Norfloksasiini akuutin ripulin hoidossa - etu vai haitta?

Avohoidossa ripulin antibioottihoidon aloittaminen edellyttää aina bakteriologista diagnoosia. Tätä periaatetta tukee voimakkaasti ruotsalainen suuri monikeskustutkimus. Siinä evaluoitiin 511 yli 12-vuotiasta potilasta, joilla oli ollut ripuli alle viiden päivän ajan. Potilaista 70 % oli matkustanut ulkomailla edeltäneiden kuuden viikon aikana. Potilaat hoidettiin kaksoissokkoasetelmassa joko norfloksasiinilla (400 mg x 2; 257 potilasta) tai lumelääkkeellä (1 x 2; 254 potilasta) viiden päivän ajan. Hoito siis aloitettiin ennen ulosteviljelyvastauksen saamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klodronaattia myeloomaan?

Luun syöpymät ja patologiset murtumat ovat myeloomassa tavallisia. Klodronaatti on bisfosfonaatteihin kuuluva aine, joka estää luuta hajottavien osteoklastien toimintaa ja osteolyysiä. Suomen Leukemiaryhmän 350 multippelia myeloomaa sairastavaa potilasta käsittävässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko luusyöpymien etenemistä estää suun kautta annettavalla klodronaatilla. Kukin potilas sai aluksi melfalaani-prednisonihoitoa ja myöhemmin mahdollisesti MOCCA-sytostaattikuureja. Neljä viikkoa solunsalpaajahoidon aloittamisen jälkeen potilaat satunnaistettiin saamaan joko klodronaattia 2,4 g päivässä tai lumelääkettä kahden vuoden ajan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Fenkoliveden käyttö pikkulasten ilmavaivoissa ei ole perusteltua

Fenkolivesi, Aqua foeniculi, on pitkään käytössä ollut apteekeissa valmistettava tuote, joka sisältää fenkoliöljyä 0,5 mg/ml. Käyttötarkoituksena on pienten lasten ilmavaivat, valmiste on ollut saatavilla ilman lääkemääräystä. Fenkoliveden käytöstä em. tarkoitukseen ei sosiaali- ja terveyshallituksen käsityksen mukaan ole riittävää tehon ja turvallisuuden osoitusta.

Marja-Leena Nurminen

Triatsolaamivalmisteet uudelleen myyntiin tarkoin rajauksin

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on tänään päättänyt sallia triatsolaamia sisältävien unilääkkeiden Halcion 0,125 mg ja 0,25 mg tabl. sekä Dumozolam 0,2 mg resoribl. jakelun ja myynnin. Apteekkimyynnissä sallitaan ainoastaan 10 tabletin pakkauskoko. Triatsolaamia suositellaan määrättäväksi ainoastaan tilapäiseen, lyhytaikaiseen ja toimintakykyä haittaavaan unettomuuteen, joka ilmenee ensisijaisesti nukahtamisvaikeuksina.

Unilääketyöryhmän suositukset

Sosiaali- ja terveyshallituksen unilääketyöryhmä on arvioinut Suomessa kaupan olevien unilääkevalmisteiden tuoteinformaatiota sekä niiden määräämisen ja käytön asianmukaisuutta. Työryhmä on tarkastellut käytössä olevaa unilääkevalikoimaa kokonaisuudessaan ja arvioinut kunkin valmisteen tuoteinformaation (esitetekstin) sisällön ja siihen tarvittavat muutokset. Arvioinnissa on otettu huomioon myös väliaikaisessa myyntikiellossa olleet triatsolaamivalmisteet. Unilääkevalmisteiden tuoteinformaatiota koskevat muutosehdotuksensa työryhmä on esittänyt sosiaali- ja terveyshallituksen lääkelautakunnalle, joka yhdessä sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosaston kanssa hoitaa revidointityön valmistekohtaisesti. Uudistetut valmistekohtaiset esitetekstit ilmestyvät vuoden 1994 Pharmaca Fennicassa.

Luuytimenluovuttajarekisteri lisää hoitomahdollisuuksia

Luuytimensiirto on jo vuosia ollut vakiintunut hoitomuoto monien veritautien hoidossa. Maailmassa on tehty lähes 50 000 luuytimensiirtoa toiselta ihmiseltä, niistä Suomessa yli 300. Kudostyypiltään sopiva sukulaisluovuttaja löytyy vain noin kolmasosalle potilaista. Siksi muita luovuttajaehdokkaita on kerätty rekistereihin, joissain maissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina rekisteröityjen luovuttajien määrä on kasvanut niin suureksi, että muilta kuin perheenjäseniltä tehdyt luuytimensiirrot ovat yleistyneet merkittävästi. Suomeen viime vuonna perustettuun luuytimenluovuttajarekisteriin on tähän mennessä ilmoittautunut 2 500 luovuttajaehdokasta. Kotimainen rekisteri lisää sopivan luovuttajan löytymisen todennäköisyyttä.

Saija Koskimies Tapani Ruutu

Psykiatriseen sairaalaan vai avohoitoon - tutkimus yleissairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista

Psykiatriseen sairaalahoitoon lähettäminen on tärkeä hoitopäätös. Yleissairaaloissa, joihin nykyisin hakeutuu yhä enemmän myös mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita, ratkaisu tehdään psykiatrin konsultaation jälkeen. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista tehdyn selvityksen mukaan valinta psykiatriseen sairaalahoitoon tai avohoitoon lähettämisen välillä tehdään ensi sijassa kliinisin perustein, joskin päätöksentekoon vaikuttaa myös potilaan sosiaalinen tilanne. Somaattisten ja psykiatristen diagnoosien jakaumassa ei sairaalahoitoon ja avohoitoon lähetetyillä ollut merkittävää eroa. Sen sijaan psykiatriseen sairaalahoitoon lähetetyillä potilailla oli heikompi psykososiaalinen toimintataso kuin avohoitoon lähetetyillä. Sairaalahoitoon lähetetyt olivat myös keskimäärin vanhempia, useammin naimattomia ja harvemmin mukana työelämässä.

Heimo Viinamäki Leo Niskanen Juha Haatainen Maija Purhonen Paula Ollonen Matti Pitkänen Kyösti Väänänen Johannes Lehtonen

Ympäristöterveydenhuollon erikoistumiskoulutus alkaa

Ympäristöterveydenhuollon suppean erikoisalan koulutus aloitetaan Tampereen ja Kuopion yliopistoissa. Koulutusvaatimukset on hyväksytty, mutta koulutuksen alkuvaiheessa joudutaan käytännön ja teoriapalvelun jaksoja hyväksymään tapauskohtaisesti. Teoreettinen koulutus pyritään järjestämään eri tahojen yhteistyönä olemassa olevaa koulutusta ja tietämystä hyödyntäen. Käytännön koulutusvirkojen puute koetaan ongelmaksi.

Antti Pönkä Pirkko Hervonen Mauri Isokoski

Tekniikan mahdollisuudet - ota osaa ideakilpailuun

Uusia teknologioita kehitellään koko ajan. VTT:n Sairaalatekniikan laboratoriossa Tampereella, esimerkiksi, pohditaan paraikaa, miten vastata väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Työn alla ovat mm. entistä paremmat, "älykkäät" potilasvalvonnan hälytysjärjestelmät sekä lääkärin ja potilaan aikaa ja vaivaa säästävä tiedon - vaikkapa röntgenkuvien - siirtojärjestelmän kehittäminen.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 15.1.93 käsiteltiin mm. seuraavia asioita: