Eettinen toimikunta ja sen työn kehittäminen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo yli kymmenen vuoden kokemus eettisen toimikunnan työstä. Tuona aikana toimikunta on käsitellyt yli 250 tutkimussuunnitelmaa. Suurin osa niistä on arvioitu varsin tasokkaiksi. Lääketutkimukset ovat viime vuosina olleet hyvin suunniteltuja monikeskustutkimuksia, muiden tutkimusten suunnitelmiin sen sijaan on puututtu melko useinkin, joskaan esitetyt korjaukset eivät ole olleet suuria. Lähiaikoina eettisten toimikuntien työssä joudutaan entistä painokkaammin ottamaan huomioon myös taloudelliset seikat.

Rainer Fogelholm Tapio Tervo

Uusia amalgaamipaikkoja tehdään vähän

Sosiaali- ja terveyshallituksen keväällä 1992 tekemä tutkimus hammaspaikkamateriaalien käytöstä osoitti, että lasten hammashoidossa lasi-ionomeeri oli eniten käytetty täyteaine: siitä tehdään noin 80 % kaikista uusista paikoista. Amalgaamin käyttö oli vähäistä ja rajoittui lähinnä poskihammasalueiden laajoihin täytteisiin. Aikuisilla amalgaamia käytettiin enemmän kuin lapsilla, mutta myös taka-alueen täytteissä käytettiin runsaasti hampaanvärisiä täytemateriaaleja. Terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärien materiaalivalinnat olivat samansuuntaisia.

Eeva Widström Helena Forss

Lanneselkäpotilaan hoidon vaikuttavuus: onko kasvavaan kuntoutusongelmaan ratkaisua?

Selkäsairauksista aiheutuvat sosiaaliturvakustannukset ovat kasvaneet mammuttimaisiksi. Terveydenhuollon tulee käyttää vaikuttavimmiksi osoittautuneita hoitomenetelmiä, mutta samalla yhteiskunnan on vastattava ammatillisen kuntoutuksen haasteeseen: selkävaivaisille on järjestettävä sopivaa työtä. Ruotsissa on saatu erinomaisia tuloksia yhdistämällä aktiivinen kuntoutus ja työpaikkatoimenpiteet.

Hannu Alaranta Antti Malmivaara Timo Pohjolainen

HIV-tartunnat lisääntyneet jälleen

Vuonna 1992 Suomessa todettiin 89 uutta HIV-tartuntaa, selvästi enemmän kuin edellisvuonna, jolloin tartuntoja löytyi 58. Noin kolmasosa tartunnoista on todettu ulkomaalaisilta. Kaik-kiaan Suomessa on todettu 518 HIV-tartuntaa viime vuoden loppuun mennessä. Aidsiin on sairastunut 125 ihmistä, heistä 82 on kuollut.

Erikoissairaanhoidossa kaivataan kunnon keskustelua kilpailusta

Mihin terveydenhuollossa pyritään kilpailulla? Häviääkö sen myötä sellainen tarpeellinen toiminta, joka ei menesty hintakilpailussa? Kilpailu nousi yhdeksi keskeiseksi teemaksi erikoissairaanhoitoa ja taloudellisia voimavaroja käsitelleessä seminaarissa, jonka Sairaalaliitto järjesti yhdessä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa.

Terveydenhuollon valinnat

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) toimesta on käynnistetty sosiaali- ja terveydenhuollon valintoja koskeva projekti. Alkuvaiheessa pyrkimyksenä on saada terveydenhuollon ammattilaiset keskustelemaan valintojen tekemisen perusteista ja ottamaan siihen kantaa oman asiantuntemuksensa pohjalta. Sen vuoksi erikoislääkäriyhdistyksille ja Lääkäriliiton alaosastoille on lähetetty kirje, jossa näitä pyydetään asettamaan oman erikoisalansa ja siihen liittyvien suppeiden erikoisalojen oireiden ja sairauksien diagnostiikka ja hoito tärkeysjärjestykseen. Kirje julkaistaan tässä kokonaisuudessaan, jotta lääkärikunta voisi osallistua priorisointikeskusteluun sekä omissa yhdistyksissään että julkisuudessa.

Kuinka lyhyt on liian lyhyt? - kasvuhormonihoidon etiikasta

Varhaisimpia kasvuhormoni-hoitoja rajoitti olennaisesti se, että hormonia saatiin ainoastaan kuolleiden ihmisten aivolisäkkeistä ja niistäkin kovin pieniä määriä. Yhdistelmä-DNA-tekniikka muutti tilanteen täysin, ja synteettistä kasvuhormonia voidaan nykyisin tuottaa periaatteessa rajattomasti. Ainakin toistaiseksi hinta on pysynyt kovin korkeana, ja hoitoja on yleensä subventoitu julkisen tai muun sairausvakuutuksen kautta.

Toimittanut Pekka Louhiala

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 18.2. käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 18 februari och behandlade då bl.a. följande ärenden:

Lääkäriliiton työryhmän ehdotus palvelu- ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi: Valinnanvapaus ja perusturva terveydenhuollossa

Lääkäriliiton hallituksen asettama työryhmä esittää, että terveyspalvelujen tason ja kehityksen turvaamiseksi terveydenhuollon rahoituksessa siirryttäisiin verovarojen asemesta vakuutuspohjaiseen järjestelmään. Uudistuksen tavoitteina on taata kaikille hyvä terveyden- ja sairaanhoidon perusturva maksukyvystä riippumatta sekä tarjota potilaille oikeus valita lääkärinsä ja hoitopaikkansa. Lääkäriliitto on 9.3. luovuttanut työryhmän raportin sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtaselle ja ehdottanut, että ministeri käynnistäisi yhteiskunnallisesti laaja-alaisen selvitystyön terveydenhuollon rahoituspohjan ja kehitysmahdollisuuksien turvaamiseksi.