Laillistetut lääkärit

Minna Elina Bäcklund, Pirjo Helinä Isohanni, Katariina Marjatta Laitila, Terhi Susanna Liitsola, Leena Johanna Palmroth, Jaana Hannele Pouta, Tuula Irene Rastas, Riku Miikka Rissanen, Meir Joram Wardi

Erikoislääkärin oikeudet

Päivi Anneli Annila, anestesiologia; Raimo Kaarle Hemminki Arpo, psykiatria; Erkki Juhani Järvinen, yleislääketiede; Sirkka Annikki Keikkala, hallinnon pätevyys; Jarmo Johannes Koski, yleislääketiede; Terhi Annikki Tanner, yleislääketiede

Suppeat erikoisalat

Merja Irmeli Möttönen, lasten hematologia (lastentaudit); Sauli Veli Varjonen, ortopedia ja traumatologia (kirurgia).

Väitelleitä

LL (vast.), naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Henrik Rosendahl, Ultrasound Screening in Pregnancy. Efficiency of Antenatal Detection of Small for Gestational Age Fetuses and Congenital Anomalies (synnytysoppi/perinatologia), Tampereen yliopisto.

Kuolleita

Reijo Harto Antamo Holmström, Anja Marja Leena Juntti, Aaro Reima Kampman, Seppo Ilmari Kuha, Taisto Toivo Kalevi Kukkohovi, Seppo Juhani Laitinen, Lahja Linnea Liukkonen, Marja Kulta Tellervo Ohma, Osmo Antero Salo, Tapio Vaalasti, Tapio Kaarlo Kalervo Valkeakari.

10.2.1993 Priorisointi - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia?

Keskustelu terveyspalveluiden priorisoinnista on saanut lisävauhtia kansantalouden tilan huononemisen myötä. Julkisuudessa on esitelty amerikkalaista Oregonin mallia sekä norjalaisten ja ruotsalaisten ehdotuksia. Ruotsin Lääkäriliitto on julkistanut hiljan keskustelumuistionsa aiheesta. Myös Suomessa julkinen sana on herännyt ja nyttemmin STAKES on ryhtynyt selvittelemään kysymystä.

10.2.1993 Fler frågor än svar i prioriteringsdebatten

Diskussionerna kring prioritering av hälso- och sjukvårdstjänster har tagit ytterligare fart efter hand som det ekonomiska läget försämrats. I offentligheten har den amerikanska Oregonmodellen samt förslag från Norge och Sverige redovisats. Sveriges läkarförbund presenterade nyligen en diskussionspromemoria i saken. Även i Finland har den offentliga sektorn börjat engagera sig i debatten och frågan utreds som bäst av STAKES, social- och hälsovårdens forsknings- och utvecklingscentral.

Liuotushoito tänään

Liuotushoito on vakiinnuttanut asemansa hoitomuotona, joka vähentää kuolleisuutta akuuttiin sydäninfarktiin. Akuutissa sydäninfarktissa hoito pitää aloittaa mahdollisimman pikaisesti: mieluiten silloin, kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa. Liuotushoito pelastaa potilaan hengen myös hemodynaamiseen katastrofiin johtaneessa keuhkoemboliassa, mutta muuten sen kuolleisuutta vähentävää tehoa keuhkoemboliassa ei ole vakuuttavasti osoitettu. Keuhkoemboliaa kannattaa hoitaa liuotushoidolla, jos yli puolet keuhkoverenkierrosta on vioittunut tai keuhkoembolia muuten uhkaa potilaan hemodynamiikkaa. Raajojen syvien laskimoiden tukoksissa liuotushoidon merkityksestä on ristiriitaisia käsityksiä. Sitä voi käyttää, jos on kyse proksimaalisesta suuresta trombista, joka on johtanut laskimoiden selvään vajaatoimintaan. Liuotushoito ei ole tällä hetkellä iskeemisen aivohalvauksen käypä hoito, mutta tilanne saattaa muuttua, kun käynnissä olevien satunnaistettujen tutkimusten tulokset valmistuvat.

Kari Pietilä

Farmakologisia ja kliinisiä näkökohtia uusista depressiolääkkeistä

Serotoniinia, noradrenaliinia ja usein myös dopamiinia pidetään keskeisinä välittäjäaineina mielialahäiriöiden patofysiologiassa. Siksi masennustilan hoidossa ovat nousseet huomion keskipisteiksi lääkkeet, joilla on mahdollisimman spesifinen vaikutus näihin monoamineihin. Muutaman viime vuoden aikana on Suomessa rekisteröity neljä selektiivisesti serotoniinin takaisinottoa estävää lääkeainetta ja yksi uudentyyppinen MAO-estäjä. Tähänastisen kokemuksen perusteella ne vaikuttavat teholtaan trisyklisten masennuslääkkeiden veroisilta. Ne eivät aiheuta senkaltaisia sivuvaikutuksia kuin vanhat lääkkeet ja ovat myrkytystilanteessa selvästi turvallisempia. Uusien lääkkeiden varjopuolena on kuitenkin kallis hinta.

Esa Leinonen Erkka Syvälahti

Vanhusten diabeteksen hoidon erityispiirteet

Mitä vanhemmasta potilaasta on kyse, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota diabeteksen aiheuttamiin komplikaatioihin, muihin samanaikaisiin sairauksiin sekä potilaan kokonaistilanteeseen. Ikääntyneiden potilaiden stressinsietokyky on heikentynyt psyykkisten ja fyysisten reservien vähenemisen vuoksi. Hallitsematon hyperglykemia aiheuttaa oireita ja altistaa vanhuksen komplikaatioille. Sen vuoksi hyperglykemian ja erityisesti oireisen hyperglykemian hallinta on perusteltua. Käytännössä hoito ja sen oppiminen voi joskus olla vanhukselle ylivoimaista. Hoito edellyttää useiden eri asiantuntijoiden kiinteää ryhmätyöskentelyä.

Onni Siitonen