Rämettynyt resoluutiotermi

Tietokonevalmistajat käyttävät resoluution käsitettä tarkoituksella väärin. Pieni ryhdistäytyminen lienee paikallaan.

ACE-estäjien ja kalsiuminestäjien markkinointi - massiivista harhautusta?

Lääkärilehden numerossa 9/93 (s. 796-799) käsiteltiin rajusti nousseita KELA:n lääkekustannuksia. Markkamääräisesti suurin muutoksen syy oli jäänyt käsittelemättä (ilmeisesti siksi, että sen voi tietää vain avohoidossa toimiva riviyleislääkäri). Tarkoitan hypertonialääkkeissä tapahtunutta rajua siirtymää otsikossa mainittuihin lääkeryhmiin.

Kommentti edelliseen

Kollega Pekka Rajala kiinnittää huomiota lääkehoidon ja -kustannusten kannalta keskeiseen kysymykseen, joka on hyvin tiedostettu Kelassa. Usean sairauden lääkehoidon uusiutuessa suhteellisen kalliit lääkkeet syrjäyttävät aiemmin käyttöön otettuja. Lähes kaikkien kansantautien potilasmäärät ovat kasvusuunnassa. Niukkojen resurssien aikoina lääkehoidon tarpeellisuuteen, lääkkeen valintaan ja hoitokustannuksiin on pakko kiinnittää lisähuomiota.

PEF-kotiseuranta astman diagnostiikassa ja hoidossa

Ylilääkäri Tuomo Kava on Suomen Lääkärilehden hiljan ilmestyneessä numerossa (9/93) käsitellyt otsikossa mainittua aihetta perusteellisesti. Olen hieman pahoillani siitä, että ei edes kirjallisuuskatsauksessa ole mainittu minun kirjoittaneen samasta aiheesta aikaisemmin samassa lehdessä otsikolla Keuhkoastman kotihoidon seuranta - osa omaehtoista sairaanhoitoa (Suom Lääkäril 1984;39: 1752-1753).

Edellisen johdosta

Kiitän lääkintöneuvos Terho Toivosta siitä, että hän on lukenut artikkelini "PEF-kotiseuranta astman diagnostiikassa ja hoidossa" ja ottanut siihen kantaa. Voin omasta puolestani kertoa, että luin aikanaan mielihyvällä ja mielenkiinnolla hänen artikkelinsa samasta aiheesta (Suom Lääkäril 1984;39:1752-53). PEF-seurantaa arvostavana minusta tuntui hyvältä, että asiaan kiinnitettiin jo tuolloin huomiota - aikana, jolloin PEF-mittareiden käyttö kotona oli Suomessa huomattavasti harvinaisempaa kuin nyt.

Pelätäänkö vanhempien syyllistämistä liikaa?

Veikko Aalbergin artikkeli (SLL 5/93) nuorten mielenterveystyössä tarvittavasta työnohjauksesta vaatii muutaman kommentin. Aalberg lausuu, että työnohjauksessa pyritään välittämään kuvaa nuoruusiän keskeisistä tapahtumista, sekä biologisista, psykologisista että sosiaalisista. Kirjoituksesta ei valitettavasti ole juuri apua minkään "tapahtuman" kohdalla. Tieteellisen tuntuisen sanahelinän kautta kerrotaan sellaista, minkä kaikki nuorisotyötä tekevät ovat oppineet jo peruskoulutuksessaan.

Vastaus Martti Paloheimon puheenvuoroon

Artikkelin kirjoittajaa ilahduttaa aina, jos saa palautetta, onhan se merkkinä siitä, että joku kollega on lukenut artikkelin. Minkä esitin kokemukseni pohjalta, perustuu kyllä vilpittömään huoleeni nuorten mielenterveystyöstä.

Perustutkimuksesta käytännön kirurgiaan

Tämän massiivisen teoksen neljällä toimittajalla on ollut kunnianhimoinen tavoite: yhdistää saumattomasti nopeasti kasvanut perustutkimustieto ja kliininen kirurgia. Osittain he ovat pyrkimyksessään onnistuneetkin.

Toimittanut Timo Klaukka

Ravitsemustietoa kotimaisen oppikirjan täydennykseksi

Kotimainen kliinisen ravitsemuksen oppikirja, joka ilmestyi vuoden vaihteessa, on Suomen oloihin sovellettu hyvä, ajanmukainen ja kattava teos. ABC of Nutrition tarjoaa ravitsemuskysymyksistä kiinnostuneelle sitä täydentävää luettavaa hieman erilaisesta perspektiivistä ja tiiviissä muodossa.

Toimittanut Timo Klaukka

Nimeään parempi tietopaketti ergonomiasta

Helsingin Sanomien Lyhyesti-osastossa oli 3.3.93 kirjoitus "Kone Hyvä, Käyttäydy!" Kirjoitus kuvasi tilanteen, jossa bussiin tulija yrittää epätoivoisesti umpimielisten kanssamatkustajien virnuillessa leimata lippunsa. Jutun kirjoittaja toteaa: "Lippu on syötettävä koneelle järjenvastaisesti nurinpäin, siis nurja puoli itseä kohti, mikä on ihmisen logiikan vastaista." "Suunnittelijan tarkoitus ei liene", hän jatkaa "että ihmisen on opeteltava ajattelemaan uudella tavalla osatakseen käyttää koneita. Koneet ovat ihmistä varten .. eikä päinvastoin." Jutun luettuani totesin, että HKL:n lippuautomaattien suunnittelija ei ainakaan ole lukenut vast'ikään ilmestynyttä Teollisuusergonomia-kirjaa eikä tutustunut käsitteeseen stereotypia eli siihen, että ihminen odottaa asioiden, esimerkiksi ohjaimien tai ympäristötekijöiden, toimivan tietyllä tavalla.

Toimittanut Timo Klaukka