75911 osumaa

Aikuisten trikuspidaali- ja keuhkovaltimoläpän viat

Trikuspidaaliläpän vuoto johtuu tavallisimmin korkeasta keuhkovaltimopaineesta. Reumakuumeen aiheuttama ahtauma tai vuoto liittyy yleensä vasemman puolen läppien vikoihin, eivätkä ne juuri koskaan ole sydämen ainoa poikkeavuus. Jos ahtauma on vaikea ja oikean puolen vajaatoiminta haittaavaa, trikuspidaaliläppä voidaan korjata leikkauksella. Trikuspidaaliläpän vuodon lopullinen merkitys ratkaistaan usein vasta vasemman puolen leikkauksen yhteydessä: jos leikkaus ei korjaa pulmonaalihypertoniaa, vaikeasti vuotava läppä korjataan monesti plastialla. Myös keuhkovaltimoläpän merkittävä vuoto johtuu useimmiten pulmonaalihypertoniasta, ja hoitokin kohdistetaan tähän perussyyhyn. Yleensä synnynnäinen keuhkovaltimoläpän ahtauma hoidetaan nykyisin tavallisesti jo lapsuusiällä plastialla.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Potilaiden elämäntilanne 3 vuotta psykiatrisen kuntoutustutkimuksen jälkeen

Psykiatrisessa kuntoutustutkimuksessa olleista oli kolmen vuoden kuluttua runsas kolmannes työkykyisiä. Työelämään olivat palanneet ensisijaisesti potilaat, joiden oireisiin ei liity persoonallisuuden rakennehäiriötä ja jotka olivat olleet poissa työelämästä suhteellisen lyhyen ajan ennen kuntoutustutkimusta; kriittinen raja näyttää olevan puolisen vuotta. Potilaan pessimistinen asennoituminen kuntoutumisen mahdollisuuksiinsa, luovuttamisen asenne, ennusti myös eläkkeelle siirtymistä.

Jouko K. Salminen Orvokki Hanses

Hyperbaric oxygen in the treatment of cerebral hypoxia and anaerobic infections: experiences in Tallinn

Hyperbaric oxygen (HBO) therapy involves intermittent inhalation of 100 % oxygen under a pressure exceeding 1 atmosphere. Although HBO has been used in medicine for more than a century, the role of HBO remains controversial. The mechanism of action of HBO therapy has become better understood over the last two decades and today physicians have a better grasp of its potential.

Artur Talihärm

Trakeaan annettu adrenaliini tehotonta

Hätähän ei lue lakia, ja siksi on esitetty, että elvytystilanteessa adrenaliini voitaisiin antaa trakeaan, jos suoniyhteyttä ei ole. Ajatus intubaatioputken kautta annetun adrenaliinin tehosta perustuu sioilla ja koirilla tehtyihin kokeisiin. Niissä on saatu sama vaste kuin laskimoon annetulla adrenaliinilla, kun lääke on annettu viisinkertaisena annoksena trakeaan. Nurinkurista on, että viisinkertaisella adrenaliinimäärällä pitoisuus veressä kasvoi vain kymmenekseen siitä, mihin päästiin annostelemalla lääke laskimoon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Paikallisen keuhkosyövän sädehoito

Solunsalpaajat (sytostaatit) tehoa-vat hyvin pienisoluiseen keuhkosyöpään, mutta muissa keuhkosyöpätyypeissä solunsalpaajahoidon tulokset ovat yleensä olleet vaatimattomia. Solunsalpaajahoito onkin pienisoluisen keuhkosyövän perushoito, mutta keuhkokasvaimen alueelle annettavan sädehoidon elinikää pidentävä vaikutus on ollut kiistanalainen. Nyt aiheesta on julkaistu ns. meta-analyysi, johon on koottu tiedot 13 satunnaistetusta tutkimuksesta ja yli 2 000 potilaasta. Kaikissa tutkimuksissa paikallista pienisoluista keuhkosyöpää sairastavat potilaat oli satunnaistettu saamaan joko pelkkää solunsalpaajahoitoa tai solunsalpaajahoidon lisäksi sädehoidon keuhkokasvaimeen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Oireetonta Clostridium difficilen kantajaa ei kannata hoitaa

Minneapolisissa toimiva arvostettu tutkijaryhmä selvitti oireettoman Clostridium difficilen hoidon kannattavuutta. Tarkoituksena oli estää epidemian leviäminen osastoilla. Kolmekymmentä potilasta hoidettiin avoimessa tutkimusasetelmassa kymmenen päivää joko metronidatsolilla (500 mg x 2 p.o.), vankomysiinillä (125 mg x 4 p.o.) tai lumelääkkeellä (1 x 3). Hoidon tehoa seurattiin ulosteviljelyllä aina kahteen kuukauteen saakka. C. difficile -kannat tyypitettiin DNA-restriktioprofiilin avulla samoiksi tai eri kannoiksi kuin alussa löydetty kanta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Norfloksasiini akuutin ripulin hoidossa - etu vai haitta?

Avohoidossa ripulin antibioottihoidon aloittaminen edellyttää aina bakteriologista diagnoosia. Tätä periaatetta tukee voimakkaasti ruotsalainen suuri monikeskustutkimus. Siinä evaluoitiin 511 yli 12-vuotiasta potilasta, joilla oli ollut ripuli alle viiden päivän ajan. Potilaista 70 % oli matkustanut ulkomailla edeltäneiden kuuden viikon aikana. Potilaat hoidettiin kaksoissokkoasetelmassa joko norfloksasiinilla (400 mg x 2; 257 potilasta) tai lumelääkkeellä (1 x 2; 254 potilasta) viiden päivän ajan. Hoito siis aloitettiin ennen ulosteviljelyvastauksen saamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klodronaattia myeloomaan?

Luun syöpymät ja patologiset murtumat ovat myeloomassa tavallisia. Klodronaatti on bisfosfonaatteihin kuuluva aine, joka estää luuta hajottavien osteoklastien toimintaa ja osteolyysiä. Suomen Leukemiaryhmän 350 multippelia myeloomaa sairastavaa potilasta käsittävässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko luusyöpymien etenemistä estää suun kautta annettavalla klodronaatilla. Kukin potilas sai aluksi melfalaani-prednisonihoitoa ja myöhemmin mahdollisesti MOCCA-sytostaattikuureja. Neljä viikkoa solunsalpaajahoidon aloittamisen jälkeen potilaat satunnaistettiin saamaan joko klodronaattia 2,4 g päivässä tai lumelääkettä kahden vuoden ajan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030