Kansanterveys-laitos ja KELA yhdistävät tutkimus-toimintaansa

Kansaneläkelaitos ja Kansanterveyslaitos ovat sopineet pitkäaikaisesta yhteistyöstä väestötason terveystutkimuksessa. KELAn tutkimustyö siirtyy asteittain Kansanterveyslaitoksen toteutettavaksi maaliskuun alusta lähtien. Kansanterveyslaitokseen muodostetaan uusi terveyden ja toimintakyvyn yksikkö, johon KELAn Helsingissä toimiva lääketieteellinen tutkijaryhmä johtajanaan Arpo Aromaa siirtyy. Yksikkö keskittyy väestön terveyden, toimintakyvyn ja terveysturvan tutkimiseen sekä terveyden tietohuollon kehittämiseen. Yhteistyösopimus on osa valtion tutkimusyksiköiden työnjaon ja yhteistyön kehittämistä. Se vahvistaa Kansanterveyslaitoksen tutkimustyötä väestön terveyden seurannassa, ja toisaalta KELA suuntaa omaa tutkimustaan entistä enemmän sosiaaliturvan sosiaalipoliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

Teiniraskaudet huolena Yhdysvalloissa

Teini-ikäisten tyttöjen synnytysten määrä on Yhdysvalloissa vähentynyt 1950-luvulta noin kolmanneksen, laillisen abortin saamisen helpotuttua. Nyt ne ovat kuitenkin jälleen lisääntymään päin. 1950-luvulla vain 27 %:lla amerikkalaisnuorista oli seksikokemuksia, mutta nykyään osuus on 60 %. Teinitytöistä 12 % tulee raskaaksi, mikä tarkoittaa miljoonaa teiniraskautta vuosittain ja näistä raskauksista syntyy 500 000 lasta. Center for Health Statisticsin tilastot kertovat myös, että nykyään teiniäitien lapsista 81 % syntyy avioliiton ulkopuolella, kun tilanne 1960-luvun alussa oli päinvastainen.

Syöpä-kuolleisuuden tulevasta kehityksestä pohjoismaiset ennusteet

Miesten kokonaissyöpäkuolleisuuden arvioidaan Suomessa vähenevän ja naisten syöpäkuolleisuuden hitaasti suurenevan lähivuosikymmeninä. Sekä miesten että naisten syöpäkuolemien kokonaismäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan, koska väestönkasvun ja keskimääräisen eliniän pitenemisen myötä uusien syöpätapausten määrä ja sitä kautta myös syöpäkuolemien määrä suurenevat. Syöpäkuolleisuuden kehitystä tarkastellaan vasta valmistuneessa pohjoismaiden syöpärekisterien yhteistutkimuksessa. Se on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta käynnistettyä tutkimussarjaa, jossa aiemmin on selvitetty syövän ilmaantuvuuden kehitystä ja uusien syöpätapausten määrää vuoteen 2010 mennessä.

Vain 4 % leikkaisi terveydenhuoltomenoja

Valtaosa väestöstä (60 %) haluaa säilyttää kotikuntansa terveydenhuoltomenot nykyisellä tasolla. 25 prosenttia haastatelluista olisi valmis jopa lisäämään menoja, ja vain 4 % on leikkausten kannalla. Tämä ilmenee STAKESin tekemästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa pyrittiin selvittämään, vastaavatko kuntien terveydenhuoltoon suuntaamat voimavarat palvelujen kysyntää. Tutkimus perustuu STAKESin vuosittain keräämään haastatteluaineistoon, ja vuonna 1994 tutkimukseen osallistui lähes 2 300 25-79-vuotiasta suomalaista.

Lääkäriliitto vetoaa potilaiden puolesta lakon osapuoliin

Lääkäriliiton hallitus on huolestunut hoitajalakon suojelutyörajojen potilaille aiheuttamasta tilanteesta. Eri puolilta maata on kantautunut tietoja, joiden mukaan kaikki välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat eivät ole työtaistelun vuoksi päässeet hoitoon eikä heidän hoitoaan varten ole voitu saada riittävästi suojelutyövoimaa. Esimerkiksi syöpäpotilaita ja kiireellisesti ohitusleikkausta tarvitsevia potilaita on jouduttu jättämään leikkaamatta.

VR:lle tunnustuspalkinto tupakkalain toteuttamisesta

Tupakoinnin vähentämiseksi järjestäytyneen naisten kansainvälisen verkoston (The International Net-work of Women Against Tobacco) osaverkosto Suomen INWAT on myöntänyt ensimmäisen tunnustuspalkintonsa Valtionrautateille, kiitokseksi ripeästä ja asiallisesta suhtautumisesta matkustajien terveyden edistämiseen ja pakkotupakoinnin haittojen ehkäisemiseen. VR järjestää kaukojuniin erillisiä tupakointitiloja, joissa voi pistäytyä matkan aikana. Samalla nykyiset läpikuljettavat tupakkavaunut poistuvat käytöstä.

Kriminaalipotilaiden hoito kunnallisessa sairaalassa

Kriminaalipotilaiden hoidosta on perinteisesti huolehtinut valtio omissa mielisairaaloissaan. Maksukäytäntöä on kuitenkin muutettu niin, että nyt kustannuksista vastaa sairaanhoitopiiri, johon potilaan kotikunta kuuluu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä asetti syksyllä 1992 tavoitteeksi, että valtion sairaaloiden käyttö vähennetään puoleen ottamalla kriminaalipotilaita hoidettavaksi TAYS:n psykiatrian klinikkaan perustettavalle osastolle. Kokemukset vuonna 1993 aloitetusta toiminnasta tukevat sosiaali- ja terveysministeriön uusia ohjeita, joiden mukaan kriminaalipotilaiden hoito on syytä keskittää vain harvoihin paikkoihin.

Heikki Suutala, Jukka Kuisma

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatu eräällä terveysasemalla

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatua selvitettiin helsinkiläisellä terveysasemalla. Tutkimusten ja niiden tulosten kirjaamisessa esiintyi puutteita. Myös itse hoitotavoitteiden asettaminen näytti olevan vaikeaa. Erityisesti miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino oli heikko, ja myös verenpaineseulonta näytti kohdistuvan muualle kuin verisuonisairauksien riskiryhmään, keski-ikäisiin miehiin.

Pirkko Kekki-Karppinen, Pertti Kekki

Kaupunkiterveyskeskuksen lähetekäytäntö

Terveyden- ja sairaanhoidon kustannusten kasvun syitä on etsitty mm. lähetekäytännöstä. Kuopiossa tarkasteltiin terveyskeskuslääkäreiden lähetekäytäntöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kahden viikon tutkimusjakson aikana yleislääkäreiden vastaanotoilla käyneistä noin 3 500 potilaasta 6,8 % ohjattiin lähetteillä erikoislääkärikonsultaatioihin. Noin puolet lähetteistä tehtiin sisätautien ja kirurgian erikoisaloille. Tavallisimmat lähettämisen syyt liittyvät maha- ja suolikanavan, verenkiertoelinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Yleislääkärikohtaisesti lähetefrekvenssi vaihteli välillä 0-17 %.

Pertti Lipponen, Lassi Siltavuori

Perhesuunnittelua vuoteen 2000 Kehittämishankkeen tavoitteet ja sisältö

STAKESissa toimivassa Perhesuunnittelu 2000 -kehittämishankkeessa arvioidaan perhesuunnittelupalvelujen tavoitteita ja sisältöjä ja perhesuunnittelukoulutuksen kehittämistarpeita. Keski-Suomen läänissä on lääninhallituksen johdolla kehitetty seksuaaliopetusta kouluissa ja perhesuunnittelupalveluja sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Perhesuunnittelupalvelujen tehtävänä on tukea ihmisten yksityisiä valintoja siten, että raskauden alkaminen on toivottua, suunniteltua, ja että se edistää perheen ja tulevan lapsen hyvinvointia. Terveydenhuollon kaikki ammatinharjoittajat tarvitsevat hoitosuhteissaan seksuaalineuvonnan ammattitaitoa, johon yhdistyy riittävä lääketieteellinen osaaminen hedelmällisyyden edistämisessä, raskauden ehkäisyssä ja keskeyttämishoidossa sekä seksitautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Matti Rimpelä, Maija Ritamo