75763 osumaa

1.2.1993 Miljömedicin - en ny grenspecialitet

Såväl positiva som negativa miljöfaktorer påverkar väsentligt hälsotillståndet i befolkningen. Detta har man vetat länge och försök att påverka faktorer förknippade med miljön gjordes parallellt med bland annat sociala och näringsrelaterade insatser i syfte att främja befolkningens hälsa redan under en tid då det inte var möjligt att satsa mer på sjukvård för individen. I den industrialiserade världen har under de senaste decennierna hälso- och sjukvård på individnivå fått ökad tyngd. Även i Finland var organisationen av ett sjukhus- och hälsocentralsystem en central fråga under perioden 1950-1980 då landets hälso- och sjukvård var stadd i utveckling. Området miljömedicin har i Finland behandlats styvmoderligt i jämförelse med verksamheten på hälsocentraler och sjukhus. Av de mer än 100 000 anställda inom hälso- och sjukvården tjänstgör knappt två procent inom den miljöhygieniska sektorn. De sammantagna ekonomiska resurserna för omgivningshygien och miljövård i hela hälsovårdsbudgeten är ännu mindre än de personella.

Aikuisten trikuspidaali- ja keuhkovaltimoläpän viat

Trikuspidaaliläpän vuoto johtuu tavallisimmin korkeasta keuhkovaltimopaineesta. Reumakuumeen aiheuttama ahtauma tai vuoto liittyy yleensä vasemman puolen läppien vikoihin, eivätkä ne juuri koskaan ole sydämen ainoa poikkeavuus. Jos ahtauma on vaikea ja oikean puolen vajaatoiminta haittaavaa, trikuspidaaliläppä voidaan korjata leikkauksella. Trikuspidaaliläpän vuodon lopullinen merkitys ratkaistaan usein vasta vasemman puolen leikkauksen yhteydessä: jos leikkaus ei korjaa pulmonaalihypertoniaa, vaikeasti vuotava läppä korjataan monesti plastialla. Myös keuhkovaltimoläpän merkittävä vuoto johtuu useimmiten pulmonaalihypertoniasta, ja hoitokin kohdistetaan tähän perussyyhyn. Yleensä synnynnäinen keuhkovaltimoläpän ahtauma hoidetaan nykyisin tavallisesti jo lapsuusiällä plastialla.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Potilaiden elämäntilanne 3 vuotta psykiatrisen kuntoutustutkimuksen jälkeen

Psykiatrisessa kuntoutustutkimuksessa olleista oli kolmen vuoden kuluttua runsas kolmannes työkykyisiä. Työelämään olivat palanneet ensisijaisesti potilaat, joiden oireisiin ei liity persoonallisuuden rakennehäiriötä ja jotka olivat olleet poissa työelämästä suhteellisen lyhyen ajan ennen kuntoutustutkimusta; kriittinen raja näyttää olevan puolisen vuotta. Potilaan pessimistinen asennoituminen kuntoutumisen mahdollisuuksiinsa, luovuttamisen asenne, ennusti myös eläkkeelle siirtymistä.

Jouko K. Salminen Orvokki Hanses

Hyperbaric oxygen in the treatment of cerebral hypoxia and anaerobic infections: experiences in Tallinn

Hyperbaric oxygen (HBO) therapy involves intermittent inhalation of 100 % oxygen under a pressure exceeding 1 atmosphere. Although HBO has been used in medicine for more than a century, the role of HBO remains controversial. The mechanism of action of HBO therapy has become better understood over the last two decades and today physicians have a better grasp of its potential.

Artur Talihärm

Trakeaan annettu adrenaliini tehotonta

Hätähän ei lue lakia, ja siksi on esitetty, että elvytystilanteessa adrenaliini voitaisiin antaa trakeaan, jos suoniyhteyttä ei ole. Ajatus intubaatioputken kautta annetun adrenaliinin tehosta perustuu sioilla ja koirilla tehtyihin kokeisiin. Niissä on saatu sama vaste kuin laskimoon annetulla adrenaliinilla, kun lääke on annettu viisinkertaisena annoksena trakeaan. Nurinkurista on, että viisinkertaisella adrenaliinimäärällä pitoisuus veressä kasvoi vain kymmenekseen siitä, mihin päästiin annostelemalla lääke laskimoon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Paikallisen keuhkosyövän sädehoito

Solunsalpaajat (sytostaatit) tehoa-vat hyvin pienisoluiseen keuhkosyöpään, mutta muissa keuhkosyöpätyypeissä solunsalpaajahoidon tulokset ovat yleensä olleet vaatimattomia. Solunsalpaajahoito onkin pienisoluisen keuhkosyövän perushoito, mutta keuhkokasvaimen alueelle annettavan sädehoidon elinikää pidentävä vaikutus on ollut kiistanalainen. Nyt aiheesta on julkaistu ns. meta-analyysi, johon on koottu tiedot 13 satunnaistetusta tutkimuksesta ja yli 2 000 potilaasta. Kaikissa tutkimuksissa paikallista pienisoluista keuhkosyöpää sairastavat potilaat oli satunnaistettu saamaan joko pelkkää solunsalpaajahoitoa tai solunsalpaajahoidon lisäksi sädehoidon keuhkokasvaimeen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Oireetonta Clostridium difficilen kantajaa ei kannata hoitaa

Minneapolisissa toimiva arvostettu tutkijaryhmä selvitti oireettoman Clostridium difficilen hoidon kannattavuutta. Tarkoituksena oli estää epidemian leviäminen osastoilla. Kolmekymmentä potilasta hoidettiin avoimessa tutkimusasetelmassa kymmenen päivää joko metronidatsolilla (500 mg x 2 p.o.), vankomysiinillä (125 mg x 4 p.o.) tai lumelääkkeellä (1 x 3). Hoidon tehoa seurattiin ulosteviljelyllä aina kahteen kuukauteen saakka. C. difficile -kannat tyypitettiin DNA-restriktioprofiilin avulla samoiksi tai eri kannoiksi kuin alussa löydetty kanta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030