Psyykenlääkkeiden ja sydäninfarkin välillä yhteyttä

Vuosina 1986-88 sydäninfarktiin kuolleista nuorista englantilaisista ja walesilaisista naisista koottiin keskitetysti sairauteen ja kuolemaan liittyviä tietoja, joita verrattiin muihin syihin kuolleisiin kontrollipotilaisiin. Todettiin yllättäen, että sydänkuolemat olivat psyykenlääkkeitä käyttäneillä yleisempiä kuin verrokeilla. Jos nainen oli kuoleman aikoihin käyttänyt bentsodiatsepiinejä, oli kuolemanriski 5,2-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,9-14,6) verrokkiotokseen nähden, ja jos hän käytti trisyklisiä masennuslääkkeitä, luku oli 6,3 (1,3-31,0). Varmuuden vuoksi tutkittiin myös tulehduskipulääkkeiden käyttöfrekvenssejä, mutta niiden suhteen ei ollut eroja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Melanooman poistomarginaali

Melanooman vanha rutiinihoito oli poisto vähintään viiden senttimetrin ihomarginaalilla, mutta uusien tutkimusten mukaan pienemmälläkin marginaalilla päästään yhtä hyvään lopputulokseen. Kirurgi M.J. Timmons suosittaa Lancetissa nykykäytännöksi kirjallisuuden perusteella seuraavaa:

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Atsitromysiini ja kefiksiimi - uusia mikrobilääkkeitä

Kaksi uutta antibioottia, atsitromysiini ja kefiksiimi, ovat saaneet viime vuoden lopussa myyntiluvan. Atsitromysiini on erytromysiinin sukulainen ja sitä käytetään lähinnä hengitystieinfektioiden hoitoon. Kefiksiimi on ensimmäinen myyntiluvan saanut oraalinen kolmannen polven kefalosporiini. Sitä tultaneen käyttämään rajoitetusti sairaaloissa.

Pentti Huovinen

Suositukset hepatiitti B -rokotuksen aiheiksi Suomessa

Hepatiitti B -rokotus on äskettäin liitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) ns. Expanded Program on Immunization eli EPI-ohjelmaan, ja WHO:n suosituksen mukaan rokotus tulisi ottaa mukaan kansallisiin rokotusohjelmiin kaikille vastasyntyneille annettavaksi viimeistään vuodesta 1996 alkaen. Suomessa tämän rokotteen käyttö yleisen rokotusohjelman osana on aloitettu vuoden 1993 alusta. Meillä rokote annetaan henkilöille, joilla on lisääntynyt tartunnan vaara.

Tapani Hovi Juhani Eskola Olli Haikala Pauli Leinikki Martti Valle

Ruotsin terveydenhuolto muutosten edessä

Ruotsin terveydenhuolto on ollut monille maille esimerkki hyvin järjestetystä toiminnasta. Nyt ruotsalaiset katsovat, ettei heillä enää ole vastausta kaikkiin terveydenhuollon järjestämisen ongelmiin ja vaatimukset muutoksista ovat lisääntyneet. Ruotsissa on alettu pelätä, etteivät rahat riitä nykyiseen toimintaan. Muutosten tarpeellisuudesta vallitsee poliittinen yksimielisyys, mutta samanaikaisesti ollaan yksimielisiä siitä, että 1990-luvun terveydenhuollossa kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus palveluihin ja että terveydenhuollon kustannukset rahoitetaan pääosin julkisin varoin.

Timo Keistinen

Lääkärien asenteet aikuisiän diabeteksen lääkehoitoon

Vuonna 1985 lääkäreille kohdistettu laaja kyselytutkimus aikuisiän diabeteksen lääkehoidon aloittamisesta ja hoitovalinnoista eri tilanteissa toistettiin vuonna 1992. Verensokerin paastoarvon raja, jolla lääkehoito aloitetaan, on tutkimusten välillä madaltunut. Oraalisen lääkityksen aloittamiskynnys oli korkein Kuopion läänin alueella toimivilla lääkäreillä. Aikuisiän diabeteksen iltainsuliinihoito näyttää olevan selvässä myötätuulessa. Nähtäväksi jää, paraneeko aikuistyypin diabeetikoiden hoitotasapaino entistä aktiivisemman farmakologisen hoidon seurauksena.

Leo Niskanen Hannes Enlund Matti Uusitupa Vesa Jormanainen Aulikki Nissinen

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö

Korkeakouluopiskelijat ovat juomistavoiltaan heterogeeninen ryhmä, jossa perinteisesti vallitsevat omat alkoholinkäyttönormit. Helsinkiläiset vuonna 1989 opintonsa aloittaneet naispuoliset korkeakouluopiskelijat ilmoittivat käyttävänsä alkoholia (puhtaana alkoholina) viikossa keskimäärin 53 g ja miesopiskelijat keskimäärin 126 g. Absolutisteja oli 6,5 % naisopiskelijoista ja 4,6 % miesopiskelijoista. Alkoholin suurkuluttajiksi luokiteltiin 4,7 % naisopiskelijoista ja 11,2 % miesopiskelijoista. Parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana alkoholin kulutus ja käyttötavat muuttuivat keskimäärin vain vähän eivätkä muutokset ole tilastollisesti merkitseviä. Toisaalta absolutismi tai alkoholin suurkulutus ei ollut kovin pysyvää.

Mikael Nyström

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 4.2.1993 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse behandlade vid sitt sammanträde den 4 februari bl.a. följande ärenden:

Ohjeita lomautuksen varalta

Kunnissa ja kuntainliitoissa käydään parhaillaan vaikeita neuvotteluja henkilöstömenojen leikkauksista. Jos säästöjen toteuttamisesta ei päästä yksimielisyyteen, on työnantajilla mahdollisuus viimeisenä keinona lomautussopimuksen ja -lain nojalla lomauttaa henkilöstönsä.