Suppeat erikoisalat

23.11.1992 Voitto Hannu Kotti, audiologia (kor-va-, nenä- ja kurkkutaudit).

Väitelleitä

LL Heikki Juha Pylkkänen, Naisten sairauspoissaolot toimistotyössä. Sairauspoissaolojen esiintymiseen vaikuttavat tekijät sairausvakuutustyössä vuosina 1966-72 ja 1984-88 (työpsykologia ja -sosiologia), Tampereen yliopisto. LL, sisätautien erikoislääkäri Jukka-Pekka Ojala, Drug treatment of primary hypercholesterolemia (type II hyperlipoproteinemia). With special reference to lovastatin, simvastatin, and gemfibrozil (lääketiede/sisätautioppi), Helsingin yliopisto. LL Antti Ensio Suokas, Brief intervention of heavy drinking in primary health care: Hämeenlinna study (kliininen alkoholitutkimus) Helsingin yliopisto. LL Raija Kiistala, Sweat secretion in normal and atopic skin (ihotaudit ja allergologia), Helsingin yliopisto. LL Markku Antero Mäkijärvi, High-resolution electro- and magnetocardiography in patients at risk of life-threatening arrhythmias (sisätaudit/kardiologia), Helsingin yliopisto. LL Tuula Katriina Nikkilä, Noncholesterol sterols and lipoproteins as indicators of liver damage in primary biliary cirrhosis (gastroenterologia), Helsingin yliopisto. LL Anne Marjatta Heikkilä, Beta-lactam antibiotics in pregnancy (Turun yliopisto).

20.12.1992 Huolenpito kollegasta

Vaikka lääkärit ovat terveydenhuollon varsinaisia asiantuntijoita, ei oman terveydentilan hoito näytä heiltä aina sujuvan. Lääkärit ovat tosin sairauslomilla selvästi vähemmän kuin työyhteisönsä muut jäsenet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heidän terveydentilansa olisi parempi kuin muiden, vaan pikemminkin kyse on haluttomuudesta hakeutua hoitoon. Lisäksi eräissä tapauksissa, mm. alkoholismia hoidettaessa, lääkärit ovat potilaina muita vaikeampia.

20.12.1992 Omsorgen om kollegan

Även om läkarna är experter på hälso- och sjukvård så har de tydligen inte lika lätt för att sköta sin egen hälsa. Läkare har visser-ligen klart färre sjukledigheter än andra i arbetslivet. Det betyder ändå inte att de skulle vara friskare än andra utan snarare är det fråga om en viss ovilja att söka vård. I vissa fall, t.ex. då det gäller alkoholism, är läkarna dessutom svårare patienter än genomsnittet.

20.12.1992 Lääkäri ja sotaveteraani

Lääkäriliitto julkaisi jokin vuosi sitten Lääkäri sodassa -nimisen kirjan, jota lääkärit ovat lukeneet kiitettävän ahkerasti. Useimmat kirjan kirjoittajista ovat rintamajoukoissa palvelleiden pataljoonien lääkäreitä. Tämä kirja ja veteraanien asioista muutoin lääkärien keskuudessa käydyt keskustelut eivät kuitenkaan näytä muokanneen riittävästi lähinnä terveyskeskuksissa toimivien nuorten lääkärien asenteita, joista veteraanit ovat ajoittain esittäneet ilmeisen perusteltua kritiikkiä.

20.12.1992 Joulunajan mietteet 1992

Maamme on viettänyt itsenäisyytensä 75-vuotisjuhlaa. Juhlavuonna on järjestetty lukuisia tilaisuuksia, joissa itsenäisyytemme merkityksestä on lausuttu arvokkaita julkisia mielipiteitä. Eurooppa elää poikkeuksellista aikaa. Sota riehuu entisen Jugoslavian alueella edelleen huolimatta toistuvasti julistetuista aseleposopimuksista. Itä-Euroopan tapahtumat, ETA, EY ja Maastricht ovat täyttäneet vuoden uutisotsakkeet. Euroopan valtioiden uusien yhteistyömuotojen löytyminen vaikuttaa tuskalliselta prosessilta. Juhlavuotemme julkisten puhujien kannanotot ovat noudatelleet pitkälti vanhoja kaavoja, vaikka aika on muuttumassa myös oman maamme osalta. Vanhan blokkijärjestelmän murtuminen ja Euroopan yhdistyminen tulee antamaan myös Suomen itsenäisyydelle uuden sisällön. Tuskin kukaan pystyy tällä hetkellä täsmällisesti sanomaan, mitä se tulee käytännössä merkitsemään.

Aikuisen sydämenpysähdyspotilaan elvytys ja ensihoito

Sydämenpysähdyspotilaan elvytyksen ja ensihoidon periaatteet ovat samat sekä sairaalassa että sen ulkopuolella syntyneissä hätätilanteissa. Asiantuntevan avun välitön hälyttäminen paikalle sekä pikaisesti aloitettu peruselvytys ratkaisevat potilaan toipumisen. Aikaa tehoelvytyksen aloittamiseen saisi kulua enintään parikymmentä minuuttia, ja kiireellisin toimenpide silloin on kammiovärinän defibrillointi. Tähän tarvittavaa taitoa ja tekniikkaa tulisi lisätä nykyisestään sekä sairaankuljetuksessa että sairaaloissa.

Tom Silfvast

Joditablettien käyttö ydinturmassa

Radioaktiiviseen päästöön johtavassa ydinturmassa jodin eri isotoopit olisivat todennäköisesti tärkein uhka altistuneen väestön terveydelle. Valkovenäjällä on Tshernobylin turman jälkeen lasten kilpirauhassyövän todettu lisääntyneen dramaattisesti. Oikeaan aikaan otettu joditabletti suojaa kilpirauhasta radiojodin vaikutukselta. Suomessa joditablettien jakelujärjestelyjä on hiljattain muutettu. Annosteluohje on myös tarkistettu.

Wendla Paile

Leukemiaa Porvoon mitalla?

Syöpärekisterin tulostuksista havaittiin 1980-luvun puolivälissä leukemian ilmaantuvuuden suurentuneen Porvoossa ja Porvoon maalaiskunnassa. Ilmiön taustaa on yritetty selvittää tarkastelemalla mm. ympäristötekijöitä, mutta selitystä ei ole löytynyt. Vuosikymmenen loppupuolella ei leukemiaa enää ilmaantunut alueella keskimääräistä enempää, ja tilastopiikki näyttääkin jäävän sattumaksi.

Eero Pukkala Lyly Teppo

Lasten lyhythoitoinen kirurgia

Lyhythoitoinen kirurgia (LYHKI) sisältää käsitteet lyhytjälkihoitoinen kirurgia ja päiväkirurgia. Edellisessä potilas tulee sairaalaan leikkauspäivänä ja kotiutetaan viimeistään kolmantena päivänä leikkauksen jälkeen, jälkimmäisessä potilas hoidetaan ja pääsee kotiin samana päivänä. Molemmat hoitotavat ovat nopeasti yleistymässä myös lastenkirurgiassa. Perusteena ovat sekä taloudelliset syyt että potilaan ja hänen perheensä etu.

Matti Kassila Eero Somppi Jarmo Välipakka