10.2.1993 Priorisointi - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia?

Keskustelu terveyspalveluiden priorisoinnista on saanut lisävauhtia kansantalouden tilan huononemisen myötä. Julkisuudessa on esitelty amerikkalaista Oregonin mallia sekä norjalaisten ja ruotsalaisten ehdotuksia. Ruotsin Lääkäriliitto on julkistanut hiljan keskustelumuistionsa aiheesta. Myös Suomessa julkinen sana on herännyt ja nyttemmin STAKES on ryhtynyt selvittelemään kysymystä.

10.2.1993 Fler frågor än svar i prioriteringsdebatten

Diskussionerna kring prioritering av hälso- och sjukvårdstjänster har tagit ytterligare fart efter hand som det ekonomiska läget försämrats. I offentligheten har den amerikanska Oregonmodellen samt förslag från Norge och Sverige redovisats. Sveriges läkarförbund presenterade nyligen en diskussionspromemoria i saken. Även i Finland har den offentliga sektorn börjat engagera sig i debatten och frågan utreds som bäst av STAKES, social- och hälsovårdens forsknings- och utvecklingscentral.

Liuotushoito tänään

Liuotushoito on vakiinnuttanut asemansa hoitomuotona, joka vähentää kuolleisuutta akuuttiin sydäninfarktiin. Akuutissa sydäninfarktissa hoito pitää aloittaa mahdollisimman pikaisesti: mieluiten silloin, kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa. Liuotushoito pelastaa potilaan hengen myös hemodynaamiseen katastrofiin johtaneessa keuhkoemboliassa, mutta muuten sen kuolleisuutta vähentävää tehoa keuhkoemboliassa ei ole vakuuttavasti osoitettu. Keuhkoemboliaa kannattaa hoitaa liuotushoidolla, jos yli puolet keuhkoverenkierrosta on vioittunut tai keuhkoembolia muuten uhkaa potilaan hemodynamiikkaa. Raajojen syvien laskimoiden tukoksissa liuotushoidon merkityksestä on ristiriitaisia käsityksiä. Sitä voi käyttää, jos on kyse proksimaalisesta suuresta trombista, joka on johtanut laskimoiden selvään vajaatoimintaan. Liuotushoito ei ole tällä hetkellä iskeemisen aivohalvauksen käypä hoito, mutta tilanne saattaa muuttua, kun käynnissä olevien satunnaistettujen tutkimusten tulokset valmistuvat.

Kari Pietilä

Farmakologisia ja kliinisiä näkökohtia uusista depressiolääkkeistä

Serotoniinia, noradrenaliinia ja usein myös dopamiinia pidetään keskeisinä välittäjäaineina mielialahäiriöiden patofysiologiassa. Siksi masennustilan hoidossa ovat nousseet huomion keskipisteiksi lääkkeet, joilla on mahdollisimman spesifinen vaikutus näihin monoamineihin. Muutaman viime vuoden aikana on Suomessa rekisteröity neljä selektiivisesti serotoniinin takaisinottoa estävää lääkeainetta ja yksi uudentyyppinen MAO-estäjä. Tähänastisen kokemuksen perusteella ne vaikuttavat teholtaan trisyklisten masennuslääkkeiden veroisilta. Ne eivät aiheuta senkaltaisia sivuvaikutuksia kuin vanhat lääkkeet ja ovat myrkytystilanteessa selvästi turvallisempia. Uusien lääkkeiden varjopuolena on kuitenkin kallis hinta.

Esa Leinonen Erkka Syvälahti

Vanhusten diabeteksen hoidon erityispiirteet

Mitä vanhemmasta potilaasta on kyse, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota diabeteksen aiheuttamiin komplikaatioihin, muihin samanaikaisiin sairauksiin sekä potilaan kokonaistilanteeseen. Ikääntyneiden potilaiden stressinsietokyky on heikentynyt psyykkisten ja fyysisten reservien vähenemisen vuoksi. Hallitsematon hyperglykemia aiheuttaa oireita ja altistaa vanhuksen komplikaatioille. Sen vuoksi hyperglykemian ja erityisesti oireisen hyperglykemian hallinta on perusteltua. Käytännössä hoito ja sen oppiminen voi joskus olla vanhukselle ylivoimaista. Hoito edellyttää useiden eri asiantuntijoiden kiinteää ryhmätyöskentelyä.

Onni Siitonen

Perfluorodekaliini - uusi työkalu lasiais- ja verkkokalvokirurgiassa

Silmäleikkausten ja -vammojen lasiaiskomplikaatioihin liittyi merkittävä verkkokalvon irtauman ja silmän sokeutumisen vaara aina 1970-luvun alkuun asti. Tuolloin alettiin aktiivisesti kehittää lasiaiskirurgian periaatteita ja välineistöä. Nykyään mahdollisuudet hoitaa lasiaisen ja verkkokalvon sairauksia ovat parantuneet oleellisesti mm. lasiaisen korvikkeiden ansiosta. Uutena työkaluna ovat nestemäiset fluoratut hiilivety-yhdisteet, kuten perfluorodekaliini.

Ilkka Immonen Petri Tommila

Perfluorodekaliini - uusi työkalu lasiais- ja verkkokalvokirurgiassa

Silmäleikkausten ja -vammojen lasiaiskomplikaatioihin liittyi merkittävä verkkokalvon irtauman ja silmän sokeutumisen vaara aina 1970-luvun alkuun asti. Tuolloin alettiin aktiivisesti kehittää lasiaiskirurgian periaatteita ja välineistöä. Nykyään mahdollisuudet hoitaa lasiaisen ja verkkokalvon sairauksia ovat parantuneet oleellisesti mm. lasiaisen korvikkeiden ansiosta. Uutena työkaluna ovat nestemäiset fluoratut hiilivety-yhdisteet, kuten perfluorodekaliini.

Ilkka Immonen Petri Tommila

Työnohjaus nuorten mielenterveystyössä

Nuoruusiälle ominaiset kehityspiirteet asettavat nuorten mielenterveystyölle erityishaasteensa. Artikkelissa kuvataan joitakin keskeisiä nuorisopsykiatrisessa työnohjauksessa niin terveyden- kuin sosiaalihuollossakin esille tulleita ongelmia. Näiden sektorien yhteistyö nuorten ongelmien selvittelyssä on tärkeää, ja työnohjaus sisältää yhtä hyvin tiedon välittämistä, konsultaatiota kuin psykoterapian työnohjausta.

Veikko Aalberg

Aikuisten bakteerimeningiitti

Aikuisten meningiitistä on julkaistu varsin vähän suuriin aineistoihin perustuvaa koottua tietoa. Bostonissa toimivan Harvardin opetussairaalan, Massachusetts General Hospitalin, infektiolääkärit selvittivät vuosien 1962-88 aikana hoidettujen 493 bakteerimeningiitin luonteenpiirteitä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sisapridi saattaa aiheuttaa sydämentykytystä

Sisapridi muistuttaa rakenteeltaan jossain määrin prokainamidia, mikä voisi selittää kolmen vuoden aikana WHO:n kansainväliseen sivuvaikutusrekisteriin tehdyt 7 takykardiailmoitusta. Usein kyse oli palpitaatiosta, mutta lisälyöntisyyttä ja (sinus?)takykardiaa ilmoitetaan myös esiintyneen. Sivuvaikutus on todennäköisesti ainakin osalla näistä potilaista sisapridiin liittyvää, sillä uudelleenaltistus aiheutti saman ilmiön.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu