75911 osumaa

Yhteiskunnan palveluksesta yhteiskunnan elätettäväksi

Vajaat neljäsataa työtöntä lääkäriä ovat pieni ja ulkonaisesti katsoen hyväosainen ryhmä maan viidensadantuhannen työttömän joukossa, ainakin se valtaosa heistä, joka saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Putous kiireiseltä työuralta työttömäksi työnhakijaksi on kuitenkin karu kokemus. Turhautumista lisää vielä tieto, että käyttämättömäksi jäänyttä ammattitaitoa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kipeästi tarvittaisiin. Yhteiskunta menettää työttömäksi siirretyn lääkärin myötä kallista osaamista, jonka karttumisen ja säilymisen ehtona on työkokemus. Palkkamenon vaihtamisella työttömyyskorvaukseksi sitä vastoin säästetään koko julkisen talouden tasolla rahassakin hyvin vähän.

Laskentatyöryhmä III: Sisäänotto lääkärikoulutukseen supistettava 350:een

Lääkärityövoiman laskentaryöryhmä katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen huomioon ottaen sisäänotto lääketieteellisiin tiedekuntiin tulee laskea nykyisestä yli 500:sta alle 400:aan uuteen opiskelijaan vuodessa. Työryhmän yksimielinen suositus on aloituspaikkamäärän pudottaminen 350:een vuoteen 1999 saakka. Kysymykseen tiedekuntien lukumäärästä työryhmä ei ota kantaa.

Lääkärikeskusten johtajat pohtivat rooliaan

Lääkärikeskusten yhdistyksen (LKY) ja Lääkäriliiton rooleihin ja tehtäviin liittyvät mahdolliset ristiriitaisuudet nousivat keskusteluun Lääkärikeskusten johtajasymposiumissa Kuusamossa. Kysyttiin, onko aikanaan Lääkäriliiton aloitteesta vuonna 1969 perustettu yhdistys alkanut elää omaa elämäänsä, jonka tavoitteet ovat vastakkaisia liiton tavoitteiden kanssa? Ovatko sukset pahasti ristissä vai voitaisiinko yhteistyötä tiivistää?

ECMO ja kliinisen tutkimuksen etiikka

Kontrolloidut ja satunnaistetut kliiniset kokeet ovat tämän päivän lääketieteessä itsestäänselvyys, mutta niiden historia on varsin lyhyt. Ensimmäinen koe, joka täytti nykyiset kontrolloitujen kokeiden kriteerit, oli 1940-luvun lopulla tehty tuberkuloosin hoitotutkimus (1). Suurinta osaa lääketieteen hoitokäytännöistä ei kuitenkaan ole koskaan testattu satunnaistetuissa kokeissa, eikä se monissa tapauksissa olisi eettisistä syistä enää mahdollistakaan. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa pyritään tuomaan radikaalisti uudenlaisia hoitoja kriittisesti sairaiden potilaiden avuksi.

Toimittanut Pekka Louhiala

Priorisointikeskustelu käyntiin myös potilasjärjestöissä

STAKESissa vuoden alussa käynnistyneen priorisointiprojektin tavoitteena on ollut keskustelun herättäminen niin lääkärikunnassa, hoitohenkilökunnan järjestöissä, potilasyhdistyksissä, tiedotusvälineissä kuin poliitikkojenkin keskuudessa. Potilasjärjestöjen edustajat kutsuttiin huhtikuun alussa keskustelutilaisuuteen Lääkäriliittoon pohtimaan terveydenhuollon säästötoimien perusteita ja priorisointia.

Sairaalan tulos

Viime aikoina sana "tulos" on muodostunut hyvin yleiseksi ja paljon käytetyksi terveydenhuollon piirissä. Tulosjohtaminen ja tulosyksiköt ovat tuttuja termejä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jossain määrin taka-alalle on kuitenkin ehkä jäänyt se, mitä lopultakin pitäisi tehdä ja minkälaisia mittareita käyttää, kun terveydenhuollon yksiköissä tulosta mitataan. Keskeiseksi muodostuu tällöin, mitä tulosta tarkoitetaan. Puhutaanko markoista vai jostain muusta vaiko näiden yhdistelmistä. Uutena käsitteenä tässä yhteydessä on esitetty mm. hoidettu potilas (hopo). Lisäksi on pyritty kehittelemään diagnoosipohjaisia luokitteluja, esimerkiksi DRG-sovellutuksia. Mutta ovatko nämä ajatukset uusia ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun innovatiivisuuden tuotteita?

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030