78828 osumaa

Potilaiden aggressiot suljetulla kuntoutusosastolla

Kupittaan sairaalassa selvitettiin seurantatutkimuksella suljetun pitkäaikaisosaston potilaiden aggressiivista käyttäytymistä. Aggressiot näkyivät selvästi osaston arkipäivässä, ja ne ilmentyivät toiseen henkilöön kohdistuvana uhkailuna ja lievänä fyysisenä väkivaltana. Aggressiivisen käyttäytymisen määrä vaihteli ja yksilölliset erot olivat suuria. Merkittävä osa väkivaltaisuudesta liittyi potilaan psykoottiseen oireiluun. Seurannan aikana henkilökunnan suhtautumistapa muuttui siten, että potilaan eristämiseen ei ryhdytty yhtä helposti ja eristysten kesto lyheni. Tämä ei johtanut merkittävään väkivallan lisääntymiseen. Seuranta on omaksuttu yhdeksi hoidon apukeinoksi.

Lasse Niskanen, Pentti Tuimala, Hannu Kallioniemi

Insuliiniresistenssi - epidemiologiasta molekyylibiologiaan

Insuliiniresistenssi on kiistatta yksi tämän hetken keskeisimmistä tutkimuskohteista ja sen tutkimus edistyy nopeasti. Mikäli insuliiniresistenssin molekulaarinen perusta pystytään selvittämään, saadaan varmasti olennaista tietoa kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti tärkeiden tautien etiologiasta. Tällaisia tauteja ovat ennen muuta aikuistyypin diabetes, eräät lipidihäiriöt sekä essentielli hypertonia. Lähivuosien tutkimukset selvittävät, kuinka suuri osuus insuliiniresistenssillä on näiden tautien synnyssä.

Markku Laakso

Simvastatiini hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä

Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa (Multicenter Anti-Atheroma Study = MAAS) annettiin 381 sepelvaltimotautipotilaalle, joilla seerumin kokonaiskolesteroli oli 5,5-8,0 ja triglyseridipitoisuus alle 4,0 mmol/l ja joilla ei ollut diabetesta, sokkona joko lumelääkettä tai 20 mg simvastatiinia päivässä neljän vuoden ajan. Koronaariangiografia tehtiin ennen lääketutkimuksen alkua sekä 2 ja 4 vuotta myöhemmin.

Dyslipidemia yhteydessä Alzheimerin tautiin

Kuopiolais-oululaisena yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin apolipoproteiini E:n eri fenotyypit ovat yhteydessä Alzheimerin tautiin. Tätä yhteyttä on osattu epäillä jo muutamia vuosia, sillä valikoiduissa populaatioissa on osoitettu yhteys apolipoproteiini E:n e4-alleelin esiintyvyyden ja tuon dementoivan sairauden välillä. Kuopion maan mainio kokemus populaatiotutkimusten toteuttamisessa tuli nyt hedelmälliseen käyttöön, kun haluttiin selvittää, toteutuuko apolipo E:n ja Alzheimerin yhteys myös väestötasolla.

Amiodaronia vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Amiodaroni ei kuulu ihan jokapäiväiseen lääkerasenaaliin, sillä sen käyttö kuuluu lähinnä kardiologien alan ammattitaitoon. Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy varsin suuri äkkikuoleman vaara, mikä puolestaan johtuu suurelta osin kohtalokkaista rytmihäiriöistä - juuri niistä, joihin amiodaroni tepsii. Varovaisuus amiodaronia kohtaan johtuu sen monimuotoisista sivuvaikutuksista, jotka ovat pääosin annoksesta riippuvia. Koska on aiemmin nähty lääkkeen tehoavan tavanomaista pienemmilläkin annoksilla, tehtiin Argentiinassa laaja monikeskustutkimus, jossa annettiin pieniannoksista amiodaronia vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille.

Bentso(a)pyreenin sitoutuminen DNA:han ja hemoglobiiniin yksilöllisen syöpäherkkyyden mittarina

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) on kaikessa savussa ja noessa. Bentso(a)pyreeni (BP) on parhaiten tunnettu PAH:n syöpää aiheuttavista yhdisteistä. BP:n, kuten useimpien kemiallisten aineiden, karsinogeenisyys perustuu metaboliseen aktivaatioon pääasiassa sytokromi P450 mono-oksygenaasin välityksellä. BP metaboloidaan elimistössä tuotteiksi, jotka voivat sitoutua elimistön makromolekyyleihin, kuten DNA:han ja proteiineihin, eli muodostaa addukteja. Tämän hetkisen käsityksen mukaan bentso(a)pyreeni-diolepoksidin (BPDE) kovalenttinen sitoutuminen DNA:han aloittaa BP:n syöpään johtavan tapahtumaketjun. Syntynyt DNA-vaurio voi johtaa syövän synnyn kannalta tärkeiden geenien mutaatioihin ja täten solun muuttumiseen pahanlaatuiseksi. Näin ollen BPDE-DNA-adduktien määrä saattaa korreloida paitsi yksilöiden kykyyn metaboloida BP:ä, myös heidän riskiinsä sairastua syöpään.

Nina Maria Bjelogrlic

Säästävä kirurgia lanneselän välilevytyräpotilaiden hoidossa

Selkäsairaudet ovat Suomessa merkittävä terveydellinen haitta ja kansantaloudellinen ongelma. Nykyisin arvioidaan joka viidennellä työikäisellä suomalaisella olevan selkävaivoja ja iskiaskivuista kärsii noin 5 %. Selkävaivat aiheuttavat työkyvyttömyyttä noin 15 %:lle kaikista työikäisistä, ja selkäsairauksien vuoksi myönnettyjen sairaseläkkeiden määrä kolminkertaistui maassamme vuosien 1970 ja 1985 välillä. Iskiasoireen tavallisin syy on lanneselän välilevytyrä. Vaikka ainoastaan noin 10 % iskiaspotilaista tarvitsee kirurgista hoitoa, ovat välilevytyrätaudin aiheuttamat kustannukset ja sairaalapaikkojen tarve huomattavat.

Esa Kotilainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat