Alkoholi-tutkimukset uusiksi?

Helsingin yliopiston Alkoholisairauksien tutkimusyksikön tuoreet tutkimustulokset saattavat panna merkittävän osan tähänastisista alkoholitutkimuksista uusiksi. Professori Mikko Salaspuron johtaman ryhmän havaintojen mukaan osa juodusta alkoholista palaakin paksusuolessa eikä päädy lainkaan maksan poltettavaksi. Suolistobakteerit sieppaavat matkalla osan alkoholin kaloreista, ja alkoholin todellinen kaloriarvo on siis yleisesti hyväksyttyä arvoa (7,1 kcal/g) alhaisempi.

Erikoishammaslääkärikoulutus loppuu Kuopiosta

Erikoishammaslääkärin tutkintoon johtava koulutus Kuopion yliopistossa lopetetaan asteittain. Tasavallan presidentin 4.11. antama asetus tulee voimaan joulukuun alussa, jonka jälkeen Kuo- pioon ei oteta alan uusia opiskelijoita. Erikoishammaslääkäriksi voi edelleen valmistua Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista.

A-hepatiitti-epidemia pääkaupunki-seudulla

Viime heinäkuussa havaittiin Helsingissä ja ympäristökunnissa alkoholisteilla poikkeuksellisen paljon A-hepatiittia. Pian ilmeni vieläkin enemmän tartuntoja suoneen annosteltavien huumeiden käyttäjillä. Koska sairastuneiden joukossa on myös päihteiden sekakäyttäjiä, epidemian voidaan olettaa olevan yhteinen. Marraskuun alussa sairaustapauksia oli pääkaupunkiseudulla epidemian yhteydessä kertynyt yhteensä vähän yli 200, kertoi Helsingin kaupunginepidemiologi Timo Rostila VII valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä. Sairastuneista noin 60 % on huumeidenkäyttäjiä ja noin 10 % alkoholisteja, ja lopuistakin suurin osa on näiden ryhmien lähikontakteja, perheenjäseniä jne.

Tiedottajapalkinto Maimu Haloselle

Duodecim-seuran 30 000 markan tiedottajapalkinto on tänä vuonna myönnetty Lääkäriliiton lehdistöpäällikölle Maimu Haloselle.

Unitauti leviää Keski-Afrikassa

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on jälleen vanha tartuntatauti alkanut levitä hälyttävällä nopeudella. Tällä kertaa kyse on tsetsekärpäsen levittämästä trypanosomiaasista, afrikkalaisesta unitaudista. WHO:n mukaan pahin tilanne on tällä hetkellä Keski-Afrikassa, ja järjestö on käynnistänyt projek- tin torjuntatoimien tehostamiseksi 10:ssä alueen valtiossa.

Palvelutuotannon toimintojen analysointi kustannuslaskennan pohjana

Terveydenhuollon lisääntyneeseen kustannustietoisuuteen liittyy keskeisesti laadun takaaminen. Parhaillaan ollaan käynnistämässä toiminnan laadun parantamisen projekteja; laatu laajana käsitteenä nähdään yhdeksi menestystekijäksi. Yksi tapa tukea näitä hankkeita on toimintojen analysointi ja siihen perustuva laskenta. Se tuottaa yksikön johtamisen tueksi entistä tarkempaa tietoa toimintojen tuottavuudesta ja taloudellisuudesta.

Juha Kotikangas, Arto Kivisaari, Kalevi Somer, C.-G. Standertskjöld-Nordenstam

Terveydenhuollon toimipisteiden jätehuolto

Pääkaupunkiseudulla on laadittu uudet terveydenhuollon laitosten jätehuolto-ohjeet. Näissä on otettu huomioon uuden jätelain ja Euroopan Unionin säädöksien vaatimukset. Ohjeet on tarkoitettu terveydenhuollon yksiköiden yleisohjeiksi, joiden pohjalta voidaan laatia toimipaikkakohtaisia tarkempia määräyksiä. Suurimmat muutokset koskevat tartuntavaarallisen jätteen määrittelyä, jota on olennaisesti supistettu. Pääkaupunkiseudulla uuden ohjeistuksen käyttöönotto merkitsee noin 3 miljoonan markan vuosittaisia kustannussäästöjä.

Antti Pönkä, Seppo Ahonen, Hannu Arovaara, Alli Kaski, Marita Korhonen, Juhani Lähdevirta, Heikki Repo, Petri Perkiömäki

Huumeita kokeilleet varusmiehet syksyllä 1992

Varusmiesten huumekokeiluista on tehty systemaattisia kyselytutkimuksia vuodesta 1968 lähtien. Vuoden 1992 syksyllä tehtyyn lomakekyselyyn vastasi nimettöminä lähes 90 % otantajoukosta. Vastanneista 17,2 % ilmoitti joskus kokeilleensa huumeita ja lisäksi puolet tunsi jonkun huumeiden käyttäjän. Yleisimmin varusmiesten tuttavapiirissä oli käytetty kannabisvalmisteita, ja niitä oli myös yleisimmin vastaajille kaupattu. Vastaukset analysoitiin erilaisten taustatekijöiden suhteen, ja huumeiden kokeilun riski-indikaattoreiksi osoittautuivat mm. työttömyys ennen armeijaan tuloa ja huumeiden käyttäjän tunteminen. Huumekokeiluilta näyttävät suojaavan esimerkiksi avioliitto ja omien vanhempien luona vietetty lapsuus.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Timo Seppälä, Ari Peitso, Kimmo Koskenvuo

Päihdediagnoosit ja päihdepotilaiden hoitokustannukset yliopistosairaalassa

Päihteisiin liittyvää erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin poistoilmoitustietojen perusteella vuodelta 1992. Päihde-ehtoisiksi hoidoiksi katsottiin kaikki sellaiset vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit, joissa potilaan poistoilmoitustietoihin joksikin diagnoosiksi oli kirjattu päihdediagnoosi. Päihde-ehtoisiksi osoittautui 0,6 % potilaista ja 2,1 % hoitopäivistä, vaikkakin esiintyvyydessä oli suuria klinikka- ja osastokohtaisia eroja. Päihteistä alkoholi oli selvästi yleisin ja tyypillinen potilas oli keski-ikäinen mies. Poistoilmoitustiedoista saatu aineisto muodostui yksinomaan vaikeasti päihdeongelmaisista. Silti kokonaiskustannukset olivat aikaisempia arvioita suuremmat: vuodeosastoilla 10 miljoonaa markkaa ja poliklinikoilla 1 miljoona markkaa. Sairaalahoidon jälkeen 75 % päihdepotilaista tarvitsi jatkohoitoa.

Päivi Sillanaukee, Pekka Sillanaukee, Raimo Anttila, Kaija Seppä

Palkat alamäessä

Lääkärien palkkakehitys on ajautumassa samalle uralle kuin 70-luvulla ja palkkakuilu yksityiseen sektoriin verrattuna kasvaa. Lääkäreiden nettoreaaliansiot ovat viime vuosina laskeneet selvästi säästötoimien sekä verotuksen kiristymisen takia. Ansiokehitys on nyt käännettävä nousuun, vaati 27.10. kokoontunut Lääkäriliiton hallitus. Tämä edellyttää varautumista myös järjestötoimiin, sillä kuntatyönantaja on toistaiseksi torjunut kaikki palkankorotusesitykset.