Selvyyttä keskuslaskimokanyylien infektioriskiin

Eräiden tutkimusten mukaan moniluumeniset keskuslaskimokatetrit tulisi vaihtaa määrävälein, sillä näiden aiheuttama infektioriski kasvaa ajan myötä. On ehdotettu jopa kolmen päivän vaihtoväliä, ja on esitetty, että samaa punktiokohtaa voidaan käyttää toistuvasti, ja uusi keskuslaskimokatetri sijoittaa paikalleen pelkän ohjainvaijerin avulla. Palstanpitäjän kokemuksen mukaan sentraalisen kanyylin vaihto kolmen päivän välein kuulostaa aika hurjalta, eikä se liene suomalaisittain yleinen käytäntö.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vitamiini A ja T-solujen toiminta

A-vitamiinin puutos altistaa infektiotaudeille. Tiedetään myös, että A-vitamiinilisä vähentää lasten infektiokuolleisuutta. Vaikutusmekanismit eivät kuitenkaan ole olleet selvillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tieto perimästä hyötykäyttöön

Viime vuosikymmenet ovat tuoneet eteemme kouriintuntuvasti sen, mitä perimäaines on ja miten se toimii. Perimä ei suinkaan ole siittiössä istuva mikro-homunculus eikä muukaan henkiolento. Periytyminen ei enää ole filosofisen ihmetyksen kohde vaan luonnontiedettä. Sukupolvien välinen viesti, perimä, kulkee sukusolujen kromosomeissa, jossa itse perimäaines on kuin käsin kosketeltavissa. Perimä on todellisuutta: molekyylejä, nukleiinihappoja, proteiineja, säätelyä. Tutkittavaa on toki paljon ennen kuin ymmärrämme miten silmien tai hiusten väri, puheäänen sävy tai musikaalisuus voidaan redusoida proteiinisynteesin tasolle, mutta jo nyt osataan hyödyntää modernia geenitietämystä sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa.

Laatua reseptinkirjoitukseen

Reseptin tulee sisällöltään ja ilmaisuiltaan olla mahdollisimman selkeä. Apteekille ei saa syntyä tulkintaongelmia siitä, minkä lääkkeen lääkäri on valinnut, paljonko potilas sitä tarvitsee ja mitä hänelle on kerrottava sen käyttämisestä. Lisäksi reseptin tulee täyttää tietyt lääkkeen korvattavuutta koskevat ehdot ja olla muutoinkin viranomaismääräysten mukainen.

Timo Klaukka Ann-Mari Hannula

Lääkkeiden määrääminen ja lääkemääräykset: Valvonnan kokemuksia PKV-lääkkeiden määräämisestä

Lääkkeiden määrääminen on rajattu lääkäreiden erityisoikeudeksi. Kirjoituksessa kuvataan voimassa olevat säännökset ja ohjeet ja havainnollistetaan pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien (PKV) lääkkeiden määräämisen ongelmia kahdella tapausselostuksella. Uuden hoitosuhteen alkaessa ensimmäisellä vastaanottokerralla ei pitäisi määrätä eikä uusia PKV-lääkkeitä.

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

EY-direktiivien vaikutukset Suomen terveydenhuoltoon

Suomen lakeihin ja asetuksiin tehdään parhaillaan EY-direktiivien vaatimia muutoksia. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollonkin säädöksissä joudutaan harmonisoimaan lukemattomia yksityiskohtia, ETA-sopimus tuskin tulee suuresti vaikuttamaan terveydenhuollon arkirutiineihin. Merkittävimmät muutokset ovat tulossa lääkealalle, mm. lääkkeiden myyntilupakäytäntöön ja hintavalvontaan, sekä terveydenhuollon ammattien koulutukseen. Lääkäreille tulee yleislääkäritoiminnan ehdoksi peruskoulutuksen jälkeen suoritettava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Tätä koskevat säädökset sekä lääkärintoimen harjoittamista ja erikoislääkäritutkintoa koskevien säädösten muutokset ovat parhaillaan valmisteltavina.

Antti Marttila

Potilas ja hoitoa koskeva päätöksenteko

Potilaan itsemääräämisoikeus ja osallistuminen hoitoonsa ovat pitkään olleet lääketieteellisen hoidon perusperiaatteita. Sen sijaan vain vähän huomiota on kiinnitetty siihen, kuinka paljon potilaat haluavat ottaa vastuuta hoidostaan. Tutkimuksessa selvitettiin hypoteettisten sairaustapausten avulla, haluavatko potilaat osallistua hoitopäätösten tekemiseen ja missä määrin. Suurin osa vastaajista halusi olla mukana päätöksenteossa. Vastuu päätöksenteosta haluttiin kuitenkin jättää kokonaan lääkärille, mikäli päätös vaati erityistä lääketieteellistä tietämystä ja kun kyse oli vakavammasta sairaudesta. Kaikkein halukkaimpia vastaajat olivat osallistumaan sellaisten päätösten tekemiseen, jotka koskevat lääkehoitoa.

Sinikka Sihvo Pertti Kekki Kaj Koskela

Hinnoittelusta ja riistohinnoittelusta terveydenhuollossa

Saattaa tuntua ylidramaattiselta sanoa, että vuoden 1993 alusta kaikki on toisin terveydenhuollossa. Virat ovat entiset, rakennukset ovat entiset ja työhön tullaan kuten ennenkin. Potilaat on edelleenkin hoidettava ja siihen tepsivät koetellut konstit. Huippuosaaminen on tallella ja sitä arvostetaan kuten aina. Silti kaikki on toisin, sillä terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Työttömyyspäivärahan suuruus

Kun tieto työttömyydestä tai lomautuksesta tulee, kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kotipaikkakunnan työvoimatoimistoon. Viimeistään se tulee tehdä ensimmäisenä työttömyyspäivänä, josta alkaen lasketaan normaalisti viiden työpäivän omavastuu- eli karenssiaika. Työvoimatoimistoon voi kuitenkin ilmoittautua jo työssä ollessa ja työttömyysuhan alai-sena milloin hyvänsä. Erorahaoikeuden säilyttämiseksi työvoimatoimistoon tulee irtisanomistilanteissa ilmoittautua viimeistään kuuden viikon kuluessa työnantajan irtisanomisilmoituksen tiedoksi saannista.

Jos jäät työttömäksi - toimi näin: Ilmoittaudu heti työvoimatoimistoon

Ilmoittaudu jo kun tiedät työsuhteesi päättyvän tai viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä paikalliseen työvoimatoimistoon. Irtisanomistilanteissa on työvoimatoimistoon ilmoittauduttava erorahaoikeuden turvaamiseksi kuuden viikon kuluessa työnantajan irtisanomisilmoituksen tiedoksisaannista. Ota mukaan työtodistus tai nimikirjanote, josta ilmenee työsuhteen päättymisen syy. Pyydä työvoimatoimistosta ansioturvan päivärahahakemuslomake, jonka toimitat täytettynä liitteineen Lääkärien työttömyyskassalle.