Pneumonian diagnostiikka ja hoitokäytäntö keskussairaalassa

Mikkelin keskussairaalassa 1987-88 hoidettujen pneumoniapotilaiden sairauskertomuksista selvitettiin muiden kuin sairaalassa saatujen pneumonioiden diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöä. Taudin etiologia selvisi vain 19 %:lta potilaista, ja laajoista diagnostisista tutkimuksista näyttää vain harvoin olevan hyötyä, kun tällaisten pneumonioiden hoitoa toteutetaan. Vain 48 % potilaista hoidettiin penisilliinillä, sen sijaan kefalosporiinien käyttö osoittautui varsin yleiseksi ja tehokkaaksi. Antibioottien valintaan ja laboratoriokäytäntöön kannattaa kiinnittää huomiota jo kustannustenkin takia. Yli puolella potilaista todettiin olleen jokin keuhkokuumeelle altistava tekijä, johon olisi voitu vaikuttaa ennalta.

Jouni Silvennoinen Robert Paul Kimmo Porkka Seppo Utriainen Risto Valta Leo Tarssanen

Seerumin kolesterolin vähentäminen ja väkivaltaiset kuolemat eivät liity yhteen

Väitteet seerumin kolesterolia vähentävän hoidon aiheuttamasta itsemurha- ja onnettomuusriskistä on kriittisissä tarkasteluissa todettu perusteettomiksi. Ongelmana on, miten korjata kohu-uutisten aiheuttamat väärät käsitykset, kun oikaiseva tieto on huomioarvoltaan heikompana jäänyt uutismarkkinoilla katveeseen. Monet hyperkolesterolemiapotilaat ovat huolissaan kyselleet hoidon turvallisuudesta, ja jotkut ovat luopuneetkin asianmukaisesta hoidosta.

Matti J. Tikkanen M. Heikki Frick

Maahanmuuttajien rokotukset

Suomeen tulevilla kiintiöpakolaisilla, myönteisen päätöksen saaneilla turvapaikan hakijoilla ja maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikkaa hakevat lapset ohjataan rokotusohjelman piiriin jo ennen kuin hakemuksesta on annettu päätös. Jos maahantulija ei tiedä, mitä rokotuksia hän on aikaisemmin saanut, tai jos on syytä epäillä hänen saamiensa rokotteiden suojatehoa, on ainakin perussuoja varmistettava.

Hanna Nohynek Hannu Kyrönseppä Juhani Eskola

Työperäiset allergiat vähenivät hieman vuonna 1991

Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 8 828 ammattitautia vuonna 1991. Näistä 1 314 oli allergisia. Allergisia hengityselintauteja (allerginen alveoliitti, astma, allerginen nuha) oli 756 ja allergisia ihotauteja (allerginen kosketusihottuma, proteiinikontaktidermatiitti, kosketusurtikaria) 558. Allergisen alveoliitin aiheutti lähes yksinomaan homesienipöly. Astman ja allergisen nuhan aiheutti tavallisesti lehmän hilse ja jauhopöly, kemiallisista aineista yleisimmät aiheuttajat olivat isosyanaatit. Allergisen kosketusihottuman aiheuttivat kumikemikaalit, metallit sekä muovikemikaalit. Kosketusurtikarian ja proteiinikosketusihottuman yleisimmät aiheuttajat olivat lehmän epiteeli ja luonnonkumi (lateksi). Työperäiset allergiat yleistyivät vuosina 1987-1990, mutta vähenivät hieman vuonna 1991. Lääkärien tulisi muistaa, että laki velvoittaa tekemään ilmoituksen ammattitaudista.

Lasse Kanerva Riitta Jolanki Jouni Toikkanen

Rumaa rautaa

Lihaksensisäinen rautalääkitys on ongelmallista. Kuvaamme potilastapauksen, jossa lihakseen annettava rautalääke värjäsi lantioseudun ihoon suuret, mustanruskeat läiskät. Valmistajan alkuperäinen injektio-ohje puuttuu lääkkeen suomalaisesta pakkauksesta. Lihaksensisäisen injektion toteuttamisessa voisi yleisemminkin olla pohtimisen sijaa. Suomalaisen nykykäytännön mukaisesti annettujen injektioiden jäljiltä naispotilaan esteettisesti surulliset rautaläiskät ovat säilyneet kohta kaksi vuotta.

Raimo Suhonen Markku Helle

Vesikauhu Suomessa 1988-89

Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tutkijat raportoivat skandinaavisessa alan lehdessä yhteenvedon viime vuosikymmenen lopun vesikauhuepidemiasta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Cave! Ei propofolia pikkulapsille

Oxfordilaispediatrit raportoivat huolestuneina viiden pikkulapsen kuolemantapaukset, joihin he epäilevät olleen osasyynä propofolin. Lapset olivat iältään 35 kk, 16 kk, 22 kk, 1 kk ja 6 vuotta ja kaikki tarvitsivat teho- ja respiraattorihoitoa ylähengitystietulehduksen aiheuttaman hengitysvajauksen hoitoon. Vastaavaa hoitoa on kyseisessä sairaalassa viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana tarvinnut 79 lasta, mutta vain nämä viisi lasta kuolivat. Yhteistä näille lapsille ja erotuksena aiemmille oli, että kaikki saivat sedaation ylläpitämiseen propofoli-infuusiota, joka on vallannut alaa aikuisten tehohoidossa. Infuusionopeus oli verraten suuri, 7,5-10 mg/kg tunnissa, mikä ylittää aikuisten suositusrajat (ad 4 mg/kg/t). Kirjoittajat pitävätkin suurta annosnopeutta osasyynä siihen, että lapsille kehittyi metabolinen asidoosi, joka ei reagoinut hoitoon. Todennäköisesti sen aiheutti propofoli-infuusion mukana tuleva suuri lipidimäärä, jota maksa ei kykene metaboloimaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lämpimiä tunteita

Nature-lehden tieteispakinoitsija Daedalus pohtii ihmisten ambivalenttia suhtautumista lämpöenergiaan. Useimmathan kuluttavat runsaasti jouleja (aiemmin kaloreita) fossiilisten polttoaineiden muodossa, mutta pelkäävät niitä ruoassa. Tämä ristiriita voitaisiin välttää tuottamalla lämpöä lisää aineenvaihdunnan kautta. Ikävä kyllä, ihmiskeho lisää lämmöntuotan- toaan vain vasteeksi kovin epämiellyttäviin ärsykkeisiin, kuten infektioihin ja liikuntaan. Laihialainen sairaalalämmitysjärjestelmä, jossa kuumepotilasta siirretään huoneesta toiseen, ei siis näytä toimivalta laajemmissa puitteissa. Daedalus kiinnittää huomiota seikkaan, että alkoholi laajentaa ihon verisuonia ja saa aikaan lämmöntunteen. Se aiheuttaa lämmönhukkaa ja sisäiset energiavarat saattavat loppua nopeasti, joten Pyhä Bernhardt konjakkitynnyreineen voi olla vaaraksi lumessatarpojalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Taskulämmin lidokaiini puree parhaiten

Hammaslääkärit kuulemma ovat ottaneet tavaksi lämmittää paikallispuudutteen ennen infiltraatiota, koska kokemusperäisesti tämä vähentää puuduttamisen aiheuttamaa kipua. Muutkin hajaraportit ovat puhuneet samaa kieltä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Patogeeninen Mycoplasma penetrans HIV-potilailla

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on tehnyt kovasti työtä selvittääkseen mykoplasmojen osuutta aidsin kehittymisessä. Ollaan nimittäin ajateltu, että jokin muu mikrobi myötävaikuttaisi HIV-infektion muuttuessa aidsiksi. Pari vuotta sitten samainen tutkijaryhmä löysi aids-potilaiden virtsasta omituisen mykoplasmalajin, jolla on erityinen tarttumiskärki. Toisin kuin muut, lähinnä kommensaaleiksi laskettavat mykoplasmalajit, tämän Mycoplasma penetrans -bakteerin on havaittu aiheuttavan seroresponssin aids-potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors