78661 osumaa

WHO:n hallintoneuvosto esittää lääkäri-koulutuksen uudistamista

Lääkärien koulutusta tulee suunnata paremmin työskentelyyn perusterveydenhuollossa. Näin lääkärit pystyvät vastaamaan väestön terveystarpeisiin ruohonjuuritasolla, totesi Maailman terveysjärjestön hallintoneuvosto kokouksessaan tammikuussa Genevessä. Hallintoneuvosto keskusteli maailman väestön terveystilanteesta ja järjestön toiminnan tehostamisesta. Huolestuttavaksi nähtiin mm. lasten kuolleisuuden ja sairastavuuden lisääntyminen köyhimmissä kehitysmaissa, AIDSiin sairastuneiden määrän kasvu ja useiden tarttuvien tautien, kuten tuberkuloosin, uudelleen leviäminen.

Uupumus eläkehakuisuuden taustalla

Suomalainen väsyy työntekoon 58-vuotiaana, nuorempana kuin muut eurooppalaiset. Eläkkeelle pyrkimisen taustalla on monenlaisia asioita: terveysongelmia, elämänhistorian traumaattisia kokemuksia, ihmissuhdevaikeuksia ja muita kriisejä, työn kasvaneita tulosvaatimuksia ja erityisesti nykyisin myös taloudellinen epävarmuus. Elämänhistoriaa ei voida muuttaa, mutta henkisiä traumoja voidaan läpikäydä ja tukea ihmistä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa. Voidaanko työelämää muuttaa enemmän ihmisen mittojen mukaiseksi ennenaikaisen uupumisen estämiseksi?

Karin Olsson

Kuinka terveyskeskuslääkäri hoitaa psyykkisiä ongelmia?

32 Oulun läänin terveyskeskuslääkärin tapoja hoitaa mielenterveysongelmia selvitettiin kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Lisäksi alueen avohoidon 27 psykiatria esittivät paitsi oman hoitokäytäntönsä, myös näkemyksensä siitä, millaista terveyskeskuslääkärin antaman hoidon tulisi olla. Terveyskeskuslääkärit perehtyivät potilaan ongelmiin, tukivat ja antoivat neuvoja, mutta toteuttivat niukasti perhetyötä. He turvautuivat lievissä neuroositason ongelmissa lääkkeisiin melko herkästi, mutta kynnys erikoisalan konsultaatioon oli psykiatrien mielestä liian korkea. Terveyskeskuslääkäreiden koulutuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota lievien häiriöiden hoitoon, yhteistyöhön perheiden kanssa ja hoidon porrastukseen.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Heikki Vatjus, Pekka Larivaara, Pentti Nieminen, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Martta Visuri, Michael Spalding

Kansliapäällikkö Markku Lehto, STM: Kunnat eivät käytä kaikkia mahdollisuuksiaan terveyspalvelujen järjestämisessä

Sosiaali- ja terveysministeriön vastavalittu kansliapäällikkö Markku Lehto patistelee kuntia käyttämään täysimääräisesti lain suomia vapauksia terveyspalvelujensa järjestämisessä. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän Lehto haluaa pitää edelleen veropohjaisena. Toiminnallinen lopputulos voisi silti olla täysin erilainen kuin nyt, sillä nykyinenkin järjestelmä mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja.

Tieteellisen artikkelin kuvitus III Tietokonegrafiikan sudenkuoppia

Kun laaditaan kuvitusta tieteelliseen artikkeliin, tulee suunnittelussa ottaa huomioon painotuotteen vaatimukset. Laserkirjoittimella paperille tulostettu kuvio on tehtävä niin, että se voidaan painossa optisesti pienentää lopulliseen kokoon. Kirjasintyyppi ja koko, kuvapintojen varjostukset ja symbolit on valittava niin, että painettuina ovat sopivan kokoisia ja erottuvat hyvin. Tässä tieteellisen artikkelin kuvitusta käsittelevän artikkelisarjan viimeisessä osassa käydään läpi typografisia näkökohtia ja kuvioiden tavallisimpia virheitä sekä annetaan käytännön ohjeita toimitukseen lähetettävistä kuvioista.

Svante Stenman

Uutiskirje Yhdysvalloista: LÄÄKÄRINPALKKIOIDEN TEHOTARKASTUS KÄYNTIIN

Kun kongressi vuonna 1989 hyväksyi relative value scale -periaatteelle perustuvat lääkärinpalkkiot, jotka astuivat voimaan vuonna 1992, se samalla määräsi, että terveysministeriön on tarkistettava maksuperusteet joka viides vuosi. Näin ollen uudelleenarvioinnin aika on 1997. Koska arviointiin kuluu aikaa, se on jo aloitettu. Tällä kertaa keskitytään lähinnä lääkärin työyksiköihin ja työn laatuun, siihen, miten paljon teknisiä taitoja, ajatustyötä ja harkintaa tarvitaan kuhunkin työsuoritukseen.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Silpomista Jehovan tai Allahin nimeen Miehen ja naisen ympärileikkauksen oikeuttamisesta

Artikkelissa pohditaan, miten muslimit juutalaisserkkujensa argumenttien avulla legitimoivat miehen ja naisen ympärileikkauksen. Kirjoituksessa vältetään käyttämästä sanaa islam, koska se on käsitteenä turhan abstrakti, ja keskitytään islamin lain kirjallisiin lähteisiin ja nykyarabien, lähinnä egyptiläisten kirjoittajien, mielipiteisiin.

Sami A. Aldeeb Abu-Sahlieh

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat