveys- ja sosiaalialoja. Akavan laatimassa raportissa "Julkisen sektorin muutos ja akavalaisten työllisyys" esitetään toimenpide-ehdotuksia akateemisen työttömyyden korjaamiseksi.

Eläkevakuutusmaksujen vähentäminen verotuksessa 1993

Verolainsäädäntö on 1.1.93 jälleen uudistunut. Eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeus on useimpien henkilöiden kohdalla lisääntynyt. Uutta lakitekstiä on kuitenkin verojuristin - ehkä myös lääkärin - monissa kohdin vaikea ymmärtää. Pääsäännöt ovat selkeitä, mutta tuntuvat hukkuvan moniselitteisten erityissäännösten ja poikkeusten viidakkoon.

Virossa ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä

Virossa itsenäistymisen myötä käynnistyneet muutokset ovat johtaneet myös terveydenhuollon alueilla moniin uudelleenjärjestelyihin. Suurin ongelma on tietenkin rahoitus, mutta myös lääkärien koulutukseen, ammattitaitoon ja asenteisiin on alettu kiinnittää huomiota. Näin kertoi Viron lääkäriliiton (Eesti Arstide Liit) puheenjohtaja Väino Sinisalu vieraillessaan Suomen Lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunnan kokouksessa maaliskuussa. Liitot käynnistävät yhteistyössä lääketieteen etiikan kysymyksiä käsittelevän seminaarin valmistelun Eestissä.

Ongelmallinen autonomia

Autonomia eli itsemääräämisoikeus on lääketieteen etiikassa hyvin keskeisessä asemassa tai itse asiassa sen ydinkäsite, kuten Engelhardt sanoo kirjassaan The Foundations of Bioethics (1). Toisessa bioetiikan peruskirjassa, Beauchampin ja Childressin teoksessa Principles of Biomedical Ethics, autonomia on yksi neljästä perusperiaatteesta, joille lääketieteen etiikka rakentuu. Muut kolme ovat oikeudenmukaisuus (justice), hyvän tekeminen (beneficence) ja pahan välttäminen (nonmaleficence). Etenkin viime aikoina on keskusteltu siitä, onko tällaisten universaalien periaatteiden varaan rakennettu etiikka ylipäänsä mahdollinen, mutta autonomia on ja pysyy joka tapauksessa keskeisenä asiana.

Toimittanut Pekka Louhiala

Mallia uudistusten johtamiselle Englannista ja Walesista

Englannissa ja Walesissa on huhtikuusta 1991 asti ollut käytössä National Health Servicen (NHS) piirissä terveydenhuollon palvelujen järjestelmä, jossa ostajat ja tuottajat ovat toisistaan erillään. Kirjoittajat tutustuivat uudistukseen vieraillessaan St Thomasin sairaalassa, Kings Fund Collegessa ja National Audit Officessa Lontoossa sekä tavatessaan Walesin terveysviranomaisia Cardiffissa.