75763 osumaa

Lanneselkäpotilaan kuntoutus

Kriittinen keskustelu kuntoutuksen sisällöstä ja menetelmistä on ollut vähäistä Suomessa. Keskustelu on rajoittunut painottamaan työikäisen väestön kuntoutuksen tarpeellisuutta monitahoisten työkykyongelmien vuoksi. Tässä valossa oli ilo lukea Gustaf Liliuksen katsaus viimeaikaisiin kuntoutuksen tuloksellisuutta mitanneisiin tutkimuksiin ja erilaisten fysioterapeuttisten lähestymistapojen keskinäiseen vertailuun (SLL 32/92). Artikkelin johdosta haluaisin nostaa esille seuraavat ajatukset:

Vastine edelliseen

Kiitän Jorma Mäkitaloa hyvästä ja asiantuntevasta kuntoutuskeskustelun aloittamisesta. Käsite työkyky on vaikea. Se on kuitenkin, kuten työkyvyttömyys, juridinen käsite, minkä toin esille artikkelissani. Me lääkärit ja potilaat olemme sen armoilla. Eläketapahtumissa lääkärinlausunto on asiantuntijalausunto, jonka asiantuntijalääkäri esittelee. Eläkepäätökseen vaikuttavat lukuisat muut tekijät, jotka eivät liity lääketieteeseen. Sairauslomien kirjoittamisessa lääkärillä on suuri vastuu. Hyvin usein toistuu sellainen kierre, että kirjoitetaan paljon lomia, ja kun päivärahakausi on päättynyt, ei eläkettä tulekaan. Siten olisi tärkeää jo selkäsairauden alkuvaiheessa ilmoittaa potilaalle, onko olemassa lääketieteellisiä perusteita eläketapahtumalle. Muuten potilasta johdetaan helposti harhaan ikävin seurauksin.

Tupakanvastustuksen vastuksia

Helsingin herroille lienee kaikki sallittua: sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies saa olla esittämässä Helsingin Kaupungin tervehdystä Huomaavaisten Tupakoitsijoiden kongressissa Finlandia talolla ja antaa Tupakkatehtaiden Yhdistyksen työvaliokunnalle ohjeita miten olla ärsyttämättä terveysviranomaisia. (Iltasanomat 30.10.92). Ko. lausuntoja antanut virkamies näyttää olevan myös Lääketiede 93 'Lääkärit Tupakkaa vastaan' -tilaisuuden luennoitsijana! Pöyristyttävää!!

Kaikki gynekologiasta samoissa kansissa

Gynekologiassa on tapahtunut paljon viiden viime vuoden aikana. Uudet hormonien analogit, endoskoppinen kirurgia, yhä tehostuva lapsettomuuden hoito, tulehdussairauksien muuttuva kirjo ja uudet hormonien mittausmenetelmät ovat muuttaneet gynekologisten potilaiden tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tavalla, jota ei esitellä alan aiemmissa käsikirjoissa. Tästä tarpeesta on lähtenyt ajatus kirjoittaa uusi oppikirja, joka on kastettu "gynekologiaksi".

Toimittanut Timo Klaukka

Suomen hospitaalit

Hospitaaleissa hoivattiin pitkäaikaisesti sairaita ihmisiä, joita ei voitu pitää kotioloissa. Turun Pyhän Yrjänän hospitaalissa, josta on ensimmäinen maininta vuodelta 1355, oli hoidettavia viitisenkymmentä. Viipurin Maria Magdaleenan hospitaalissa, joka perustettiin vuonna 1475, oli hoidettavia jonkinverran enemmän. Molemmissa kaupungeissa oli myös vaivaistupa eli Pyhän Hengen huone, jossa hoidettiin raihnaisia vanhuksia, sotavammaisia, mielenvikaisia ja muita avuttomia sairaita. Helsinkiin rakennettiin pienehkö hospitaali pian kaupungin perustamisen jälkeen. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1555.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030