Keski-ikäisenä lihominen sydänsairauksien riskitekijänä

Lihavuuden mukanaan tuomat haitat tuntuvat meistä usein itsestään selviltä. Siitä huolimatta kohauttaa lukea JAMA:n tuoreesta (8.2.1995) numerosta Bostonin seudulla tehdyn suuren tutkimuksen tuloksia. Tutkijat seurasivat suurta keski-ikäisten yli 115 000 naisen ryhmää. Neljäntoista vuoden seurannassa todettiin lihavuuden olevan merkittävä sydäntautien riskitekijä. Kaiken kaikkiaan n. 1 300 tutkimuksessa mukana olleelle naiselle kehittyi sydänsairaus. Joukon sorjimmalla frekvenssi oli noin sata tapausta 100 000 naisvuotta kohden, mutta yli 18 vuoden iässä saadut 5 tai useampi lisäkiloa toivat mukanaan 25 % suuremman sydänsairauden riskin. Tutkimuksen tekijät arvioivat noin 40 % kaikista keski-ikäisiä naisia kohdanneista sydänsairauksista johtuvan ylipainosta. Lehdistötilaisuudessa tutkijaryhmän jäsen kertoi, että miesten kohdalla on saatu samansuuntaisia tuloksia. USA:n tähänastiset, 1985 julkaistut, suositukset ovat pitäneet hyväksyttävänä ja jopa suositeltavana melkoistakin painonnousua yli 25-vuotiailla. Nyt julkaistu tutkimus panee viranomaiset miettimään suosituksia uudestaan. Keskustelu on jo alkanut myös USA:n julkisessa sanassa.

Vakuutus-pohjaisuus siirtäisi rahoitusvastuuta pienituloisille

Jos Suomen terveydenhuollon rahoitustapa muutettaisiin sairausvakuutukseen tai yksityiseen vakuutukseen perustuvaksi, terveydenhuollon rahoitusvastuu jakautuisi tuloluokkien kesken toisin kuin nykyään. Alemmat tuloluokat osallistuisivat rahoitukseen nykyistä enemmän. Tähän tulokseen on päädytty STAKESin terveydenhuollon tutkimusyksikössä, jossa on selvitetty terveydenhuollon rahoitusta ja erityisesti sen jakautumista tuloluokittain.

Pohjoismainen vertailu Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Eturauhassyövän tutkimus- ja hoitotapoja eri Pohjoismaissa selvitettiin vuosina 1989-91. Diagnostiikassa ei ollut suuria eroja, muta hoitostrategiat ja -menetelmät vaihtelivat hämmästyttävän paljon. Tanskassa oireetonta potilasta pelkästään seurattiin, hoitoa ei annettu. Suomessa tehtiin suhteellisesti eniten radikaaleja eturauhasen poistoleikkauksia ja käytettiin myös eniten palliatiivisia endokriinisia hoitomenetelmiä levinneissä syöpätapauksissa. Sytostaatteja käytettiin eniten Norjassa ja Ruotsissa. Eturauhassyöpäpotilaan keskimääräiset tutkimus- ja hoitokustannukset olivat Tanskassa selvästi alhaisimmat ja Suomessa korkeimmat. Tutkimuksen tulos kuvaa hyvin tällä hetkellä eturauhassyövän hoidossa vallitsevaa sekavuutta. Se osoittaa myös, että eturauhassyöpään ei ole vieläkään olemassa hyvää hoitomenetelmää.

Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehityssuunta - haaste terveys- ja sosiaalipolitiikalle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet näyttävät lisääntyvän, mutta TULE-potilaiden tarvitsema kuntoutus ei lisäänny samaa tahtia. Jatkossa painopisteen tulisi siirtyä entistä selvemmin menetetyn työkyvyn perusteella myönnettävistä etuuksista kansalaisten kuntoutukseen. Interventiot olisi aloitettava ajoissa. Monialaiset sairaanhoitopiirikohtaiset TULES-asiantuntijaryhmät palvelisivat potilaita parhaiten.

Leila Lyykorpi, Heikki Hurri, Pär Slätis, Hannu Alaranta

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennus on ohittanut skitsofrenian ja noussut kaikkein merkittävimmäksi työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi Suomessa on eläkkeellä 101 000 henkilöä. Heistä 27 % saa työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 9 % on myönnetty masennusdiagnoosin perusteella. Masennuksen diagnosointi eläkelausuntoa varten on pääsääntöisesti erikoislääkärin tehtävä. Ensisijaista on asianmukainen hoito, ja se tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Käytännössä hoito ja kuntoutus alkavat edelleen usein liian myöhään.

Kari Pylkkänen, Pekka Niskanen, Timo Mikkonen

Onko maksullisuus epäeettistä? Terveydenhuollon puhelinpalvelut löytäneet paikkansa

Alkukuohunnan jälkeen terveydenhuollon puhelinpalvelurintamalla on rauhallista. Maksullisista lääkärilinjoista ja nauhoitteista valitetaan harvoin. Maksuttomien puhelimien pitäjät katsovat silti maksullisten palvelujen järjestäjiä karsaasti: ollaan lähellä hädällä rahastamisen ja siis epäeettisen toiminnan rajaa. Puhelinauttajien tuoreissa eettisissä ohjeissa maksullinen toiminta rajattiin yksiselitteisesti eettisesti hyväksyttävän toiminnan ulkopuolelle.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund: "Liitto varautui työtaisteluun"

Suomen Lääkäriliitto viettää 85-vuotisjuhlapäiväänsä. Lääkäriliiton nykyisen puheenjohtajan mielestä liiton toiminnan tarkoitus ja tavoitteet eivät ole paljonkaan muuttuneet:

Lääkäriliiton jäsentutkimus: Lisää pontta edunvalvontaan

Lääkäriliiton tulisi tehostaa toimintaansa erityisesti lääkärien edunvalvonnassa ja työllisyyden hoidossa, ilmenee Suomen Gallupin tekemästä Lääkäriliiton jäsentutkimuksesta. Jäsenistä valtaosa on tyytyväisiä Suomen Lääkärilehteen sekä liiton toimintaan eettisissä kysymyksissä, lääkärien täydennyskoulutuksessa ja terveydenhuollon kehittämisessä. Sen sijaan edunvalvontaan tyytyväisiä on vain runsas kolmannes ja liiton toimintaan työllisyyden parantamisessa vajaa kolmannes jäsenistä.

Lääkäriliiton toimisto palveluksessasi

Lääkäriliiton toimistossa jäseniä palvelee noin 50 hengen henkilökunta. Liitto on paitsi lääkärien edunvalvoja myös terveyspoliittinen vaikuttaja, joka toimii monin tavoin terveydenhuollon ja väestön terveyden edellytysten parantamiseksi. Lisäksi liiton keskeisiä toiminta-alueita ovat lääkärien koulutus- ja työllisyysasiat, lääkintäeettiset kysymykset ja Suomen Lääkärilehden julkaiseminen. Liiton toimistosta saat neuvoja ja apua kaikissa lääkärin työhön, asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa.

Hallituksen päätöksiä 9.2.95: Terveydenhuollon laatuneuvosto perustettiin

Lääkäriliiton hallitus on päättänyt perustaa terveydenhuollon laatuneuvoston kehittämään ja tekemään laatutyötä tunnetuksi sekä suunnittelemaan siihen liittyvää koulutusta. Laatuneuvosto valvoo terveydenhuollon laatua sekä arvioi hoitojen, tutkimusten ja lääketieteellisen koulutuksen tasoa. Lääkäriliitto pyrkii innostamaan alaosastoja, erikoislääkäriyhdistyksiä ja seuroja laatimaan laatukriteerejä ja ohjelmia, jotka laatuneuvosto hyväksyy ja pitää niistä rekisteriä. Lisäksi se voi myöntää laatutodistuksia lääkäriyhdistysten tekemien lausuntojen pohjalta.