Nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille 1991-1993

Huumausaineita kokeilleita tuntevien 14-18-vuotiaiden osuus on Nuorten terveystapatutkimuksissa kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuoden 1981 jälkeen. Kasvu näkyy jatkuneen vuosina 1991-93. Tuntemattomat huumeiden markkinoijat tarjoavat huumeita tuhansille kouluikäisille vuosittain. Sosiaalinen altistuminen huumeille on pääkaupunkiseudulla lähes viisi kertaa yleisempää kuin maaseudun haja-asutusalueilla. Tulokset ennakoivat huumeiden käytön yleistymistä nuorten keskuudessa. Sosiaalisen altistumisen riskiryhmät ovat samoja kuin tupakoinnin ja alkoholinkäytön riskiryhmät. Lääkärikoulutuksessa tulisi nuorison riippuvuusongelmien ehkäisy ja hoitaminen ymmärtää jokaisen lääkärin ammattitaidon ydinalueeksi, ja riittävä osaaminen olisi varmistettava jo peruskoulutuksen aikana.

Matti Rimpelä, Kirsti Pohjanpää, Sakari Karvonen, Arja Rimpelä

Huumeongelma on täällä - onko organisaatio valmiina vastaamaan haasteeseen?

Huumeiden käyttö näyttää useiden mittarien mukaan lisääntyneen Suomessa viime vuosina. Käyttäjien määrän lisääntyminen edellyttää hoitojärjestelmän toiminnan tehostamista. Hoidon porrastusta pitää selkeyttää ja erikoissairaanhoidon, erityisesti psykiatrian, on osallistuttava aktiivisemmin huumausaineita käyttävien potilaiden tutkimukseen ja hoitoon. Narkomaaneilla on oikeus hyvään hoitoon, kuten muillakin kansalaisilla, ja tämä periaate edellyttää hoitavilta henkilöiltä korkeaa ammattietiikkaa. Ihmisarvoon ja itsemääräämisoikeuteen liittyvä arvokeskustelu on välttämätöntä hoito-ohjelmien sisältöä kehitettäessä.

Tuomo Vekkeli

Miten ohjata terveydenhuollon hoitokäytäntöjä?

Uuden tiedon ja periaatepäätösten on läpäistävä useita sulkuja ennen kuin ne asettuvat paikalleen kliiniseen työhön. Viestinnän ja koulutuksen perille menoa säätelevät myös sosiaalipsykologiset lait. Lääkärien osallistuminen hoitokäytäntöjen ohjaamiseen on välttämätöntä kaikilla tasoilla, jotta laatunäkökohdat säilyisivät päätöksissä etusijalla.

Terhi Hermanson, Juha Teperi

Kehitysvammaisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö - ensikokemukset uudesta työmuodosta

Psyykkisesti oireilevat kehitysvammaiset ovat usein hankaliksi koettuja väliinputoajia mielenterveys- sekä kehitysvammaisten hoito-organisaatioissa. Alustavien kokemusten mukaan nämä potilaat hyötyvät tutkimuksesta ja hoidosta yksikössä, jossa on yhdistettynä sekä kehitysvammahuollon että psykiatrian asiantuntemus. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin perustetun kehitysvammapsykiatrian keskeisiä toimintaperiaatteita ovat perhe- ja ympäristökeskeisyys, joustavuus ja kannustava asennoituminen potilaisiin.

Seija Raitasuo, Hilkka Virtanen, Kirsi Hakula, Raimo K.R. Salokangas

Terveydenhuollon priorisointiryhmä: Arvoajattelua terveydenhuollon valintoihin

STAKESin priorisointiprojektin yhteydessä toiminut terveydenhuollon priorisointiryhmä ei anna listoja eikä ohjeita vaan pyrkii opettamaan arvoajattelua valintojen pohjaksi. Voimavaroja ja niiden käyttöä koskevat poliittiset ja hallinnolliset ratkaisut on käsiteltävä ennen kuin ryhdytään harkitsemaan sairaus- ja potilaskohtaista priorisointia.

Tieteellisen artikkelin laatiminen

Artikkelissa kuvataan empiiriseen aineistoon pohjaavan tieteellisen artikkelin kirjoittamisen keskeisiä tekijöitä. Hyvän artikkelin perusta on hyvin suunniteltu ja metodisesti oikein toteutettu tutkimus. Kirjoitusohjeiden ja vakiintuneen tieteellisen kirjoittamiskäytännön tunteminen helpottavat onnistuneen artikkelin laatimista.

Heimo Viinamäki, Matti Isohanni

Valtuuskunnan vaalit: Erikoislääkärit etenivät

Vuosiksi 1995-97 valittuun Lääkäriliiton valtuuskuntaan perusterveydenhuollon vaalirengas sai 13, erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien 27 ja nuorten lääkärien 20 paikkaa. Nykyiseen valtuuskuntaan verrattuna erikoislääkärien paikkaluku kasvoi kahdella, samalla kun sekä terveyskeskuslääkärien että NLY:n paikat vähenivät yhdellä.

Lääkäriliiton hallitus 17.11.: Yksityislääkäreille tukea yrittäjäkassan jäsenmaksuun

Lääkäriliiton hallitus käsitteli 17.11. eduskunnassa parhaillaan valmisteilla olevaa lakia yrittäjien työttömyysturvasta. Lakiesityksen mukaan yrittäjäkassan minimikoko on 3 000-8 000 jäsentä, joten erillisen kassan muodostaminen lääkäreille ei ole mahdollista. Päätoimisia yksityislääkäreitä on noin 1 050.

Styrelsebeslut den 17 november Privatpraktikernas medlemsavgift till företagar-kassan subventioneras

Vid styrelsesammanträdet den 17 november behandlades ett lagförslag som bl.a. gäller utkomstskydd för arbetslösa företagare. Enligt förslaget skall arbetslöshetskassa för företagare ha minst 3 000-8 000 medlemmar. Det är därför inte möjligt att grunda en egen kassa för privatpraktiserande läkare, eftersom antalet heltidspraktiker inte är fler än c. 1 050.

Lääkäriliiton seminaari: Ehkäisy paras lääke huumeongelmaan

Huumeongelma Suomessa on pahenemassa ja aineita on yhä enemmän nuorison saatavilla. Nuorison asenteet näyttävät muuttuneen huumausaineiden käytölle myönteisemmäksi. Valvonnalla ja pakkohoidolla ei huumeongelmaa voiteta. Terveys- ja sosiaaliviranomaisten samoin kuin koulun ja kotien tulisi nyt tehdä kaikkensa nuorten huumekokeilujen ennalta ehkäisemiseksi, todettiin Lääkäriliiton 8.11. järjestämässä huumausaineita koskevassa lehdistöseminaarissa.