Depression hyvä hoito kannattaa

Kyseessä on ruotsalaisen terveystaloustieteilijän ja amerikkalaisen psykiatrin toimittama artikkelikokoelma depression ja sen hoidon terveystaloudellisista näkökohdista. Kirja on hyvin ajankohtainen myös meille suomalaisille. Esimerkiksi äskettäin pidetyn depression tunnistamista ja hoitoa käsitelleen konsensuskokouksen lausuman mukaan Suomessa käytetään depression hoitoon ainakin noin 850-1 250 miljoonaa markkaa eli vähintään 2-3 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Lausumassa todetaan edelleen, että olisi päätöksenteon kannalta tärkeää selvittää depression hoidon vaikuttavuutta ja kustannushyötyä, koska tämän alueen tutkimustieto on hyvin vähäistä. Nyt esiteltävä kirja pyrkii antamaan joitakin alustavia vastauksia avoimiin kysymyksiin.

Ville Lehtinen

Epilepsiakirurgin kultakaivos

Viime vuosina epilepsiakirurgian toimenpiteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti mm. tarkempien ja tehokkaampien kuvantamismenetelmien ansiosta. Epilepsiaa tai epilepsiakirurgiaa käsitteleviä korkeatasoisia oppikirjoja on ilmestynyt 1-2 vuosittain.

Pertti Rintahaka

Tieteellisen toisinajattelijan käsikirja

Tieteellisyys jää lääketieteessä helposti hämäräksi. Tämä johtuu osaksi lääketieteen asemasta jossain luonnontieteitten ja humanioran rajamailla ja osaksi siitä, että lääketieteilijöitten tieteenfilosofinen ymmärrys on keskimäärin varsin vaatimatonta. Ehkä siksi lääketiede on erityisen altis epämääräisille muotivirtauksille, samoinajattelulle ja toisinajattelun epätieteelliseksi leimaamiselle.

Raimo Puustinen

Suomen Lääkärilehti -tietokanta FiMnetissä

Suomen Lääkärilehti on FiMnetin omissa tietokannoissa kokotekstitietokantana. Lääkärilehden artikkelit on talletettu jo vuoden 1992 alusta saakka. Seuraavassa esitetään tietokannan rakenne.

Lauri Parikka

Lääkärikoulutuksen tulevaisuuden haasteet

Duodecimin numerossa 1/95 esitettiin näkemyksiä lääkärikoulutukselle asetettavista vaatimuksista tulevaisuudessa. Aivan oikein tuotiin esiin, että runsaan tietoaineksen ulkoaopettelun sijasta on pyrittävä oppimaan oleellisen tiedon etsimistä ajan tasalla olevista tietolähteistä. Artikkeleissa ei kuitenkaan tuotu esiin tietotekniikan oleellista osuutta tulevaisuuden tiedonhankinnassa.

Jari Forsström

Koulutus, tieto-taito, osaaminen = 0 mk

Tämän päivän (25.1.95) posti toi lääkärien kuntasopimuksen pääraamit, jotka lopullisesti "tiputtivat" lääkärit matalapalkkaisten kastiin. On pyrrhoksen voitto kutsua saavutukseksi sitä, että sanotaan torjutun KT:n esittämiä huononnuksia, tällaisilla uhkauksilla ei voi olla mitään kattavuutta.

Vielä Winellille

Olen keskustelumme aikana huomannut, että yhteistyö terveydenhuollossa voi olla vaikeaa, koska tunnumme tietävän kovin vähän toistemme työstä. Siksi muutama kommentti:

Eeva Teräsalmi

Kuopiolaispatologit ja Patologiakeskus Kuopio Oy

Me allekirjoittaneet patologit olemme viime aikoina joutuneet toistuvasti vastaamaan Patologiakeskus Kuopio Oy:tä koskeviin kollegojen tiedusteluihin. Kysymykset juontuvat siitä, että useat meistä olivat vaihtelevan pituisia aikoja mukana Saletti Oy:ssä, jonka konkurssin seurauksena Patologiakeskus perustettiin.

Marja-Leena Aalto, Erkko Koskela, Veli-Matti Kosma, Olli Kosunen, Sinikka Marin, Leo Paljärvi, Anders Seppä, Kari Syrjänen, Martine Vornanen

Kenelle epikriisi?

Lääketiede 95 -päivillä mainitsi Pauli Poutanen esityksessään "Kuka raportoi terveydenhuollossa kenellekin ja mitä?", että potilaista vain vajaa prosentti kieltää epikriisitietojensa lähettämisen terveyskeskukseen. Itselleni oli jäänyt jonkinverran poikkeava käsitys ihmisten toiveista, siis nimenomaan omista toiveista.

Reino Pajarre

Onko kotivammaisuus posttraumatologiaa?

En voi kieltää etten olisi ilahtunut nähdessäni (SLL 36/94) kollega Matti Viukarin kirjoituksen. Jopa otsikossa mainittiin kotivammaisuus-käsite. Joko vihdoinkin joku!? Lukiessani jouduin kuitenkin pettymään: Siitä huolimatta että aikaisemmassa artikkelissani (SLL 32/94) olin käyttänyt runsaasti kallisarvoista palstatilaa kuvatakseni kotivammaisuus-syndroomaa oli Viukari käsittänyt ajatukseni väärin - tai oliko ehkä unohtanut mitä olen tarkoittanut ja kirjoittanut.

Martti Paloheimo