Ruotsin terveydenhuolto muutosten edessä

Ruotsin terveydenhuolto on ollut monille maille esimerkki hyvin järjestetystä toiminnasta. Nyt ruotsalaiset katsovat, ettei heillä enää ole vastausta kaikkiin terveydenhuollon järjestämisen ongelmiin ja vaatimukset muutoksista ovat lisääntyneet. Ruotsissa on alettu pelätä, etteivät rahat riitä nykyiseen toimintaan. Muutosten tarpeellisuudesta vallitsee poliittinen yksimielisyys, mutta samanaikaisesti ollaan yksimielisiä siitä, että 1990-luvun terveydenhuollossa kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus palveluihin ja että terveydenhuollon kustannukset rahoitetaan pääosin julkisin varoin.

Timo Keistinen

Lääkärien asenteet aikuisiän diabeteksen lääkehoitoon

Vuonna 1985 lääkäreille kohdistettu laaja kyselytutkimus aikuisiän diabeteksen lääkehoidon aloittamisesta ja hoitovalinnoista eri tilanteissa toistettiin vuonna 1992. Verensokerin paastoarvon raja, jolla lääkehoito aloitetaan, on tutkimusten välillä madaltunut. Oraalisen lääkityksen aloittamiskynnys oli korkein Kuopion läänin alueella toimivilla lääkäreillä. Aikuisiän diabeteksen iltainsuliinihoito näyttää olevan selvässä myötätuulessa. Nähtäväksi jää, paraneeko aikuistyypin diabeetikoiden hoitotasapaino entistä aktiivisemman farmakologisen hoidon seurauksena.

Leo Niskanen Hannes Enlund Matti Uusitupa Vesa Jormanainen Aulikki Nissinen

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö

Korkeakouluopiskelijat ovat juomistavoiltaan heterogeeninen ryhmä, jossa perinteisesti vallitsevat omat alkoholinkäyttönormit. Helsinkiläiset vuonna 1989 opintonsa aloittaneet naispuoliset korkeakouluopiskelijat ilmoittivat käyttävänsä alkoholia (puhtaana alkoholina) viikossa keskimäärin 53 g ja miesopiskelijat keskimäärin 126 g. Absolutisteja oli 6,5 % naisopiskelijoista ja 4,6 % miesopiskelijoista. Alkoholin suurkuluttajiksi luokiteltiin 4,7 % naisopiskelijoista ja 11,2 % miesopiskelijoista. Parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana alkoholin kulutus ja käyttötavat muuttuivat keskimäärin vain vähän eivätkä muutokset ole tilastollisesti merkitseviä. Toisaalta absolutismi tai alkoholin suurkulutus ei ollut kovin pysyvää.

Mikael Nyström

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 4.2.1993 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse behandlade vid sitt sammanträde den 4 februari bl.a. följande ärenden:

Ohjeita lomautuksen varalta

Kunnissa ja kuntainliitoissa käydään parhaillaan vaikeita neuvotteluja henkilöstömenojen leikkauksista. Jos säästöjen toteuttamisesta ei päästä yksimielisyyteen, on työnantajilla mahdollisuus viimeisenä keinona lomautussopimuksen ja -lain nojalla lomauttaa henkilöstönsä.

Uudet jäsenvakuutukset Lääkärin Superkotivakuutus ja sairausvakuutukset

Lääkäriliitto ja Pohjola-yhtiöt ovat sopineet merkittävästä täydennyksestä jäsenten käytettävissä olevaan vakuutusvalikoimaan. Maaliskuun aikana liiton jäsenet saavat tarjouksen Lääkärin Superkotivakuutuksesta ja siihen liitettävissä olevista sairausvakuutuksista.

Työperäisten TULES-vaivojen vaikea kenttä

Nordiska Institutet för Avancerad Vidareutbildning inom Arbetsmiljön (NIVA) järjesti viime lokakuussa Islannissa kolmipäiväisen seminaarin, jonka aiheena oli työperäinen TULES-kenttä aina lihasfysiologiasta kuntoutukseen ja vakutuslääketieteeseen saakka. Hoitolinjoja sen sijaan käsiteltiin varsin vähän.

20.2.1993 Avohoidon laatu ja talouslama

Kelan suorittamia sairausvakuutuksen lääkekorvauksia alennettiin vuoden 1992 alusta alkaen tavoitteena säästöjen aikaansaaminen. Lääkekulujen verovähennysoikeus poistettiin myös saman vuoden verotuksesta. Edellisessä Lääkäri-lehden numerossa on selvitetty, miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet lääkkeitten käyttöön. Selvityksen mukaan sekä avohoidon lääkkeitten tukkumyynti että sairausvakuutuksen lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna, mutta kasvun vauhti väheni olennaisesti. Tässä suhteessa säästöpäätökset näyttävät toteutuneen ennakoidusti.

20.2.1993 Sparåtgärder och kvalitet i öppenvården

I fjol sänktes sjukförsäkringens läkemedelsersättningar i sparsyfte från början av året. Samtidigt slopades också avdragsrätten för läkemedel i beskattningen. Finlands Läkartidning publicerade i föregående nummer en utredning om hur dessa förändringar har påverkat bruket av läkemedel. Enligt utredningen ökade både partiförsäljningen av öppenvårdsmediciner och sjukförsäkringens läkemedelsersättningar i fjol jämfört med föregående år, men ökningstakten minskade betydligt. I detta avseende tycks sparbesluten ha gett resultat.