Vanhassa vara parempi Hodgkinin taudissa...

Paikallisen Hodgkinin taudin (aste I ja II) pääasiallinen hoito on sädehoito, kun taas laajalle levinneessä lymfoomassa (asteet III ja IV) perushoitona käytetään erilaisia solunsalpaajayhdistelmiä. Mutta mikä olisi tehokkain sytostaattikuuri? Valittavana on ollut perinteinen MOPP, italialaisten kehittämä ABVD ja uusimpana vaihtoehtona Suomessakin suosittu MOPP:n ja ABVD:n yhdistelmähoito joko molempia kuureja vuorotellen (MOPP-ABVD-MOPP jne.) tai yhdistettyinä ns. hybridikuureina (MOPP/AVB). Toisin kuin ABVD, MOPP aiheuttaa steriliteetin, pitkäaikaisen subkliinisen immunosuppression ja joskus sekundaarileukemioita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

...ja non-Hodgkin-lymfoomassa?

Levinneiden, histologiselta kuvaltaan aggressiivisten non-Hodgkin-lymfoomien standardihoito on ollut CHOP-solunsalpaajayhdistelmä (syklofosfamidi, doksorubisiini, vinkristiini, prednisoni) lukuun ottamatta kaikkein aggressiivisimpia lymfoomia (esim. Burkittin lymfooma). Viime vuosina on kehitetty CHOP-kuuria aggressiivisempia ns. toisen ja kolmannen "sukupolven" kuureja, joilla on saavutettu historiallisiin aineistoihin verraten parempi eloonjääminen kuin ensimmäisen sukupolven yhdistelmillä (esim. CHOP). Myöhempien sukupolvien kuurit ovat kuitenkin myös toksisempia, ja jotkut selvästi kalliimpia kuin perinteinen CHOP.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vapaaehtoinen HEV-infektio

Hepatiitti E -virus, HEV, on vielä jokseenkin tuntematon, eikä sitä ole Keski- ja Pohjois-Euroopassa tavattu. Keski-Aasiassa sitä esiintyy paikoin endeemisenä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lopullinenko totuus antikoagulaation kestosta?

Miten kauan laskimotukoksen sairastanut potilas tarvitsee antikoagulaatiohoitoa? Jonkinlainen yksimielisyys vallinee siitä, että pohjetukoksen hoitoaika on kolme kuukautta. Mutta entä jos potilaalla on laaja laskimotukos keuhkoembolian kera tai ilman? Kun kysymykseen otetaan kanta, on myös otettava huomioon varfariinin sivuvaikutukset, joista vakavin on tappava verenvuoto.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Selvyyttä keskuslaskimokanyylien infektioriskiin

Eräiden tutkimusten mukaan moniluumeniset keskuslaskimokatetrit tulisi vaihtaa määrävälein, sillä näiden aiheuttama infektioriski kasvaa ajan myötä. On ehdotettu jopa kolmen päivän vaihtoväliä, ja on esitetty, että samaa punktiokohtaa voidaan käyttää toistuvasti, ja uusi keskuslaskimokatetri sijoittaa paikalleen pelkän ohjainvaijerin avulla. Palstanpitäjän kokemuksen mukaan sentraalisen kanyylin vaihto kolmen päivän välein kuulostaa aika hurjalta, eikä se liene suomalaisittain yleinen käytäntö.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vitamiini A ja T-solujen toiminta

A-vitamiinin puutos altistaa infektiotaudeille. Tiedetään myös, että A-vitamiinilisä vähentää lasten infektiokuolleisuutta. Vaikutusmekanismit eivät kuitenkaan ole olleet selvillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tieto perimästä hyötykäyttöön

Viime vuosikymmenet ovat tuoneet eteemme kouriintuntuvasti sen, mitä perimäaines on ja miten se toimii. Perimä ei suinkaan ole siittiössä istuva mikro-homunculus eikä muukaan henkiolento. Periytyminen ei enää ole filosofisen ihmetyksen kohde vaan luonnontiedettä. Sukupolvien välinen viesti, perimä, kulkee sukusolujen kromosomeissa, jossa itse perimäaines on kuin käsin kosketeltavissa. Perimä on todellisuutta: molekyylejä, nukleiinihappoja, proteiineja, säätelyä. Tutkittavaa on toki paljon ennen kuin ymmärrämme miten silmien tai hiusten väri, puheäänen sävy tai musikaalisuus voidaan redusoida proteiinisynteesin tasolle, mutta jo nyt osataan hyödyntää modernia geenitietämystä sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa.

Laatua reseptinkirjoitukseen

Reseptin tulee sisällöltään ja ilmaisuiltaan olla mahdollisimman selkeä. Apteekille ei saa syntyä tulkintaongelmia siitä, minkä lääkkeen lääkäri on valinnut, paljonko potilas sitä tarvitsee ja mitä hänelle on kerrottava sen käyttämisestä. Lisäksi reseptin tulee täyttää tietyt lääkkeen korvattavuutta koskevat ehdot ja olla muutoinkin viranomaismääräysten mukainen.

Timo Klaukka Ann-Mari Hannula

Lääkkeiden määrääminen ja lääkemääräykset: Valvonnan kokemuksia PKV-lääkkeiden määräämisestä

Lääkkeiden määrääminen on rajattu lääkäreiden erityisoikeudeksi. Kirjoituksessa kuvataan voimassa olevat säännökset ja ohjeet ja havainnollistetaan pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien (PKV) lääkkeiden määräämisen ongelmia kahdella tapausselostuksella. Uuden hoitosuhteen alkaessa ensimmäisellä vastaanottokerralla ei pitäisi määrätä eikä uusia PKV-lääkkeitä.

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

EY-direktiivien vaikutukset Suomen terveydenhuoltoon

Suomen lakeihin ja asetuksiin tehdään parhaillaan EY-direktiivien vaatimia muutoksia. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollonkin säädöksissä joudutaan harmonisoimaan lukemattomia yksityiskohtia, ETA-sopimus tuskin tulee suuresti vaikuttamaan terveydenhuollon arkirutiineihin. Merkittävimmät muutokset ovat tulossa lääkealalle, mm. lääkkeiden myyntilupakäytäntöön ja hintavalvontaan, sekä terveydenhuollon ammattien koulutukseen. Lääkäreille tulee yleislääkäritoiminnan ehdoksi peruskoulutuksen jälkeen suoritettava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Tätä koskevat säädökset sekä lääkärintoimen harjoittamista ja erikoislääkäritutkintoa koskevien säädösten muutokset ovat parhaillaan valmisteltavina.

Antti Marttila