Kiusaajat ja kiusatut

Kiusaaja on koulussa kunkku. Hän on usein fyysisesti ikätovereitaan ylivertaisempi, mutta henkisesti heihin verattuna kääpiö. Sadistiset, antisosiaaliset, narsistiset ja rajatilahäiriöiset rasitteet tekevät muutenkin kehittymässä olevasta kokonaispersoonasta ja yliminästä erityisen tuhoavan.

Rudolf Hast, Suomen ensimmäinen piirilääkäri

Ruotsissa oli piirilääkäreitä jo 1600-luvun lopulta lähtien, mutta Suomessa heitä saatiin odottaa vielä puolen vuosisadan ajan. Terveyskomissio, joka perustettiin vuonna 1738, teki heti esityksen piirilääkärin palkkaamiseksi jokaiseen lääniin. Komissio uudisti esityksensä vuonna 1749, mutta se ei tuonut tulosta tälläkään kerralla. Asian käsittelyn yhteydessä päätettiin kuitenkin, että maaherrojen oli tiedusteltava asukkailta niissä lääneissä, joissa ei vielä ollut piirilääkäriä, voitaisiinko näiden palkkaamiseksi saada aikaan rahastot vapaaehtoisilla keräyksillä.

In memoriam Seppo Juhani Laitinen 30.6.1943-20.11.1992

Marraskuun loppupuolella kuulimme kukin tahollamme yllättävän viestin - Seppo oli poistunut joukostamme. Kuukautta myöhemmin kokoonnuimme tarinoimaan vuoden aikana tapahtuneesta. Jotain puuttui tuosta tapaamisesta. Poissa oli Sepon valoisa olemus, innostuneet työhön liittyvät jutut ja sattuvasti elämän menoa kommentoivat mietelmät. Niistä olimme saaneet nauttia opiskeluajoista lähtien, ne olivat piristäneet niin ryhmätöiden yksitoikkoista puurtamista kuin yhteisiä juhlahetkiäkin.

Pentti Seppälä 60 vuotta

Turun yliopistollisen keskussairaalan johtava lääkäri, professori Pentti Seppälä täyttää 60 vuotta 16.5.1993. Työtovereiden ja ystävien laaja piiri on päättänyt tämän johdosta maalauttaa hänen muotokuvansa sairaalan kokoelmiin liitettäväksi. Olemme saaneet hänen suostumuksensa ja taiteilija Vuokko Kimari-Ermala on lupautunut maalaamaan muotokuvan.

Nimityksiä

A. Ahlström Oy:n työterveyslääkäriksi LL Maarit Lindström 1.4.93 lähtien (hakijoita 9).

10.3.1993 Valinnanvapaus ja perusturva terveydenhuollossa

Suomen terveydenhuollon tasoa voidaan syystä pitää korkeana. Imeväiskuolleisuudella mitattuna olemme pitkään olleet maailman kärkimaita, ja perusterveydenhuollon järjestämisessä Suomi on valittu WHO:n mallimaaksi. Kärkisijoista joudutaan kuitenkin nopeassa tahdissa luopumaan ja kehittämisprojektit ovat muuttumassa supistustoimiksi. Maamme terveydenhuollon tason lasku näyttää väistämättömältä ja monivuotiselta. Potilaan asema heikkenee myös siksi, että eriarvoisuus lisääntyy ja valinnanvapaus supistuu. Tässä tilanteessa Lääkäriliiton asettama työryhmä on pyrkinyt löytämään uusia keinoja, joilla valinnanvapaus ja perusturva voitaisiin terveydenhuollossa taata.

10.3.1993 Valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården

Hälso- och sjukvården i Finland kan med skäl anses ha hög standard. Mätt i låg spädbarnsdödlighet har vårt land länge varit ett av de främsta i världen. I fråga om primärvården har WHO har utsett Finland till modelland. Nu tvingas vi emellertid i snabb takt lämna våra tätplatser. Utbyggnadsprojekten håller på att bytas ut mot nedskär- ningar. Lägre hälso- och sjukvårdsstandard förefaller oundviklig under de närmaste åren. Patienternas ställning försämras genom ökad ojämlikhet och minskad valfrihet. En arbetsgrupp inom Läkarförbundet har därför försökt finna nya metoder att trygga patientens valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården.

Onko autonomisen hermoston testeistä hyötyä selviteltäessä epäspesifisten oireiden taustaa?

Kardiovaskulaariheijasteisiin perustuvia autonomisen hermoston testejä käytetään yleisesti diabeettisen autonomisen neuropatian toteamiseen. Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskuksessa Turussa testejä on käytetty myös kuntoutustutkimuksessa tai työkyvyn määrityksessä olevien asiakkaiden epäspesifisten oireiden taustan selvittämiseen. Tässä selvityksessä kuvaamme 82 peräkkäisen asiakkaan löydökset autonomisen hermoston testeissä. Noin 40 %:lta tutkituista pystyttiin osoittamaan selvä objektiivinen löydös, joka selitti niitä oireita, joiden vuoksi tutkimus oli pyydetty.

S. Juhana Piha Hannu Karanko

Anestesiakaasut ja raskaana oleva työntekijä

Erityisäitiyslomalainsäädösten tultua voimaan heinäkuussa 1991 terveydenhuollossa on kaivattu lisätietoa työoloissa sikiölle ja raskaudelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavista altisteista. Tiedot suomalaisissa sairaaloissa sekä hammashoidossa ja eläinklinikoissa mitatuista anestesiakaasupitoisuuksista ja raskauden kulkua koskevista tutkimuksista auttanevat työterveyshuoltoa ja työpaikkaa mahdollisten työjärjestelyjen ja torjuntatoimien tarpeen arvioinnissa.

Kaarina Rantala Helena Taskinen Salme Rantanen Marja-Liisa Lindbohm

Uniapneapotilaiden nieluleikkaukset eivät ole riskittömiä

Tavallisin uniapneapotilaiden kirurginen hoitomuoto on uvulopalatofaryngoplastia. Tutkimuksessa selvitettiin TYKS:ssä tällä menetelmällä hoidettujen potilaiden välittömiä ja myöhemmin ilmaantuneita komplikaatioita. Joka neljännellä potilaalla oli vuotoa tai hengitysvaikeuksia välittömästi leikkauksen jälkeen. Vuoden kuluttua leikkauksesta vielä puolella potilaista oli joitakin hoidosta aiheutuneita vaivoja. Toisaalta enemmän kuin yhdeksän kymmenestä potilaasta ilmoitti päiväväsymyksen parantuneen ja kuorsauksen vähentyneen selvästi.

Lotta Haavisto Jouko Suonpää