C-hepatiitin ennuste

Yhdysvalloissa neljän maakunnan alueella selvitettiin prospektiivisesti vuosina 1985-86 non-A, non-B hepatiittiin sairastuneen 130 potilaan ennustetta. Kolmasosa potilaista eli sosioekonomisesti huonoissa oloissa, mikä mahdollisesti on ollut osallisena tartuntaan. Runsaalla neljänneksellä tauti oli todennäköisimmin saatu suoneen otettavien huumeiden käytön yhteydessä ja vajaalla viidesosalla hiljattain annetusta verensiirrosta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mega-annosadrenaliinista ei hyötyä elvytyksessä

Tälläkin palstalla referoitiin takavuosina innostuneesti, miten suuriannoksinen adrenaliini muka antaa paremman elvytystuloksen kuin standardiannos, kun potilaan asystolia, kammiovärinä tai elektromekaaninen dissosiaatio halutaan muuttaa hemodynamiikkaa ylläpitäväksi rytmiksi. Suurina pidetään annoksia ad 15 mg, standardeina 1-2 mg. Mutta kuten niin usein, on alkuinnostuksen jälkeen syytä tutkia asia prospektiivisella ja satunnaistetulla tutkimuksella. Ja kuten niin usein, ei innostukseen ole tainnut olla aihetta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klorokiinille resistentti vivax-malaria

Plasmoidium vivax on toiseksi yleisin malarian aiheuttaja. Sitä esiintyy erityisesti Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissä sekä Keski-Amerikassa. Vivax-malaria saattaa joskus aiheuttaa klorokiinihoidosta huolimatta relapseja. Tällöin parasiitti on muuttunut maksassa hypnotsoiittimuotoon, joka verenkierrossa ei viihdy erytrosyyttien sisällä. Hypnotsoiittien aiheuttama taudin relapsi tulee aikaisintaan 30 päivän kuluttua primaari-infektiosta, mutta viive voi olla jopa vuosiakin. Myöhäiset relapsit hoidetaan primakiinilla. Tiedetään nimittäin, ettei klorokiini näissä tilanteissa tehoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kuumekouristelijan muotokuva

Peräti 2-4 % kaikista lapsista saa kuumekourustuksen, heistä noin kolmannes toistuvasti. Tiedetään, että kuumekouristus uusii helpommin nuorissa kuin varttuneemmissa lapsissa, mutta muilta osin on epäselvyyttä mitkä seikat altistavat toistuville kuumekouristuksille. Yalen yliopistosairaalassa seurattiin prospektiivisesti parin vuoden ajan 347 kuumekouristelijaa (ikä 1 kk - 10 v).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkekorvauksia leikattiin - vähenikö lääkkeiden käyttö?

Lääkekorvausten kasvua on viime vuotisilla supistuksilla pyritty hillitsemään siirtämällä entistä suurempi osa kustannuksista potilaiden maksettavaksi. Yhdessä lääkekulujen verovähennysoikeuden poiston kanssa kustannussiirrot olivat vuonna 1992 hieman alle miljardi markkaa. Miten tämä on näkynyt lääkkeiden myynnissä, korvauksissa ja lääkehoidon toteutumisessa?

Timo Klaukka Ann-Mari Hannula Sirpa Peura Sari Eerikäinen Sinikka Rajaniemi

Kasvisravinnon syöpää estävät tekijät

Ravintoon ja syöpään liittyvä tutkimus etenee yhtä aikaa useilla rintamilla. Toisaalta lähtökohtana ovat epidemiologiset tutkimukset, toisaalta tarkastellaan solutason biokemiallisia reaktioita ja pyritään niiden avulla selvittämään yksittäisten yhdisteiden vaikutusmekanismeja ja merkitystä.

Matti Rautalahti Pirjo Pietinen

Pitkäaikaissairaiden nuorten tupakointi

Pitkäaikaissairaiden nuorten aikuisten tupakointi osoittautui Oulussa tehdyssä selvityksessä yhtä yleiseksi kuin terveiden verrokkien. Vain vaikeista astmaoireista kärsivät naiset tupakoivat verrokkeja selvästi vähemmän. Diabeetikot tupakoivat jopa yleisemmin kuin verrokit, ja heillä tupakointi oli myös yhteydessä hoitotasapainoon. Nuorten tupakoinnin aloittamista ei ilmeisestikään pystytä kovinkaan helposti estämään järkisyillä.

Jorma Kokkonen Terho Paavilainen

Henkilökunnan säteilyaltistus toimenpideradiologiassa

Toimenpideradiologiaan kuuluvien invasiivisten diagnosointi- ja hoitotoimenpiteiden suorittajien saamat säteilyannokset saattavat kasvaa suuriksi. Aloitettaessa uudenlaista toimintaa tai uudentyyppistä läpivalaisulaitteistoa hankittaessa säteilyaltistuksen tavallista tarkempi mittaus selvittää säteilyannosrajojen mukaisen rajoittavan kohde-elimen ja optimaalisen suojautumisen keinot. HYKS:n radiologian klinikassa 12 kanavointitoimenpiteessä suurin säteilyaltistus kohdistui mittausten mukaan radiologin sormiin. Hyvä sädehygienia ja suojainten käyttö työskentelyssä on tärkeää, ja siksi myös suojainten tuotekehittelyyn olisi paneuduttava entistä enemmän. Työntekijöiden säteilyaltistus ei saisi toimenpideradiologian yleistyessä lisääntyä.

Tapio Vehmas Ritva Havukainen Markku Tapiovaara Pekka Pitkäranta Pekka Tervahartiala Pekka Mankinen Ilpo Hovi Leena Kivisaari

Tarvitsemmeko suulääkäreitä?

Julkisuudessa on koko vuoden 1992 ajan kiistelty hammaslääketieteen opetuksen supistamissuunnitelmista pääsemättä asiassa ratkaisuun. Oman ongelmansa muodostavat opetusministeriön alaiset yliopistojen hammasklinikat, joilla tähän asti ei ole ollut hoitovastuuta. Selkeintä olisi saattaa hammasklinikat klinikoiksi klinikoiden joukkoon vastaamaan yliopistosairaaloissa suu- ja hammassairauksien hoidosta. Painopiste on siirtymässä lasten ja nuorten hammassairauksien hoidosta aikuisten ja vanhusten hoitoon. Tulevaisuuden ammattikuvasta onkin käytetty nimitystä suulääkäri.

Jukka H. Meurman

TOES-järjestelmä hajoamassa

Valtionosuusuudistuksen seurauksena toimiehtosopimusjärjestelmä aiotaan suurelta osin purkaa tämän vuoden aikana. Järjestelmän piiriin kuuluu nykyisin noin 250 lääkäriä, jotka työskentelevät valtionapua saavissa yksityisissä laitoksissa. Valmisteilla olevan heinäkuussa voimaantulevan lainmuutoksen seurauksena suuri osa näistä laitoksista jää TOES-järjestelmän ulkopuolelle.