Periytyvän paksusuolen syövän molekyyli-geneettinen tausta paljastui

Jo 90 vuotta on tiedetty, että paksusuolen syöpää esiintyy poikkeuksellisen usein suvuittain. Tällaisissa suvuissa esiintyy myös tavallista enemmän muita vatsan alueen kasvamia, erityisesti kohdun runko-osan syöpää. Syndroomaan ei liity polypoosia. Syöpään sairastuneet ovat melko nuoria, keskimäärin n. 40-vuotiaita. Sukupuita tarkastelemalla on aiemmin päädytty siihen, että sairastumisalttiuden takana saattaa olla autosomissa vallitsevasti periytyvä geeni. Tarkempaa tietoa syöpätaipumuksen taustasta ei kuitenkaan ole ollut.

Lauri Antti Aaltonen

Työnantaja maksamaan korvauksia loppuunpalaneelle työntekijälle

Oikeus on määrännyt Englannissa työnantajan maksamaan korvauksia työntekijälleen, joka oli liian suuren työtaakan alla palanut loppuun ja joutunut jäämään ennenaikaiselle eläkkeelle. Kyseessä on ennakkotapaus, ja useita vastaavanlaisia oikeusjuttuja lienee tulossa; Englannin lääkäriliitto on jo saanut useita yhteydenottoja uupuneilta sairaalalääkäreiltä. Tapauksesta kertoi British Medical Journal.

Asikloviiri helpottaa vesirokon oireita

Vesirokon oireita voidaan vähentää ja taudin kestoa lyhentää asikloviirin avulla. Tavallisesti vesirokkoihottuma kestää hoitamattomana reilun viikon, asikloviirilla kestoa voidaan lyhentää 25-30 prosenttia. Lääkehoidon ansiosta kuumeiluaika lyhenee ja kutina vähenee. Paras mahdollinen hyöty lääkkeestä saadaan, kun lääkitys aloitetaan heti taudin toteamisen jälkeen.

Vanhusten suun tila huolestuttava

Suomen hammaslääkärit ovat huolestuneita vanhenevan väestön suun terveydentilasta. Proteeseja käyttävistä 65-vuotiaista huomattava osa ei ole tarkastuttanut suunsa terveyttä kymmeneen vuoteen. 75 %:lla niistä oululaisista 65-vuotiaista, joilla vielä on hampaita suussaan, on pitkälle edenneitä iensairauksia. Helsingissäkin tulehduspesäkkeitä on lähes puolella niistä vanhuksista, joilla vielä on hampaita.

Vain joka kolmas masennuspotilas on hoidossa

Depressio on suomalaisilla yhtä yleinen, mutta ei yleisempi kuin muiden teollisuusmaiden väestössä. Kliinisesti merkittävän depression esiintyvyysluvut vaihtelevat tutkimuksissa miehillä 2,0 %:sta 5,5 %:iin ja naisilla 6,0 %:sta 11,1 %:iin; keskiarvo kaikista on 6,0 %. Ilmaantuvuustutkimusten perusteella vuosittain 1-2 % aikuisväestöstä sairastuu depressioon. Kliinisesti merkittävään depressioon sairastuu elämänsä aikana noin viidesosa ihmisistä. Naiset sairastuvat masennukseen useammin kuin miehet - elinikäinen riski on naisilla lähes kaksinkertainen. Depression epidemiologiaa selvitti tutkimusprofessori Ville Lehtinen Suomen Akatemian ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin marraskuun lopulla järjestämässä konsensuskokouksessa, jossa käsiteltiin depression tunnistamista ja hoitoa.

Teknologian arviointiyksikkö STAKESiin

Useissa mietinnöissä ja julkilausumissa - viimeksi priorisointiryhmän raportissa - tärkeäksi todettu terveydenhuollon teknologian arvioinnin kansallisen organisaation perustaminen on liikahtanut eteenpäin. Ensi vuoden alusta STAKESissa aloittaa projektiluonteinen teknologian arviointiyksikkö. Yksikön johtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori, dosentti Pekka Karp. Hänen apunaan toimii kehittämispäällikkö, FK Virpi Räisänen. Lisäksi yksikköön tuovat terveystaloustieteen ja terveydenhuollon asiantuntemusta apulaisprofessori, VTT Harri Sintonen ja ylilääkäri, dosentti Martti Kekomäki.

Säteilyloma säilyy ennallaan

Nykyisen säteilylomakäytännön kahdeksi vuodeksi vakiinnuttava uusi asetus tuli voimaan joulukuun alusta. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa ns. säteilytyötä tekevälle on annettava normaalin vuosiloman lisäksi lomaa yksi arkipäivä jokaista kuukautta kohden, jonka hän on vähintään kuuden kuukauden ajan ollut säteilytyössä. Säteilylomaoikeus säilyy niissä tehtävissä, joihin se on tänä vuonna tosiasiallisesti liittynyt. Myös niihin rinnastettaviin uusiin tehtäviin voidaan myöntää lomaoikeus.

Epäilyjä on, näyttöä ei Silmätipoilla huumattuja etsitään kiivaasti

Mitä tehdä, kun ihmisiä ilmiselvästi huumataan silmätipoilla, mutta näyttöä ei tahdo löytyä? Tätä mietitään Kansanterveyslaitoksella. Valvotun kokeen järjestämistä harkitaan jo.

Psykiatrian opetuksen sisältö lääketieteen peruskoulutuksessa

Psykiatrian perusopetusta lääkärikoulutuksessa on pyritty parantamaan keskittymällä oleellisiin opetusteemoihin. Oulun yliopiston psykiatrian klinikan opettajat laativat 42 tärkeän opetusteeman luettelon. Psykiatrian kurssin loppuvaiheen opiskelijat, heidän opettajansa sekä kokeneet terveyskeskuslääkärit arvioivat näiden opetusteemojen tarpeellisuutta. Kaikki ryhmät pitivät välttämättöminä opetusteemoina akuuttipotilaiden ensiapua ja oikeaa porrastusta, tahdosta riippumatonta hoitoa, psyykenlääkkeiden käyttöä sekä potilaan arvioinnin periaatteita. Yleistä tautioppia, diagnostiikka ja hoitoa pidettiin tarpeellisina opetusteemoina. Opettajat pitivät haastattelutaitojen, potilas-lääkärisuhdeopetuksen, porrastuksen ja psykoterapiataitojen opettamista tärkeämpänä kuin opiskelijat ja terveyskeskuslääkärit.

Matti Isohanni, Ari Kauppila, Helinä Hakko, Heikki Vatjus, Pekka Larivaara, Ilkka Winblad, Pentti Nieminen

Psykiatrisen hoidon porrastus

Psykiatrisen hoidon porrastuksesta ei ole olemassa kattavia valtakunnallisia suosituksia. Erikoissairaanhoidon toimintojen jo tapahtunut supistuminen edellyttää perusterveydenhuollon henkilökunnalta mielenterveysongelmiin liittyvää kiinnostusta ja osaamista. Psykiatrinen hoito edellyttää potilaan perusteellista tutkimusta, jonka perusteella muotoillaan hoito-ongelma. Psykiatriseen diagnoosiin pohjaavaa porrastusta paremmin saattaisi toimia malli, jossa hoitopaikan valinta perustuu potilaan psykososiaaliseen toimintakykyyn ja hoitopaikan mahdollisuuksiin auttaa potilaan ahdistuneisuuden ja muiden oireiden sitomisessa ja hoitamisessa.

Heimo Viinamäki, Kyösti Väänänen