Palleahermo-stimulaattori 3-vuotiaalle uniapnea-potilaalle

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa asennettiin joulukuussa palleahermostimulaattori 3-vuotiaalle sentraalista uniapneaa sairastavalle lapselle. Leikkauksen suorittivat professori Hans Meisner Münch-enistä ja erikoislääkäri Tero Sisto TAYS:sta. Unenaikaisen hengityksen ylläpitämiseksi lapsi on aiemmin tarvinnut respiraattorin, mikä on rajoittanut perheen elämää hankalasti. Hereillä ollessaan lapsi hengittää normaalisti. Nyt palleahermoihin implantoitujen stimulaattorien antamat impulssit palauttavat lapsen oman palleahengityksen unenaikaisen hengityskatkoksen aikana. Laite on pienikokoinen, ja sen avulla lapsen elämälaatu paranee merkittävästi.

Uutta tutkimustietoa lääkärikunnasta

Yhteiskunnan ja terveydenhuollon muutokset heijastuvat myös lääkärikuntaan. Suomessa vuosina 1977-91 laillistetuille lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kyselytutkimus, Lääkäri 93. Tämä tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88 -tutkimukselle, jossa kartoitettiin nuorten lääkärien elämäntilannetta, koulutusta ja työtä. Lääkäri 93 -tutkimuksen vastausprosentti oli hyvä. Tutkimuksesta saadaan luotettavaa tietoa terveydenhuoltojärjestelmän ja koulutusjärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön. Tässä artikkelissa on tutkimuksen yleisesittely sekä tietoja vastaajista.

Irma Virjo, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Mauri Isokoski

Onko lääkärikoulutus parantunut Suomessa?

Nuori lääkäri 88 -tutkimuksen tulosten mukaan kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien opetus vastasi hyvin sairaalalääkärin työtä. Uusista tiedekunnista (Kuopio ja Tampere) valmistuneista lääkäreistä useimmat olivat tyytyväisiä myös perusterveydenhuollon opetukseen. Vanhoista tiedekunnista (Helsinki, Turku ja Oulu) valmistuneet näkivät perusterveydenhuollon opetuksessa huomattavia puutteita. Viisi vuotta myöhemmin Lääkäri 93 -tutkimuksessa kartoitettiin uudelleen nuorten lääkärien näkemyksiä peruskoulutuksesta. Kaikkien koulutusyksikköjen sairaalatyön opetukseen oltiin edelleen tyytyväisiä. Vaikka terveyskeskusopetukseen tyytyväisten osuus oli viidessä vuodessa lisääntynyt vanhoissa tiedekunnissa, niiden peruskoulutuksen ei edelleenkään koettu vastaavan terveyskeskuslääkärin työtä.

Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Lääkinnällisen pelastustoimen ja sairaankuljetuksen järjestäminen uusien säädösten pohjalta

Lääkinnällinen pelastustoiminta ja sairaankuljetus on lainmuutoksin säädetty osaksi porrastettua terveydenhuoltojärjestelmää. Näiden palvelujen kehittämismahdollisuudet paranivat, mutta uudet säädökset eivät kaikin osin muodosta loogista kokonaisuutta. Esimerkiksi palolaitosten ja yksityisten yrittäjien tuottamat sairaankuljetuspalvelut jäivät terveydenhuollon vastuu-, potilasvakuutus- ja valvontajärjestelmän ulkopuolelle. Niiden asema tulisi selvittää.

Markku Murtomaa

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 36/94 julkaistun artikkelin Psykiatrian opetuksen sisältö lääketieteen peruskoulutuksessa (Isohanni M ym.) kuvioihin oli tullut pari virhettä: sivulla 3857 kuvion 1 värikoodiavaimessa vastaajaryhmät olivat väärässä järjestyksessä ja sivulla 3858 kuvion 3 alaosassa olivat myös tiedot sekoittuneet. Julkaisemme tässä kuviot uudelleen. Pahoittelemme virheitä.

Palvelurakennehankkeen tilannekatsaus Laitoshoito vähentynyt, avohoidossa paineet kasvavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehankkeen toinen tilannekatsaus, jossa selvitetään muutoksia lääneittäin 1991-93, osoittaa laitoshoidon vähentyneen ja terveydenhuollon avohoitokäyntien lisääntyneen vuonna 1993. Myös erilaisia asumispalveluja on lisätty.

Ihmiseen kohdistuvan geenitekniikan eettiset periaatteet

Geenitekniikkaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa on saavutettu yksimielisyys niistä eettisistä periaatteista, joiden tulee ohjata ihmiseen kohdistuvaa geenitekniikkaa. Nämä periaatteet ovat autonomian periaate, yksityisyyden periaate, oikeudenmukaisuuden periaate, tasa-arvon periaate ja hyvän laadun periaate. Näiden ihmisoikeusnäkökohtien tulee ohjata myös suomalaista lääkärikunnan eettistä normistoa sekä mahdollista lainsäädäntöä.

Petter Portin

Lääkäriliiton uusi valtuuskunta

Seuraavassa esitellään Suomen Lääkäriliiton vuosiksi 1995-97 valittu valtuuskunta.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1995

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 080 markkaa. Tähän sisältyy 250 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Etiikan kirjoituskilpailun palkinnot

Minna Juottonen Kuopion yliopistosta voitti vuoden 1994 etiikan kirjoituskilpailun, jonka Lääkäriliitto oli julistanut lääketieteen opiskelijoille. Voittosumma oli 2 000 mk. Palkittu kirjoitus, Lääkäri on ihminen, julkaistaan oheisena.