Laillistetut lääkärit

Rättsskydscentralen för hälsovården har beviljat den 16.12.1992 svenska medborgaren och i Sverige legitimerade läkaren Vivi Lilian Hirdman rätt att självständigt utöva läkaryrket såsom legitimerad läkare inom landskapet Åland.

Erikoislääkärin oikeudet

Jyrki Mikko Kreula, radiologia; Ritva Ilona Peräsalo, hallinnon pätevyys; Tiina Marjaana Reijonen, lastentaudit; Teuvo Albin Sihvonen, kliininen neurofysiologia

Suppeat erikoisalat

Esko Juhani Vanninen, isotooppilääketiede (kliininen fysiologia).

Väitelleitä

LL, kirurgian erikoislääkäri, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Eero Uolevi Kangas, Clinical features and surgical treatment of Crohn's disease (gastroenterologinen kirurgia), Tampereen yliopisto.

Kuolleita

Kaj Harald Fält, Rolf Albert Holger Koulumies, Veli Matti Laukkanen, Sirkka Helinä Oinonen, Anja Iris Talvikki Sipari, Esko Juhani Timperi.

20.1.1993 20.1.1993 Keskussairaala ja niukkenevat voimavarat

Erikoissairaanhoidossa ollaan siirtymässä aikaisemmasta toiminnan volyymin kasvattamisesta ennallaan pysyviin tai jopa pieneneviin voimavaroihin. Säästämisessä päädytään helposti ns. juustohöyläperiaatteeseen, niin että jokainen yksikkö velvoitetaan alittamaan talousarvio tietyllä prosentilla. Menettely voi onnistua säästötarpeen ollessa pieni. Se ei kuitenkaan enää toimi, jos voimavarojen leikkaustarve on suuri. Kaavamainen säästäminen joka kohteessa kangistaa toimintaa, ja kustannusten marginaalinen väheneneminen voi loppujen lopuksi häiritä kohtuuttomasti potilaiden hoitoa. Kaikesta tinkiminen voi helposti heikentää henkilökunnan työmotivaatiota. On kuitenkin selvää, että tämänhetkinen taloudellinen tilanne edellyttää terveydenhuollolta toiminnallisesti syvälle käyviä muutoksia.

Centralsjukhusen och minskade resurser

Inom den specialiserade sjukvården är man på väg från den tidigare inriktningen på volymökning mot oförändrade eller rent av minskade resurser. Sparåtgärder leder lätt till den så kallade osthyvelsprincipen, varvid varje enhet åläggs att underskrida sin budget med en viss procent. Metoden kan lyckas om sparkravet är litet men är inte funktionsduglig om behovet att skära på utgiftssidan är stort. Vid schablonmässigt sparande på varje post blir flexibiliteten i verksamheten lidande och en marginell kostnadsreduktion kan i slutändan i oacceptabel omfattning interferera med vården av patienter. Om man drar ner på alla håll finns det risk för att personalens arbetsmotivation försämras. Det är dock klart att dagens ekonomiska situation kräver djupgående förändringar i hälso- och sjukvårdens verksamhet.

20.1.1993 Tappajasolut syövän hoidossa

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 14 000 ihmistä, ja joka neljäs suomalainen sairastaa jossain elämänsä vaiheessa syöpää. Vakiintunut syövänhoito perustuu kirurgiaan, sädetykseen ja solusalpaajiin. Näillä voidaan nykyisin parantaa jo yli puolet potilaista, kun vielä parikymmentä vuotta sitten vain kolmannesta pystyttiin pysyvästi auttamaan. Suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on aiheellista hakea myös uusia hoitomuotoja. Syövän biologinen hoito, johon tappajasoluterapia osana kuuluu, on syövänhoidossa uutta ja lupaavaa.

Aikuisten aorttaläppäviat

Aorttaläpän ahtauma on nykyään yleinen sairaus. Tavallisimmin potilaana on vanhus, jonka aorttaläppä on kalkkiutunut. Jos ahtauma aiheuttaa oireita, potilaalle pyritään asentamaan tekoläppä. Myös vanhusten leikkaustulokset ovat olleet hyvät. Oireettomien potilaiden leikkausaiheet ovat epäselvät, mutta ainakin potilaita on seurattava tarkasti. Aorttaläpän vuoto vaatii myös yleensä leikkaushoidon, jos siitä on oireita, ja oireettomanakin, jos kammion systolinen toiminta heikkenee.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Vanhusten paranoidisuuden diagnostiikka ja hoito

Epäluuloisuutta voi vanhuksilla esiintyä jo yksinomaan vanhenemiseen liittyvien ilmiöiden vuoksi: esimerkiksi aistien heikentyminen, sairastelu, virikkeiden puute ja eristyneisyys luovat pohjaa väärintulkinnoille. Vakavammille epäluuloille on tautiluokituksessa useitakin diagnoosivaihtoehtoja. Hoidon suunnittelun kannalta on kuitenkin tärkeää erotella psykoottinen ja elimellinen harhaluuloisuus epäluuloisesta persoonallisuudesta. Harhaluuloisuushäiriöitä voidaan hoitaa psyykenlääkkeillä, mutta lääkehoidon onnistumisessa on hyvällä potilas-lääkärisuhteella ratkaiseva merkitys.

Teuvo Koskinen Jouni Kontkanen