Luentopalkkiosuositus 1993

Milloin viranomaisten taholta ei ole ennalta vahvistettu tai muuten työnantajan kanssa sovittu luentopalkkioista, suosittelee SLL käytettäväksi seuraavaa Akavan luentopalkkiosuositusta:

Hyperglykemia ei liitykään aivohalvauskuolleisuuteen

Jotkut tähänastiset tutkimukset ovat päätyneet siihen, että hyper-glykemia sellaisenaan vaikuttaa epäedullisesti aivohalvauspotilaan ennusteeseen, mistä on pääteltävä, että akuutin vaiheen hyperglykemiat tulisi näillä potilailla hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta, tuntien aivojen aineenvaihdunnallisen glukoosintarpeen, voisi kuvitella liian aktiivisen glukoositason laskun olevan jopa haitaksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ACE-estäjät tutkimusten valokeilassa

New England Journal of Medicine -lehden samassa numerossa julkaistiin kolme suurta ACE-estäjätutkimusta. SAVE-tutkimuksessa oli mukana yli 2 200 infarktin sairastanutta potilasta, joille annettiin lumelääkettä tai kaptopriilia kasvavina annoksina (maksimissaan 50 mg x 3) ja haluttiin selvittää, missä määrin ACE-estäjä vaikutti sydänkuolleisuuteen siinä vaiheessa, kun sydänlihasseinämä hakee uutta muotoaan (remodelling) infarktin jälkeen (3-16 vrk akuutista vaiheesta). CONSENSUS II -tutkimuksessa puolestaan annettiin enalapriilia tai lumelääkettä vuorokauden kuluessa infarktin alusta saman asian selvittämiseksi: voidaanko ACE-estäjällä vähentää epäedullista sydämen uudelleenmuovautumista? Tässä pohjoismaisessa tutkimuksessa oli mukana mm. 17 suomalaista sairaalaa, kussakin 1-131 potilasta; kaik- kiaan oli mukana 6 090 potilasta. Kolmas suuri ACE-tutkimus, SOLVD, halusi selvittää voidaanko enalapriililla vaikuttaa kliinisesti terveen mutta sydämeltään vajaatoiminnan rajoilla olevan henkilön sydänsairastavuuteen, kuolleisuuteen ja sairaalapalvelujen käyttöön. Tässä tutkimuksessa oli mukana yli 4 200 potilasta ja tabletteina nautitun enalapriilin annos vaihteli välillä 2,5-20 mg vuorokaudessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Fluorokinoloneille resistentit kampylobakteerit

Espanjalainen kollega Mallorcalla on seurannut ripulipatogeenien fluorokinoloniresistenssin kehittymistä alueellaan usean vuoden ajan. Salmonellat ovat pysyneet varsin herkkinä siprofloksasiinille; 1986-91 hän löysi vain kaksi resistenttiä bakteeria yhteensä 2 043 tutkitusta (0,1 %).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kissan raapimasta salpingiitti

37-vuotias nainen (G2P1, yksi abortti) tuli vastaanotolle pari päivää jatkuneiden oikeanpuolisten alavatsakipujen takia. Kivut säteilivät selkään ja epigastriumiin. Kuukautiset olivat päättyneet kuusi päivää ennen vastaanotolle tuloa. Sukupuolitauteja ei potilaalla ollut ollut eikä hän käyttänyt kierukkaa. Koituksia hänellä ei ollut kymmeneen vuoteen miehensä sotainvaliditeetin takia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kissanraapimataudin etiologia

Kissanraapimataudin etiologia on kuvattu avoimeksi vielä pari vuotta sitten painetussa infektiotautien oppikirjassa. Tauti on yleinen lymfadenopatian aiheuttaja lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Primaarileesio tulee raapiman kohdalle 3-10 päivän kuluessa. Imusuoniston oireet alkavat yleensä parin viikon kuluessa raapimisesta. Krooninen regionaarinen lymfadenopatia voi olla varsin mahtavakin katsella, mutta potilas siitä huolimatta voi yleensä hyvin. Kolmasosalla on kuumetta ja neljäsosalla pahoinvointia. Diagnoosissa voidaan käyttää apuna ihotestiä, jota ei kuitenkaan ole kaupallisesti saatavana. Lääkitystä ei tautiin toistaiseksi tiedetä. Tauti paranee parin kuukauden aikana itsestään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Misoprostoli

Misoprostoli (Cytotec(R), Searle) sai hiljattain myyntiluvan Suomessa. Sitä käytetään mahahaavan hoitoon ja erityisesti ehkäisemään ventrikkeliulkuksen syntyä pitkäaikaisen tulehduskipulääkityksen yhteydessä. Rakenteeltaan misoprostoli on prostaglandiini E1:n synteettinen analogi.

Pirkko Paakkari

Työterveyshuollon kattavuus, järjestämistapa ja lääkärissäkäynnit Suomessa 1991

Valtakunnallinen haastattelututkimus osoitti, että työikäisestä väestöstä yrittäjien työterveyshuolto on edelleen heikoimmin järjestetty. Sen sijaan aiempi havainto, että työterveyshuoltoon kuuluminen lisäisi terveyspalvelujen käyttöä, ei tässä tutkimuksessa saanut vahvistusta. Työssä käyvä väestö näyttää käyttävän työterveyshuollon palveluja terveyskeskuspalvelujen sijasta. Tämä on myös otettava huomioon suunniteltaessa väestövastuista perusterveydenhuoltoa.

Veijo Notkola Kaj Husman Eila Kankaanpää Marjatta Peurala Kimmo Räsänen

Kuka meitä arvostaa?

Lääkärinammatti on perinteisesti ollut arvostettu, ja edelleenkin se sijoittuu mielipidemittauksissa yhteiskunnallisen arvoasteikon alkupäähän. Nuori lääkäri 88 -tutkimuksessa kysyttiin lääkäreiden omia käsityksiä eri tahoilta saamastaan arvostuksesta. Vaikka nuoret lääkärit tunsivat esimerkiksi potilaiden sekä muun hoitohenkilöstön arvostavan heidän työtään, päätöksentekijöiden, tiedotusvälineiden ja jopa oman ammattiliiton suhtautuminen koettiin nihkeäksi. Koetussa ammatin arvostuksessa oli eroja myös sukupuolten sekä terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden välillä.

Esko Kumpusalo Liisa Neittaanmäki Kari Mattila Irma Virjo Santero Kujala Riitta Luhtala Manu Jääskeläinen Mauri Isokoski

Lääkäri sairastuu - milloin oikeuksia tulisi rajoittaa?

Laki lääkärintoimen harjoittamisesta antaa lääkäreiden ammatinharjoittamista valvoville viranomaisille, terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja lääninhallituksille, varsin laajat valtuudet selvittää lääkärin terveydentilaa ja tarvittaessa rajoittaa oikeuksia. Useimmiten kykenemättömyys lääkärintoimen

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila