Glaukooman kirurginen hoito

Glaukooma on hoitamattomana sokeuteen johtava silmäsairaus, jonka etiologia on multifaktoriaalinen. Kohonnut silmänpaine on vain yksi taudin riskitekijöistä, joskin se on ainut tekijä, johon voidaan hoidolla vaikuttaa. Silmänpaineen laskeminen on toistaiseksi ainut yleisesti hyväksytty hoitomuoto kaikissa glaukoomatyypeissä.

Eija Vesti

Glukoosi-insuliini-kalium ja magnesium koronaariohitusleikkauspotilaan nestehoidossa

Yhä paremmat anestesia- ja tehohoitomenetelmät, parempi leikkaustekniikka sekä verikardioplegian käyttöönotto ovat parantaneet sepelvaltimo-ohitusleikkausten tuloksia viime vuosien aikana. Kuitenkin on merkkejä siitä, että suotuisa kehitys olisi pysähtymässä tai jopa kääntymässä, koska leikataan yhä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia potilaita ja uusintaleikkaukset ovat yleistymässä. Tästä syystä tarvitaan edelleen parempia hoitomenetelmiä kriittisesti sairaitten potilaitten hoitamiseksi anestesian ja leikkauksen aikana sekä postoperatiivisessa vaiheessa.

Jan-Ola Wistbacka

BCG-rokotus

Tuberkuloosirokotus on 1950-luvulta alkaen kuulunut suomalaislasten rokotusohjelmaan. Yleensä se annetaan muutaman päivän iässä, tavallisimmin jo synnytyssairaalassa. Tuberkuloosin esiintyvyys on laskenut Suomessa vuosi vuodelta, ja lapsilla se on äärimmäisen harvinainen. Toisaalta maailmanlaajuisesti epidemiologinen tilanne on erittäin huolestuttava. Suomessa koululaisten uusintarokotuksista luovuttiin muutama vuosi sitten. Mikäli tuberkuloosin esiintyminen edelleen vähenee, jouduttaneen myös primaarirokotuksen merkitystä arvioimaan uudelleen.

Liisa Kröger

Epidemiology of stroke in Finland in the finnish adult population: the FINMONICA stroke register

The present study aimed at assessing incidence, mortality, and case-fatality of stroke in the adult and elderly population of Finland during 1983-1989, by means of a population-based stroke register set up in the eastern (Kuopio and North Karelia) and southwest- ern (Turku/Loimaa) part of the country.

Cinzia Sarti

Bentsodiatsepiineja harkiten

Lääkärien on otettava päävastuu bentsodiatsepiinien ongelmakäytön ennaltaehkäisystä. Bentsodiatsepiineja hankitaan niin hoidolliseen käyttöön kuin väärinkäyttöönkin yleensä lääkäreiltä. Laittomilla keinoilla, apteekkiryöstöillä ja salakuljetuksella, hankittavien lääkemäärien osuus kokonaiskäytöstä on pieni.

Riitta Turunen

Bensodiazepinförskrivning med eftertanke

Läkarna måste ta det huvudsakliga ansvaret för att missbruk av bensodiazepiner skall kunna förebyggas. Dessa medel erhålls ju på läkarordination både när det gäller behandling och i miss-brukssyfte. Mängden av den totala konsumtionen som anskaffas på olaglig väg, genom apoteksstölder och smuggling, är försumbar.

Kudosten hapensaannin turvaaminen sydämen vajaatoiminnan ja sydänlihasiskemian hoidossa

Sydämen vajaatoiminnassa ja sydänlihasiskemiassa on kyse kudosten hapensaannin häiriöstä, hapen tarjonnan ja kulutuksen välisestä epäsuhdasta. Sydämen vajaatoiminnassa kudosten hapensaannin häiriö kohdistuu koko elimistöön, ja sydänlihasiskemiassa häiriintyy ensisijaisesti sydämen hapensaanti. Hapetushäiriön korjaaminen, hapen tarjonnan lisääminen ja ylimääräisen hapenkulutuksen rajoittaminen ovat näiden sairaustilojen hoidon kulmakivi.

Juha Hartikainen, Mikko Katila, Esko Ruokonen, Jukka Takala

Oikean kammion vajaatoiminta

Sydämen oikean kammion vajaatoiminta voi johtua monista syistä. Yleisimmin se liittyy sydämen vasemman puolen tai keuhkojen sairauteen. Oikean kammion vajaatoiminta ja sen syyt saattavat aiheuttaa erilaisia oireita ja löydöksiä, ja niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa varsinkin, jos sydän on muuten hyvässä kunnossa. Asianmukainen diagnoosi on kuitenkin hyvän hoidon edellytys.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Geenitekniikan menetelmät klamydiainfektion toteamisessa - onko viisasten kivi löytynyt?

Osasyynä klamydiainfektion jatkuvasti laajaan levinneisyyteen saattaa olla sen toteamisessa käytettyjen laboratoriokokeiden puutteellinen herkkyys. Ongelmaan odotetaan parannusta geenitekniikkaan perustuvista määritysmenetelmistä. Geenimonistukseen perustuvaa klamydiakoetta ja bakteerin suoraa osoittamista DNA-koettimella verrattiin immunofluoresenssikokeella varmistettuun EIA-antigeeninosoitukseen tutkimuksessa, jonka aineistona oli sukupuolitautien poliklinikassa otettuja klamydianäytteitä. Kumpikin geenitekniikan menetelmä osoittautui herkemmäksi kuin EIA. Geenimonistusmenetelmistä saattaa lähitulevaisuudessa tulla vakavasti harkittavia vaihtoehtoja asiantuntijalaboratorioiden klamydiadiagnostiikkaan.

Ari Miettinen, Pauli Vuorinen, Tiina Varis, Olavi Hällström, Kyllikki Kuutti, Timo Pitkäjärvi

Fluoresenssivärjäykset EIA-tuloksen varmentajina klamydiadiagnostiikassa

Yksi perinteinen määritysmenetelmä ei riitä klamydian toteamiseen näytteestä, vaan positiiviset ja epävarmat negatiiviset tulokset on varmistettava toisella kokeella. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratoriossa entsyymi-immunologisen testin tulokset varmistetaan sekä immunofluoresenssikokeella että akridiinioranssivärjäyksellä. Jälkimmäinen koe antaa usein lisädiagnoosin tai ainakin selvityksen niihin tapauksiin, joissa EIA- ja IF-kokeen tulokset poikkeavat toisistaan.

Simo Räisänen, Inkeri Tuominen, Lars-Eric Stenfors