75911 osumaa

Miten hyperkolesterolemia-potilaat pysyvät lääkehoidossa?

Kun Lipid Research Clinics -tutkimuksen (LRC) ja Helsinki Heart Studyn (HHS) tulokset aikanaan julkaistiin, olivat asiantuntijat sitä mieltä, että ns. lipidihypoteesi oli todistettu. Sepelvaltimotautia voidaan vähentää, kun seerumin kolesterolitasoa (LDL-kolesterolia) alennetaan. Suomessa annettiin v. 1988 Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän suositus hyperkolesterolemioiden ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikasta ja hoidosta aikuisilla, jota sopivasti täydensi Suomen Akatemian järjestämän konsensuskokouksen julkilausuma v. 1989. Nyttemmin on annettu uusi kansallinen, entistä laajemman taustajoukon yhteisen näkemyksen mukainen suositus.

Lehti 5: Keskustelua 5/1993 Kommentteja

Tuhopolttohimon taustatekijät - käsitteistö selkeytymässä

LL Pirkko Räsänen, VTM Reijo Hirvenoja ja LKT Erkki Väisänen kommentoivat tämän lehden numerossa 4/93 artikkeliamme "Tuhopolttohimon taustatekijät" (SLL 34/92). Olemme tarkoituksella jättäneet "pyromaanin" ja "tuhopolttajan" jyrkästi erottelematta, koska pyromania-käsite on kansainvälisesti epäselvä. Sitä paitsi sekä tilapäisesti tuhopolttoon syyllistyneillä että DSM III:n tarkoittamilla "pyromaaneilla" on tavattu keskenään samanlaisia biologisia löydöksiä, mm. aivoselkäydinnesteen 5HIAA-pitoisuuksissa. Lasten käytöshäiriöissä tulipalojen sytyttelyä esiintyy usein toistuvana oireena, ja osasta käytöshäiriöisiä kasvaa asosiaalisen persoonallisuuden omaavia aikuisia. Persoonallisuushäiriöitä, mm. asosiaalista, tavataan monilta vain yksittäiseen murhapolttoon syyllistyneiltä alkoholisteilta. Näillä seikoilla lienee sekä biologiaan että psykolo-giaan pohjaavia yhteyksiä. Taustatunteena on useiden tutkimusten mukaan tavallisimmin viha. Näin ollen ulospäin näkyvä käyttäytyminen olisi toisilla paremmin, toisilla huonommin suojamekanismien suodattamaa.

Lehti 5: Keskustelua 5/1993 Kommentteja

Turun lääketieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlavuosi

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Turun lääketieteellinen tiedekunta perustettiin. Perustamispäätös tehtiin sodan keskellä kesällä 1943, ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa saman vuoden syksyllä. Ensimmäisinä vuosina tiedekunnassa oli kolme professoria ja muutama kymmenen opiskelijaa. 50 toimintavuotensa aikana tiedekunta on kasvanut ja kehittynyt sekä materiaalisesti että laadullisesti siten, että se on nyt kansainväliset mitat täyttävä korkeimman opetuksen ja tutkimuksen ahjo. Opetusta ja tutkimusta on lääketieteen lisäksi hammaslääketieteen ja hoitotieteen aloilla. Opiskelijoita tiedekunnassa on tällä hetkellä noin 1 600, varsinaisia professoreita 40 ja muita opettajia yli 150. Tiedekunnassa on väitellyt sen historian aikana n. 700 tohtoria.

Lehti 5: Muu kirjoitus 5/1993 Kommentteja

Braunwaldin uudistettu painos ylittää odotukset

Eugene Braunwald kuuluu tämän hetken suurimpiin nimiin kardiologian alalla. Hän toimii sisätautiopin professorina Harvardissa, ja hänen johtamansa tutkijaryhmät julkaisevat uutterasti tuloksia kardiologian ajankohtaisista tutkimusaiheista. Hän johtaa myös sisätautiosastoa maineikkaassa Brigham and Women's Hospitalissa Bostonissa. Kun hänellä arvattavasti on myös lukemattomia asiantuntija- ja luottamustehtäviä, toimituskuntien ja komiteoiden jäsenyyksiä yms., täytyy ihaillen hämmästellä sitä perinpohjaisuutta, jolla hän on uudistanut oppikirjansa koko ilmeen tässä neljännessä laitoksessa.

Lehti 5: kirjallisuutta 5/1993 Kommentteja

Käytännönläheistä ensiapua pediatrian pulmiin

Taskuun mahtuva tietopaketti tavallisimpien ongelmatilanteiden varalle on jokaiselle lääkärille joskus osoittautunut kullan arvoiseksi. Oman erikoisalan perusoppikirjat ovat tähän tarkoitukseen liian jyhkeitä ja rakenteeltaan niin diagnoosikeskeisiä, ettei niistä ole nopeasti löydettävissä ensiapua ajankohtaisiin pulmiin. Tämän vuoksi useimmissa klinikoissa kiertää itse rakennettuja ohjeistoja, joista "talon tavat" uudelle apulaislääkärille sitten yleensä avautuvat.

Lehti 5: Muu kirjoitus 5/1993 Kommentteja

Carl von Linné ja lääketiede

Carl von Linné (1707-78, vuoteen 1757 Linnaeus) tunnetaan parhaiten luonnontieteilijänä, joka loi perustan kasvien ja eläinten tieteellisille nimistöille. Hänen kiinnostuksensa luonnontieteitä kohtaan oli herännyt jo kotona, sillä hänen isänsä harrasti puutarhanhoitoa ja harvinaisten kasvien keräämistä. Linné jatkoi muiden tehtäviensä ohella luonnontieteiden tutkimista koko elämänsä ajan. Hän oli perustamassa vuonna 1739 Ruotsin tiedeakatemiaa ja hän oli myös sen ensimmäinen esimies.

Lehti 5: pakina 5/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030