Uutta tietoa hedelmättömyyden yleisyydestä

Lapsettomuusongelmien on arveltu Suomessa viime aikoina yleistyneen. Arviot saavat tukea haastattelututkimuksesta, johon vastasi yli 4 000 suomalaisnaista, iältään 22-51-vuotiaita. Pitkittyneitä, yli vuoden kestäneitä raskaudenyrityksiä oli ollut 14 %:lla vastanneista, 9 %:lla ennen ensimmäisen lapsen syntymää. 1950-60-luvulla syntyneet naiset olivat kokeneet primaarista, ennen ensimmäisen lapsen syntymää ilmennyttä hedelmättömyyttä enemmän kuin 1938-49 syntyneet naiset. Lapsenteon siirtyminen myöhemmälle iälle selittää vain osan erosta: tulosten mukaan on ilmeistä, että kaikenikäisillä naisilla on nykyään raskaaksitulovaikeuksia enemmän kuin ennen.

Irma-Leena Notkola

Ihopistokokeet allergian perusdiagnostiikassa Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen suositus

Ihopistokoe on esitietojen jälkeen hyvä tutkimus välittömän allergian selvittämisessä, koska se on turvallinen, teknisesti helppo ja tulokset ovat melko luotettavia. Perussarjan avulla voidaan arvioida atopiataipumusta. Tutkimus on usein lähtökohtana potilaan hoitoon vaikuttaviin selvityksiin ja se auttaa arvioimaan potilaan riskiä sairastua tietyssä ympäristössä, kuten ammatissa tai asepalveluksessa. Yksittäisten allergiatutkimusten kliininen merkitys on kuitenkin rajallinen, ja hoitavan lääkärin on aina arvioitava tulokset suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin.

Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Paula Kuusisto, Timo Reunala

Pallolaajennus vai ohitusleikkaus sepelvaltimotautiin?

Oireisen sepelvaltimotautipotilaan ensisijaishoito on tietenkin konservatiivinen, mutta usein joudutaan tilanteeseen, jossa on harkittava operatiivisia toimia. Tietyissä tilanteissa ohitusleikkaus on selvästi ensisijainen vaihtoehto, koska se parantaa eloonjäämistä; näitä ovat vasemman päärungon stenoosi, proksimaalisen vasemman laskevan haaran monisuonitauti sekä kolmen suonen tauti systolisesti vajaatoimintaisessa sydämessä. Vastaavasti yhden suonen tautiin käytetään usein pallolaajennusta.

Ylävartaloa penetroivan vamman nestehoito

Houstonin kaupungissa asuu 2 miljoonaa amerikkalaista. Marraskuun 1989 ja joulukuun 1992 välisenä aikana 1 069 houstonilaista ampui tai puukotti toista houstonilaista ylävartaloon niin, että uhrin systolinen verenpaine oli alle 90 mmHg tämän saapuessa kaupungin ainoaan tämän alan vammoja hoitavaan keskussairaalaan.

Pienten keskosten koulumenestys

1980-luvun loppupuolelta alkaen on yhä pienempiä keskosia osattu hoitaa ja yhä suurempi osa näistä lapsista on päässyt kouluikään. Clevelandista peräisin olevassa tutkimuksessa on selvitetty, miten alle 750 g:n syntymäpainoiset keskoset ovat kouluikään päästyään selvinneet opintiellä, ja tätä on verrattu hieman suurempiin keksosiin (syntymäpaino 750-1 499 g) ja täysaikaisiin vastasyntyneisiin. Ryhmissä oli 61-68 lasta ja heidän neuropsykomotorisia taitojaan mitattiin lukuisilla asteikoilla (kaikkiaan yli 20 asteikkoa), joiden perusteella voitiin arvioida lasten kognitiivinen kyky, kielen omaksuminen, motorinen valmius, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, käyttäytyminen ja sosiaalinen valmius. Lapset olivat noin 7-vuotiaita, kun tutkimus tehtiin.

Clostridium difficilen kustannukset sairaalalle

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli on yleistynyt sairaaloissa erityisesti laajakirjoisten mikrobilääkkeiden käytön myötä. Infektio on tyypillinen sairaalainfektio, eli tartunta saadaan useimmiten sairaalassa. Australialaiset kollegat päättivät laskea, mitä Clostridium difficile -infektiot maksavat sairaalalle.

Intian rutto oli todella ruttoa

Intian viranomaisia on arvosteltu siitä, että viime syksyn ruttoepidemioita ei varmistettu riittävän hyvin bakteriologisesti. Laboratoriossa varmistetut diagnoosit olivat pääosin serologisia.

Perinnöllisen tromboositaipumuksen salat selviämässä

Laskimotrombi on varsin yleinen sairaus: Yhdysvalloissa sen ilmaantuvuuden on raportoitu olevan 300 000:n luokkaa vuodessa. Trombi voi myös koitua uhrilleen kohtalokkaaksi, ja sen komplikaationa kehittyvä keuhkoembolia aiheuttaa 5-10 % kaikesta kuolleisuudesta sairaaloissa. Nuoretkaan eivät ole välttyneet tältä taudilta - eivätkä myöskään kuuluisat; viime aikoina suurta julkisuutta saanut emboliapotilas on Yhdysvaltain entinen varapresidentti, joka kylläkin toipui taudistaan. Taudin taustat ovat moninaiset, ja mukaan mahtuu niin hankinnaisia syitä kuin perinnöllisiäkin komponentteja. Erilaiset tekijät voivat myös vaikuttaa yhtä aikaa, ja siksi geneettisen alttiuden tunnistaminen on myös osa taudin ehkäisyä. Perinnölliseen trombialttiuteen viittaavat tukosten esiintyminen nuorella iällä, toistuvasti tai niiden epätavallinen sijainti.

Kliinisen lääketutkimuksen tulosten arviointi

Lääkelaitokselle ilmoitetaan vuosittain 250-300 kliinistä lääketutkimusta. Potilailla tehtävien kliinisten lääketutkimusten tarkoituksena on selvittää tutkittavan lääkkeen tehoa, haittavaikutuksia sekä soveltuvuutta hoitoon. Lääkehoitokäytännön muotoutumiseen vaikuttavat tieteellisissä kokouksissa esitetyt kannanotot, yleiskatsausten kirjoittajien mielipiteet sekä asiantuntija-arviot. Kliiniset lääketutkimukset muodostavat kuitenkin rationaalisen perustan lääkehoitoa koskeville suosituksille. Lääkevalintaa tekevän lääkärin onkin hyvä kyetä omakohtaisesti arvioimaan ammattilehdissä julkaistujen alkuperäistutkimusten luotettavuutta ja kliinistä merkittävyyttä. Seuraavassa esitetään eräitä näkökohtia tämän arvioinnin helpottamiseksi.

Risto Huupponen

Ravitsemustilan arviointi käytännön potilastyössä

Ravitsemustilan häiriöt ja aliravitsemus huonontavat sairaan potilaan toipumista, altistavat leikkauksen jälkeisille komplikaatioille ja sairaalainfektioille, pidentävät sairaalassaoloaikaa ja lisäävät kuolleisuutta. Ravitsemustilan häiriöiden varhainen toteaminen ja hoito on siten tärkeää sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta. Sairaalassaoloaika lyhenee, toipuminen nopeutuu ja kustannukset vähenevät. Toisaalta aliravitsemuksen hoitamatta jättäminen voi johtaa komplikaatiokierteeseen, jonka hoidon kustannukset saattavat moninkertaistaa perussairauden hoidon aiheuttamat kustannukset. Tyypillisiä aliravitsemuksen aiheuttamia ongelmia ovat mm. haavan paranemisen hidastuminen ja immuunitoiminnan häiriöt.

Matti Uusitupa, Lauri Nuutinen