75767 osumaa

Akuutin psykoosin integroitu hoito II Uusien skitsofreniaryhmän psykoositapausten ennuste ja hoitoa ohjaavat kliiniset tekijät

Vuonna 1989 Kupittaan sairaalassa käynnistyneessä tutkimusprojektissa, joka sittemmin on laajentunut monikeskustutkimukseksi, on tarkoitus kehittää eri hoitokeinojen integraatiota ensi kertaa sairaalaan tulevien psykoosipotilaiden hoidossa. Hoidossa pyritään tietoisesti välttämään rutiininomaista neuroleptilääkitystä, ja projektin yksi tavoite on neuroleptilääkityksen aiheiden tarkentaminen. Lääkärilehden edellisessä numerossa esiteltiin pilottitutkimuksen alustavia havaintoja psykoosipotilaiden hoidosta ilman neurolepteja. Kirjoitussarjan tässä osassa kuvataan ennusteeseen ja hoitomuotojen valintaan vaikuttavia potilaiden kliinisiä ominaisuuksia sekä määritellään neuroleptilääkityksen aiheet integroidussa hoidossa.

Klaus A. Vuorio Viljo Räkköläinen Erkka Syvälahti Jarmo Hietala Jukka Aaltonen Juha Katajamäki Ville Lehtinen

Uusi keuhkosyövän riskitekijä - häkkilintu

Kirjallisuudessa on esitetty arvio, että lemmikkieläimenä pidetty lintu saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä. Edesmenneessä Länsi-Berliinin kaupungissa tehtiin asiaa selventävä tutkimus. Siinä 239 keuhkosyöpäpotilaalta ja 429 verrokilta tiedusteltiin, oliko heillä kotonaan lemmikkinä lintuja, kuten papukaijoja tai kanarialintuja, ja jos oli, kuinka kauan oli ollut ja oliko lapsuudenkodissa lemmikkilintuja ja kuinka kauan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

...tai ehkei sittenkään

Skottikollegat ovat myös lukeneet saman jutun kuin länsiberliiniläiset ja tekivät lintuasiasta oman tutkimuksen. Siinä 143 keuhkosyöpäpotilaalle valittiin kaksi verrokkia. Lintuharrastuksesta tehtiin samantyyppiset kysymykset kuin saksalaistutkimuksessa, ehkä vähän tarkemmin. Ja päinvastoin kuin saksalaisten työssä, lintuharrastuksen ja keuhkosyövän ei todettu liittyvän toisiinsa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lisää infektioista ja ateroskleroosista

Solun tietyt rakenneyksiköt, heat shock -proteiinit (hs-proteiinit), toiselta nimeltään stressiproteiinit, ovat hyvin samankaltaisia rakenteita bakteereista ihmiseen. Hs-proteiineja vapautuu ympäristöön soluja kohtaavien mitä erilaisimpien stressien seurauksena. Niitä tunnetaan kolmattakymmentä erilaista eri solutyypeistä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-vitamiininpuutos ja makuuhaavat

On arveltu, että makuuhaavat johtuvat osittain puutteellisesta ravitsemuksesta, sillä mm. sinkki ja C-vitamiini vaikuttavat haavan paranemiseen ja paranemisen immunologiaan. Leedsissä tutkittiin prospektiivisesti 21 vanhuksen veren A- ja E-vitamiinipitoisuudet, lihaksen, plasman ja granulosyyttien sinkki, valkosolujen C-vitamiinipitoisuus sekä veren albumiini- ja hemoglobiini. Potilaat olivat sairaalassa hoidettavina lonkkaluunkaulan murtuman vuoksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Psyykenlääkkeiden ja sydäninfarkin välillä yhteyttä

Vuosina 1986-88 sydäninfarktiin kuolleista nuorista englantilaisista ja walesilaisista naisista koottiin keskitetysti sairauteen ja kuolemaan liittyviä tietoja, joita verrattiin muihin syihin kuolleisiin kontrollipotilaisiin. Todettiin yllättäen, että sydänkuolemat olivat psyykenlääkkeitä käyttäneillä yleisempiä kuin verrokeilla. Jos nainen oli kuoleman aikoihin käyttänyt bentsodiatsepiinejä, oli kuolemanriski 5,2-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,9-14,6) verrokkiotokseen nähden, ja jos hän käytti trisyklisiä masennuslääkkeitä, luku oli 6,3 (1,3-31,0). Varmuuden vuoksi tutkittiin myös tulehduskipulääkkeiden käyttöfrekvenssejä, mutta niiden suhteen ei ollut eroja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Suositukset hepatiitti B -rokotuksen aiheiksi Suomessa

Hepatiitti B -rokotus on äskettäin liitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) ns. Expanded Program on Immunization eli EPI-ohjelmaan, ja WHO:n suosituksen mukaan rokotus tulisi ottaa mukaan kansallisiin rokotusohjelmiin kaikille vastasyntyneille annettavaksi viimeistään vuodesta 1996 alkaen. Suomessa tämän rokotteen käyttö yleisen rokotusohjelman osana on aloitettu vuoden 1993 alusta. Meillä rokote annetaan henkilöille, joilla on lisääntynyt tartunnan vaara.

Tapani Hovi Juhani Eskola Olli Haikala Pauli Leinikki Martti Valle

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030