Erikoislääkärin oikeudet

Stig Björn Hägglund, psykiatria; Kirsi Merja Helinä Korpela, syöpätaudit ja sädehoito; Ari Simo Juhani Laitinen, yleislääketiede; Kyösti Pentti Nuorva, patologia; Liisa Irmeli Raatemaa, yleislääketiede

Suppeat erikoisalat

Kaisa Sisko Tellervo Juntunen, gynekologinen endokrinologia (naistentaudit ja synnytykset); Tatu Sakari Juvonen, thorax- ja verisuonikirurgia (kirurgia); Sini Hannele Tompuri-Myllynen, lastenkirurgia (kirurgia); Toini Inkeri Uutela, reumatologia (sisätaudit)

Väitelleitä

LL Reetta Johanna Hästbacka, In Search of the Diastrophic Dysplasia Gene - Genetic Mapping of a Disease Locus (lääketieteellinen genetiikka), Helsingin yliopisto.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1993

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu nousee tänä vuonna 1660 markasta 1770 markkaan. Korotus johtuu lähinnä työttömyyskassan jäsenmaksuosuuden vastaavasta korotuksesta. Jäsenmaksuporrastus on vuonna 1993 seuraava:

Lääkäriliitto: Suorakorvauksesta pidättäydyttävä

Lääkäriliiton hallitus esittää vetoomuksen, että yksityisissä lääkärikeskuksissa työskentelevät lääkärit ja lääkärikeskukset toistaiseksi pidättäytyisivät sellaisista järjestelyistä, jotka saattaisivat merkitä jonkinasteiseen suorakorvausjärjestelmään siirtymistä.

10.1.1993 Tarvitaanko hoidon porrastusta?

Euroopan terveydenhuollon painopistettä alettiin viime vuosikymmenellä siirtää perusterveydenhuoltoon. WHO:n yleiskokous Alma Atassa 1978 korosti perusterveydenhuollon merkitystä, ja näin tuli myös hoidon porrastus eurooppalaiseen terveydenhuoltoon, jossa aikaisemmin paino oli erikoissairaanhoidossa. Euroopan yhteisön maissa lääkärikunnasta on keskimäärin yli puolet yleislääkäreitä.

10.1.1993 Vårdnivåerna behövs

Tyngdpunkten i hälso- och sjukvården i Europa började under 1980-talet förskjutas mot primärvården. WHO:s möte i Alma Ata 1978 betonade primärvårdens betydelse. Nivåstrukturering av vården infördes i Europa där tyngdpunkten tidigare legat på den specialiserade sjukvården. I EG-länderna utgör allmänläkarna i genomsnitt över hälften av läkarkåren.

10.1.1993 Heitetäänkö HYKS pesuvesien mukana?

Julkisuudessa käydään jälleen keskustelua HYKS:sta. Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja on ehdottanut HYKS:n liittämistä osaksi Helsingin erikoissairaanhoitoa. Espoo haluaisi irtautua HYKS:n kuntainliitosta hoidattaakseen aikaisempaa enemmän omia potilaitaan Jorvin sairaalassa. Vantaa rakentaa omaa Peijas-Rekolan sairaalaansa. HYKS:n käytön tarve kaiketi siis vähenisi. Tämän vuoden alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus saanee myös HYKS-piirin ulkopuoliset kunnat entistä enemmän pohtimaan, missä kuntalainen hoidetaan. Ainakin pintapuolisesti tarkastellen ei voi välttyä vaikutelmasta, että HYKS:n vieroksunnasta on tullut kunnissa jonkinlainen viisasten kivi, jolla terveydenhuollon budjetit aiotaan panna kerralla kuntoon.

Aikuisten hiippaläppäviat

Läppävikojen jakauma on muuttunut. Mitraalistenoosi on käynyt harvinaiseksi reumakuumeen melkein hävittyä, mutta aorttaläpän ahtauma on tullut hyvin yleiseksi väestön ikääntymisen myötä. Käytännön lääkäri joutuukin entistä useammin ratkaisemaan, voisiko potilaan taudinkuva selittyä läppäviasta. Myös jo tiedossa olevan läppävian hemodynaamista merkitystä ja hoidon tarvetta arvioidaan monella sairaanhoidon porrastuksen tasolla, usein kaikututkimuksen tuella. Vaikka kardiologian erikoislääkärin palveluja on yhä paremmin saatavilla, on perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa toimivien yleis- ja sisätautilääkärien kannanotto potilaan läppävikaan edelleenkin tärkeä pyrittäessä parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen ja leikkauksen oikeaan ajoitukseen. Lääkärilehdessä julkaistaan kolmiosainen kirjoitussarja aikuisten läppävioista. Kirjoitussarjan ensimmäinen osa selventää aikuisilla esiintyvien mitraaliläppävikojen kliinistä kuvaa, hoitomahdollisuuksia ja hoidon tuloksia.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Terveyskeskuspotilaiden vatsavaivat

Vatsavaivat terveyskeskuslääkärillä käynnin syynä korostuvat usein jatkotoimenpiteiden, erityisesti endoskopiatutkimusten vuoksi. Vuoden 1991 toukokuussa Keski-Suomen ja Kuopion läänien terveyskeskuksissa tehdyn tutkimuksen mukaan 3,6 % naisten käynneistä ja 3,7 % miesten käynneistä johtui vatsavaivoista. Sekä miesten että naisten yleisin vatsaoire oli ylävatsakipu, toiseksi yleisin ripuli. Lääkärin yleisin ensiarvio vatsavaivan syystä oli naispotilailla toiminnallinen ylävatsavaiva ja miespotilailla gastroenteriitti. Naisten käynneistä 29 % ja miesten käynneistä 24 % johti endoskopia- tai radiologiatutkimuksiin. Lähete erikoislääkärijohtoiseen sairaalaan kirjoitettiin keskimäärin joka yhdeksännellä käynnillä. Neljä potilasta kymmenestä sai hoidoksi enintään elämäntapoja ja dieettiä koskevia ohjeita. H2-salpaajan osuus hoidoista oli 10 %.

Jorma Takala Markku Heikkinen Risto Julkunen Pekka Pikkarainen Ja Työryhmä